Näyttelijä Elizabeth Hurleyn ja amerikkalaisen liikemiehen Steve Bingin poika Damian Hurley on voittanut oikeustaistelun isoisänsä, monimiljardööri Peter Bingin perinnöstä. Aiemmin tänä vuonna Peterin trustin edunvalvoja jätti Los Angelesin piirikunnan oikeuteen paperit, joilla pyrittiin selventämään ”lastenlasten” merkitystä trustissa. Kanne sai alkunsa sen jälkeen, kun Steven toinen lapsi, Kira Kerkorian Bing, jonka Steve jakaa tennispelaaja Lisa Bonderin kanssa, oli pyytänyt tietoja trustista.
Vakuutuksessaan Peter väittää, että hänen tarkoituksenaan oli, että hänen vuonna 1980 tekemänsä trustit hyödyttävät vain tulevia lapsenlapsia, jotka Steve tai hänen tyttärensä Mary ovat syntyneet tai jotka Steve tai hänen tyttärensä Mary ovat adoptoineet nuorina ja jotka ovat ”kasvattaneet lapset osana perhettään”. Hän jatkoi korostamalla, että hän ei uskonut, että hänen trustinsa ”hyödyttäisivät ketään avioliiton ulkopuolella syntynyttä henkilöä, ellei kyseinen henkilö ole alaikäisenä asunut huomattavan pitkään sen luonnollisen vanhemman vakituisena kotitalouden jäsenenä, joka on lapsena .” Hän toteaa lisäksi, että hänen aikomuksensa trustin perustamisajankohtana ovat yhdenmukaisia Kalifornian Probate Code -lain 21115 §:n kanssa, joka sääntelee tällä hetkellä avioliiton ulkopuolisten lasten perintöoikeuksia hänen vuonna 1980 tekemiensä trustien osalta. Koska Peter väittää, ettei hän ole koskaan edes tavannut Damiania tai Kiraa eikä kumpikaan asunut Steven kanssa alaikäisenä tämän talouden vakituisena jäsenenä (hän väittää myös, ettei Steve ole koskaan edes tavannut Damiania), hän ei pidä kumpaakaan heistä edunsaajinaan.
Tuomioistuin toteaa, ettei termin ”lapsenlapsi” käytössä ole epäselvyyttä
Viime viikolla jätettyjen oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan tuomari Daniel Juarez on hylännyt edunvalvojan tekemän esityksen ja päättänyt, että ”tässä ei ole epäselvyyttä trustien käyttämässä termissä ’lapsenlapsi'”. Hän siteerasi oikeuskäytäntöä tukeakseen hyvin dokumentoitua sääntöä, jonka mukaan ”vaikka testamentteja on tulkittava testamentintekijän tarkoituksen mukaisesti, testamentin sanoissa ilmaistu tarkoitus on otettava huomioon eikä jokin salaamaton tarkoitus tai aikomus, joka on saattanut olla testamentintekijän mielessä”. Hän totesi, että Peterin rajoittava tulkinta on kohtuuton.
Steve oli ilmeisesti lastensa puolella, sillä Daily Mail -lehti kertoi, että hän ”syytti isäänsä ’koordinoinnista’ sisarensa Maryn kanssa ’massiivisen rahankeräyksen orkestroimiseksi’, joka vahingoittaisi hänen lapsiaan, mutta rikastuttaisi hänen omiaan”. Steve myös tiettävästi pyysi tuomaria ”rankaisemaan” siskoaan, mikä jos se olisi pantu täytäntöön, hänen lapsensa olisivat jääneet kokonaan perinnöttömiksi (on epäselvää, perustuiko tämä esitys riitauttamiskieltolausekkeeseen).
Lyhyt perintölainsäädännön historia
Vaikka voi tuntua oikeudenmukaiselta, että perinnönantaja päättää, ketä lapsenlapsistaan hän pitää edunsaajana, erityisesti tilanteissa, joissa hänellä ei ole ollut mitään suhdetta kyseiseen lapsenlapseen, tällainen erityinen aikomus on tehtävä selväksi varsinaisissa perunkirjoitusasiakirjoissa.
Yleisessä oikeudessa avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla ei ollut minkäänlaisia perintöoikeuksia kummankaan vanhemman välityksellä, sillä yhteiskunta ja laki arvostivat perinteistä perhettä eli avioliiton kautta perustettua perhettä. Nykyaikaisen lainsäädännön mukaan kaikki Yhdysvaltojen osavaltiot sallivat kuitenkin nykyään avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen periä, vaikka useimmat osavaltiot eivät myönnä isän perintöoikeutta automaattisesti. Yleensä tarvitaan todisteita isyydestä, joko isän tunnustusta tai DNA-testiä, jotta tällaiset oikeudet voidaan vahvistaa. Monet osavaltiot ovat myös säätäneet lakeja, joiden mukaan oletetaan, että kaikki viittaukset lapsiin, joita ei ole tarkemmin määritelty testamentissa, kattavat sekä lailliset että aviottomat lapset, adoptiolapset mukaan luettuina, riippumatta heidän suhteestaan isään.
Tulevaisuuden suunnittelu
Kun otetaan huomioon nykyisen yhteiskuntamme nykyaikaiset perheet ja lakiemme olettamus, jonka mukaan termi ”lapsi” tai ”lapsenlapsi” testamentissa tai muussa suunnitteludokumentissa on yleensä tarkoitettu käsittämään myös avioliiton ulkopuoliset ja adoptiolapset, ”perinnönsuunnittelijoiden on ryhdyttävä huomioimaan käsillä olevan kaltaisia tilanteita”, sanoo Louis S. Harrison, osakas Chicagossa sijaitsevassa Harrison & Held, LLP -yhtiössä. Bingin tapauksen kaltaisia ristiriitaisuuksia sen suhteen, pitääkö avioliiton ulkopuolella syntyneen biologisen lapsen asua vanhemman kanssa, jotta sitä voidaan pitää lapsenlapsena, ei tyypillisesti keskustella asiakkaiden kanssa, Harrison lisäsi, mutta ehkä on aika, että suunnittelija alkaa laatia luonnosta tämän nykyaikaisen näkemyksen huomioon ottamiseksi.
Koska avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat nykymaailmassa paljon yleisempiä, minkä lisäksi uusi teknologia mahdollistaa ei-perinteiset tavat saada lapsia, kuten postuumisti syntyneet lapset geneettisesti tallennetun materiaalin avulla ja niin edelleen, on yhä tärkeämpää harkita tarkempaa määrittelyä siitä, ketä asiakas pitää ”lapsena” tai ”lapsenlapsena”. Jos Peterin alkuperäinen trusti olisi nimenomaisesti ilmaissut hänen väitetyn tarkoituksensa, olisi ollut yhdentekevää, keitä hänen lapsenlapsistaan hän piti edunsaajina.