Facebookin myötä ihmisten tapa kommunikoida keskenään muuttui lopullisesti. Sosiaalinen verkosto, jonka avulla käyttäjät voivat jakaa elämänsä tapahtumia julkaisemalla valokuvia ja tilapäivityksiä, seurata ystäviensä elämää ja kommunikoida suoraan sisäänrakennetun messengerin kautta, on mullistanut Internet-viestinnän ja saanut miljoonat ihmiset ympäri maailmaa jakamaan kaikenlaista tietoa itsestään. Ennen Facebookia oli toki muitakin sosiaalisia verkostoja, mutta mikään niistä ei kerännyt yhtä merkittävää käyttäjäkuntaa, pysynyt yhtä sitkeänä ja toiminut edelleen yhtä tehokkaana viestintämuotona kuin Facebook. Facebookin ohella on nykyään monia muitakin sosiaalisia verkostoja, joilla kullakin on omat ominaisuutensa ja tarkoituksensa; niitä kaikkia yhdistää kuitenkin ajatus jakamisesta. Näennäisesti tämän pitäisi vaikuttaa myönteisesti käyttäjien viestintätaitoihin, koska se mahdollistaa kommunikoinnin myös kaukana toisistaan oleville ihmisille tai sellaisille, jotka eivät pysty kommunikoimaan livenä. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet päinvastaista: sosiaalisen median alustat eivät ainoastaan heikennä käyttäjien kykyä jakaa ajatuksia, vaan myös vääristävät viestintäprosesseja ja aiheuttavat enemmän ongelmia kuin ratkaisevat niitä.
Sosiaalisten verkostojen myönteisistä vaikutuksista puhuttaessa ne ovat pinnalla. Tutkimusten mukaan 39 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa olevansa lähempänä ystäviään sosiaalisen median ansiosta, ja 26 prosenttia otoksesta koki, että heillä oli enemmän ystäviä sosiaalisen median ansiosta (NR Media). Facebook, Twitter, LinkedIn ja muut vastaavat palvelut tekevät perheenjäsenten, ystävien ja liikekumppaneiden päivittäisestä viestinnästä helpompaa, helpommin lähestyttävää ja olosuhteista, kuten etäisyydestä, riippumatonta. Tällaisilla alustoilla toimivat yhteisöt yhdistävät ihmisiä, joilla on samankaltaisia kiinnostuksen kohteita tai huolenaiheita, ja antavat eri kulttuuritaustojen edustajille mahdollisuuden tavoittaa toisensa ilman rajoitteita. Tuntemattomien ihmisten auttaminen tapaamaan toisiaan ja alustavan kommunikaation mahdollistaminen heidän välillään – tähän sosiaaliset verkostot ovat ehdottomasti hyviä.
Samanaikaisesti lukuisat tutkimukset todistavat, että sosiaalisen median alustat vaikuttavat kielteisesti ihmisten sosiaalisiin taitoihin. Todennäköisesti hälyttävin sosiaalisen median palvelujen laajaan käyttöön liittyvä ilmiö on ihmissuhdeviestinnän laadun heikkeneminen. Yksi nykyaikaisen ihmissuhdeviestinnän suurista ongelmista on se, että ihmiset eivät ole enää kiinnostuneita kasvokkain tapahtuvasta viestinnästä; vielä nykyäänkin monet ihmiset (erityisesti vuosituhannen vaihteen ihmiset eli nuoremmat) ratkaisevat työ- tai henkilökohtaisia ongelmia mieluummin sosiaalisten viestijärjestelmien kautta. Noin 93 prosenttia viestinnästä on nykyään jo nonverbaalista, joten tarvitaan lisävälineitä, jotka auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan (kuten hymiöitä tai hymiöitä), koska tekstistä ei välity koko intonaatioiden tai kasvojen ilmeiden paletti. Tämä tuo esiin useita ongelmia; esimerkiksi ilman näitä keinoja on usein vaikeampaa ymmärtää toista henkilöä messenger-järjestelmässä (klassinen ”hän ei lisännyt hymiöitä, joten luulin, että hän on vihainen minulle”); tai tosielämässä voi olla vaikeampaa erottaa ja ymmärtää todellisia tunteita. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan jopa perheet suosivat tekstiviestejä kasvokkain tapahtuvan keskustelun sijaan. Kaikki tämä johtaa vaikeuksiin ammatillisissa ja henkilökohtaisissa suhteissa (Rampages.us).
Todellisen elämän kokemusten ja tapahtumien korvaaminen Facebook-muotoisilla nettipäivityksillä on toinen ongelma. Tutkimukset osoittavat, että noin 11 prosenttia aikuisista pysyttelee viikonloppuisin mieluummin kotona ja tekee Facebookiin viestejä siitä, kuinka hauskaa heillä on, sen sijaan, että lähtisivät ulos ja hankkisivat tosielämän kokemuksia. Yazino-palvelun perustajan Hussein Chahinen mukaan ”viestintä kehittyy jatkuvasti. Jotkut ihmiset ovat tottuneet näkemään ystäviensä verkkoavattaren yhtä hyvin kuin heidän kasvonsa Ihmiset suosivat yhä useammin nopeaa ja tiheää yhteydenpitoa pikapäivityksillä uutisista kuin pitkäkestoista keskustelua, ja he löytävät myös uusia tapoja vaihtaa kuulumisia ystävien kanssa mukavasti sohvalta käsin.” Etelä-Floridan yliopistosta valmistunut Mark Clennon sanoo, että ”Ihmisillä on taipumus näyttää muille, että heillä on hauskaa, kuin että heillä itsellään olisi oikeasti hauskaa On suurempi halu jakaa muiden ihmisten kanssa, joita tuskin tuntee, kuin oikeasti viettää aikaa ystävien kanssa ja tehdä muistoja” (USA Today College). Tämä liittyy suoraan toiseen ongelmaan: ”Facebook-masennukseen”. Yleisesti ottaen kyse on alemmuudentunteesta, joka syntyy, kun ihmiset (useimmiten teini-ikäiset) vertaavat todellista elämäänsä Facebook-kavereidensa elämään näiden kavereiden verkossa tekemien postausten perusteella – ja unohtavat täysin sen tosiasian, että se, mitä he näkevät, ei välttämättä ole totta (NYBH). Tämän seurauksena syntyy mielenkiintoinen ja hälyttävä ilmiö: monet ihmiset istuvat kotona luomassa näkyvyyttä siitä, että he elävät täyttynyttä ja onnellista elämää, ja kärsivät, kun he näkevät, miten täyttynyttä muiden ihmisten elämä on – jotka puolestaan istuvat kotona luomassa näkyvyyttä siitä, että he elävät täyttynyttä ja onnellista elämää. Tämä on koskettava esimerkki noidankehästä.
Jopa toinen sosiaalisen median alustojen laajamittaisen käytön aiheuttama viestintätaitojen heikkeneminen on kielen köyhtyminen. Viestinviestejä käyttäessään ihmiset käyttävät usein pikakirjoitusta ja lyhennettyjä versioita sanoista, jotta he voivat kirjoittaa ja välittää viestinsä mahdollisimman nopeasti. Tällaiset viestintävälineet ovat kuitenkin paljon tehottomampia kuin perinteiset (tai pikemminkin perinteiset, sillä supistukset, slangi ja lyhenteet, kuten ”brb”, ”u r”, ”m8”, ”dunno” ja niin edelleen, ovat tulleet jo melkein tavanomaisiksi), ja ihmiset, jotka tottuvat niihin, voivat kokea vaikeuksia tosielämän ihmissuhdeviestinnässä (Rampages.us). Puhumattakaan luku- ja kirjoitustaidottomuudesta, josta on jo tulossa tämän viestimien välityksellä kommunikoivan sukupolven vitsaus.
Vaikka sosiaalinen media voi auttaa ihmisiä luomaan ensikontakteja ja auttaa ihmisiä yhdistymään tiettyihin kiinnostuksenkohteisiin liittyviin ryhmiin, se aiheuttaa myös monia ongelmia. Erityisesti sanattomasta viestinnästä on vähitellen tulossa yksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen hallitsevista muodoista, mikä vaikuttaa kielteisesti ihmisten kykyyn käsitellä henkilökohtaista kontaktia ja kohdata toisten ihmisten reaktioita ja tunteita tosielämässä. Huomattava osa aikuisista (jopa 11 prosenttia) pysyttelee mieluummin kotona ja kommunikoi laitteidensa välityksellä kuin menee ulos ja hankkii kokemuksia todellisesta elämästä. Tämä on yhdessä ”Facebook-masennuksen” ja yleisen kieli- ja viestintätaitojen köyhtymisen kanssa hälyttävää, ja se edellyttää asianmukaisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä.
Works Cited
Reider, Carson. ”Miten sosiaalinen media vaikuttaa kommunikointiimme?” NRMedia.biz. N.p., n.d. Web. 27 Apr. 2017.
”The Negative Impacts of Social Media on Face-to-Face Interactions.” ”Sosiaalisen median kielteiset vaikutukset kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen.” Rampages.us. N.p., n.d. Web. 27 Apr. 2017.
”Viewpoint: Why Social Media is Destroying Our Social Skills.” USA Today College. Gannett Satellite Information Network, 18. heinäkuuta 2014. Web. 27 Apr. 2017.
”Sosiaalisen median käytön vaikutus sosiaalisiin taitoihin.” New York Behavioral Health. N.p., n.d. Web. 27 Apr. 2017.