Maksasairauksiin, kuten hepatiittiin ja kirroosiin, on käytetty maitorahkaa (silybum marianum) jo antiikin kreikkalaisten ajoista lähtien. Tärkein vaikuttava aine on antioksidantti nimeltä silybiini.
Varmat kliiniset todisteet sen oletetuista vaikutuksista puuttuvat vielä, mutta pienimuotoiset laboratoriotutkimukset viittaavat siihen, että silybiini saattaa auttaa suojaamaan maksaa alkoholivaurioilta esimerkiksi vähentämällä ”reaktiivisiksi happilajeiksi” kutsuttujen haitallisten molekyylien vaikutusta, joiden pitoisuuksia alkoholi nostaa.
Mikään näistä tutkimuksista ei kuitenkaan tue ajatusta, että silybiini voisi auttaa krapulaan, johon liittyy erilaisia biologisia prosesseja. Kun juot, elimistön entsyymit muuttavat alkoholin ensin myrkylliseksi, syöpää aiheuttavaksi kemikaaliksi nimeltä asetaldehydi. Aldehydidehydrogenaasi-niminen entsyymi muuttaa sitten asetaldehydin asetaatiksi, joka voi hajota vedeksi ja hiilidioksidiksi.
Mutta jos olet nauttinut liikaa alkoholia, asetaldehydiä kertyy, koska entsyymiä ei ole tarpeeksi sen käsittelemiseen. Tämä myrkyllisten kemikaalien lisääntyminen on merkittävä syy pahoinvointiin ja päänsärkyyn, joita tunnet seuraavana aamuna.
Ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että maitorahka voisi vähentää asetaldehydipitoisuuksia, eikä krapulan välttämiseen ole mitään taikakeinoa. Varmista vain, että syöt ennen alkoholin nauttimista ja juot runsaasti vettä ennen nukkumaanmenoa.
- Ovatko ihmiset ainoat eläimet, jotka juovat itsensä humalaan?
- Mistä juomasta saa pahimman krapulan?
Tilaa BBC:n Science Focus -lehti saadaksesi joka kuukausi uusia kiehtovia kysymyksiä&ja seuraa @sciencefocusQA Twitterissä saadaksesi päivittäisen annoksen hauskoja faktoja.