Phase | Boom and Bust | Business Cycle | |
Boom | Expansion | ||
End of Boom | Peak | ||
Bust | Contraction | ||
End of Bust | Trough |
Boom
Boomin vaiheessa, kasvu on positiivista. Jos talouskasvu pysyy terveellä 2-3 prosentin alueella, se voi pysyä tässä vaiheessa vuosia. Siihen liittyy nousumarkkinat, asuntojen hintojen nousu, palkkojen kasvu ja alhainen työttömyys.
Buumivaihe ei tyypillisesti lopu, ellei talous ylikuumene. Rahan tarjonnassa on liikaa likviditeettiä, mikä johtaa inflaatioon. Hintojen noustessa irrationaalinen ylenpalttisuus valtaa sijoittajat. Kasvuvauhti kasvaa yli 4 % kahden tai useamman vuosineljänneksen ajan peräkkäin.
Tiedät olevasi noususuhdanteen loppuvaiheessa, kun tiedotusvälineet sanovat, ettei laajeneminen lopu koskaan. Silloin jopa ruokakaupan myyjä tienaa rahaa viimeisimmästä omaisuuskuplasta.
Vuonna 2020 nousuvaihe päättyi äkillisesti COVID-19-pandemian vuoksi.
Huippu
Buumin tai ekspansiovaiheen loppu on huippu. National Bureau of Economic Researchin mukaan se on käännekohta, jossa talous lakkaa laajenemasta.
Bust
Bust-vaihe on suhdannekierron supistumisvaihe. Se on raakaa, ikävää ja armollisen lyhyttä. Se kestää keskimäärin 11 kuukautta. Talous supistuu, työttömyysaste on 7 % tai korkeampi ja investointien arvo laskee. Jos se kestää yli kolme kuukautta, kyseessä on taantuma. Sen voi laukaista pörssiromahdus, jota seuraa karhumarkkinat.
Pörssiromahdus voi aiheuttaa taantuman. Kun osakekurssit laskevat, kaikki menettävät luottamuksensa talouden tilaan. Kun sijoittajat eivät luota tulevaisuuden näkymiin, he vetävät sijoituksensa pois. He vähentävät liiketoimintaa, kuten ostoja, palkkaamista ja investointeja.
Laakso
Laakso on käännekohta, jossa talous lakkaa supistumasta ja alkaa laajentua.
Syyt
Kolme voimaa yhdessä aiheuttavat nousu- ja laskusuhdanteen. Ne ovat kysynnän ja tarjonnan laki, rahoituspääoman saatavuus ja tulevaisuuden odotukset. Nämä kolme voimaa vaikuttavat yhdessä aiheuttaen suhdannekierron kunkin vaiheen.
Kuukausivaiheessa johtavana voimana on voimakas kulutuskysyntä. Perheet ovat luottavaisia tulevaisuuden suhteen, joten he ostavat enemmän nyt. He tietävät saavansa parempia työpaikkoja, ja heidän asuntojensa ja sijoitustensa arvo nousee. Tämä kysyntä tarkoittaa, että yritysten on lisättävä tarjontaa, minkä ne tekevät palkkaamalla uusia työntekijöitä. Pääomaa on helposti saatavilla, joten sekä kuluttajat että yritykset voivat ottaa lainaa alhaisin koroin. Tämä lisää kysyntää, mikä synnyttää hyvinvoinnin positiivisen kierteen.
Keskuspankit käyttävät rahapolitiikkaa muuttaakseen nousu- ja laskusyklien vaikutusta. Myös hallitus käyttää finanssipolitiikkaa.
Jos kysyntä ylittää tarjonnan, talous voi ylikuumentua. Myös jos liikaa pääomaa jahtaa liian vähän tavaroita, se aiheuttaa inflaatiota. Kun näin tapahtuu, sijoittajat ja yritykset yrittävät päihittää markkinat. He jättävät huomiotta huonojen sijoitusten riskin saadakseen voittoa.
Bust-vaiheessa päävoima on tulevaisuutta koskevien odotusten romahtaminen. Sijoittajat ja kuluttajat hermostuvat, kun osakemarkkinat korjaantuvat tai romahtavat. Sijoittajat myyvät osakkeita. He ostavat turvasatamasijoituksia, jotka eivät perinteisesti menetä arvoaan, kuten joukkovelkakirjoja, kultaa ja Yhdysvaltain dollaria. Kun yritykset irtisanovat työntekijöitä, kuluttajat menettävät työpaikkansa ja lakkaavat ostamasta muuta kuin välttämättömyyshyödykkeitä. Tämä aiheuttaa syöksykierteen ja taantuman.
Taantumavaihe pysähtyy, kun tarjonta laskee hintoja riittävästi kysynnän stimuloimiseksi. Se tapahtuu, kun hinnat ovat niin alhaalla, että ne sijoittajat, joilla on vielä käteistä, alkavat jälleen ostaa.
Suojaudu nousu- ja laskusuhdanteelta
Paras tapa suojautua nousu- ja laskusuhdanteelta on tasapainottaa sijoitussalkkusi uudelleen kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Se varmistaa automaattisesti, että ostat matalalla ja myyt korkealla. Jos esimerkiksi hyödykkeillä menee hyvin ja osakkeilla huonosti, salkussasi on liian suuri osuus hyödykkeitä. Tasapainon palauttamiseksi myyt osan hyödykkeistä ja ostat osan osakkeista. Tämä pakottaa sinut myymään hyödykkeitä, kun hinnat ovat korkealla, ja ostamaan osakkeita, kun hinnat ovat matalalla.
Tiedä taantuman syyt, jotta voit suojautua taloudelliselta tilanteelta ennen kuin se tapahtuu. Seuraa viittä johtavaa talousindikaattoria. Varo merkkejä, kuten korkojen nousua. Se voi johtaa asuntojen hintojen laskuun, kun myyjät kompensoivat korkeampia asuntolainakustannuksia. Toinen merkittävä merkki on kestokulutushyödykkeiden tilausten lasku.
Jos olet todella huolissasi, voit varautua talouden romahdukseen näillä kuudella toimenpiteellä. Vaikka romahdus on erittäin epätodennäköinen, nämä vaiheet auttavat sinua selviytymään myös taantumavaiheesta.
Varallisuuskuplat voivat olla yhtä vaarallisia. Niitä on ollut seitsemän vuoden 2005 jälkeen. Niitä esiintyi asuntokaupassa, öljyssä, kullassa, Yhdysvaltain valtionlainoissa, osakemarkkinoilla, Yhdysvaltain dollarissa ja bitcoinissa. Tutki niitä varmistaaksesi, ettet joudu mukaan seuraavaan.
Historia
NBER tarjoaa historiaa nousu- ja laskusykleistä. Se käyttää talousindikaattoreita määrittääkseen, milloin kukin neljästä vaiheesta tapahtui. Tärkein niistä on neljännesvuosittainen bruttokansantuoteraportti. Se käyttää myös kuukausiraportteja, kuten työllisyyttä, reaalisia henkilökohtaisia tuloja, teollisuustuotantoa ja vähittäismyyntiä.
Kuten alla olevasta kaaviosta käy ilmi, vuodesta 1929 lähtien on ollut 29 nousu- tai laskusuhdannetta. NBER:llä on tietoja nousu- ja laskusuhdanteista vuodesta 1857 lähtien.
U.S. Boom and Bust Cycles Since 1929
Cycle | Duration | |
---|---|---|
Bust | Aug 1929 – Maaliskuu 1933 | Pörssiromahdus, korkeammat verot, pölykausi. |
Boom | Huhtikuu 1933 – huhtikuu 1937 | FDR hyväksyi New Deal. |
Bust | Toukokuu 1937 – kesäkuu 1938 | FDR yritti tasapainottaa budjettia. |
Boom | Joulukuu 1938 – tammikuu 1945 | Toisen maailmansodan mobilisointi. |
Bust | Helmikuu 1945 – lokakuu 1945 | Rauhan aikainen demobilisaatio. |
Boom | Marraskuu 1945 – lokakuu 1948 | Työllisyyslaki. Marshall-suunnitelma. |
Bust | Marraskuu 1948 – lokakuu 1949 | Sodanjälkeinen sopeutuminen. |
Boom | Marraskuu 1949 – kesäkuu 1953 | Korean sodan mobilisointi. |
Bust | Jul 1953 – Toukokuu 1954 | Rauhan aikainen demobilisaatio. |
Boom | Kesäkuu 1954 – heinäkuu 1957 | Fed alensi kurssin 1.0 %. |
Bust | Aug 1957 – Apr 1958 | Fed nosti koron 3,0 %:iin. |
Boom | Toukokuu 1958 – Maaliskuu 1960 | Fed laski koron 0.63 %. |
Bust | Huhtikuu 1960 – helmikuu 1961 | Fed nosti koron 4,0 %:iin. |
Boom | Maaliskuu 1961 – Marraskuu 1969 | JFK:n elvytysmenot. Fed laski koron 1,17 %:iin. |
Bust | Joulukuu 1969 – marraskuu 1970 | Fed nosti koron 9,19 %:iin. |
Boom | Joulukuu 1970 – lokakuu 1973 | Fed laski koron 3,5 %:iin. |
Bust | Marraskuu 1973 – Maaliskuu 1975 | Nixon lisäsi palkkojen ja hintojen valvontaa. Lopetti kultakannan. OPEC:n öljysaarto.Stagflaatio. |
Boom | Apr 1975 – Dec 1979 | Fed laski koron 4,75 prosenttiin. |
Bust | Tammikuu 1980 – heinäkuu 1980 | Fed nosti koron 20 %:iin lopettaakseen inflaation. |
Boom | Elokuu 1980 – kesäkuu 1981 | Fed laski korkoja. |
Bust | Jul 1981 – Marraskuu 1982 | Vuoden 1980 laman jatkuminen. |
Boom | Joulukuu 1982 – Kesäkuu 1990 | Reagan alensi veroastetta ja kasvatti puolustusbudjettia. |
Bust | Jul 1990 – Maaliskuu 1991 | Syynä vuoden 1989Säästö- ja lainakriisi. |
Boom | Huhtikuu 1991 – Helmikuu 2001 | Päättyi internet-sijoitusten kuplaan. |
Bust | Maaliskuu 2001 – Marraskuu 2001 | Vuoden 2001 lama johtui pörssiromahduksesta, korkeista koroista. |
Boom | Joulukuu 2001 – Marraskuu 2007 | Johdannaiset loivat asuntokuplan |
Bust | Joulukuu 2007 – Kesäkuu 2009 | Subprime-luottokriisi |
Boom | Jul 2009 – Tammikuu 2020 | ARRA ja QE |
Bust | Helmikuu 2020 – Nyt | COVID-pandemia |