Steve Irwin faktoja lapsille

Tietoa lapsille
Steve Irwin

Irwin Australian eläintarhassa vuonna 2005

Syntynyt
Stephen Robert Irwin

22. helmikuuta 1962

Upper Ferntree Gully, Victoria, Australia

Kuollut

4. syyskuuta 2006 (44-vuotiaana)

Batt Reef, Queensland, Australia

Kuolinsyy

Rauskuvaurio sydämeen

Kansalaisuus

Australialainen

Muut nimet

”Krokotiilienmetsästäjä”

Ammattihenkilöys

Luonnontutkija, eläintieteilijä, luonnonsuojelija, tv-persoona, herpetologi

Toimintavuodet

1991-2006

Huomionarvoisia töitä

Krokotiilinmetsästäjä

Puoliso(t)
Terri Raines (m. 1992)

Lapset

Bindi Irwin
Robert Irwin

Vanhemmat

Bob Irwin
Lyn Irwin

Allekirjoitus

Stephen Robert Irwin (22. helmikuuta 1962 – 4. syyskuuta 2006) oli australialainen eläintenhoitaja, televisiopersoona, villieläinasiantuntija, ympäristöaktivisti ja luonnonsuojelija.

Irwin saavutti maailmanlaajuista mainetta televisiosarjasta The Crocodile Hunter (1996-2007), kansainvälisesti lähetettävästä luontodokumenttisarjasta, jota hän juonsi yhdessä vaimonsa Terrin kanssa. Pariskunta juonsi myös sarjoja Croc Files (1999-2001), The Crocodile Hunter Diaries (2002-2006) ja New Breed Vets (2005).

He myös omistivat ja pyörittivät yhdessä Australia Zoo -eläintarhaa, jonka Irwinin vanhemmat perustivat Beerwahiin, noin 80 kilometriä Queenslandin osavaltion pääkaupungista Brisbanesta pohjoiseen.

Irwin kuoli 4. syyskuuta 2006 saatuaan pistohaukan lävistyksen rintaansa Australian Suurella valliriutalla kuvatessaan. Hänen kuolemastaan tuli kansainvälinen uutinen, ja fanit, tiedotusvälineet, hallitukset, voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja muut julkkikset ilmaisivat järkytyksensä ja surunsa.

Irrinin kunniaksi on nimetty lukuisia puistoja, eläintarhoja, katuja ja asteroidi. Sea Shepherd Conservation Society nimesi Irwinin mukaan saariluokan partioaluksensa MY Steve Irwin.

Irwinin leski Terri Irwin, jonka kanssa hänellä oli kaksi lasta, johtaa edelleen Australian eläintarhaa.

Varhaiselämä

Puhuva Steve Irwin -toimintafiguuri

Irwin syntyi äitinsä syntymäpäivänä Lyn ja Bob Irwinille Upper Ferntree Gullyssä, Melbournen esikaupunkialueella.

Hän muutti vanhempiensa kanssa lapsena Queenslandiin vuonna 1970, jossa hän kävi Landsboroughin osavaltiokoulua ja Caloundran osavaltiokoulua.

Irwin kuvaili isäänsä herpetologiasta kiinnostuneeksi villieläinasiantuntijaksi, kun taas hänen äitinsä Lyn oli villieläinten kuntouttaja.

Queenslandiin muutettuaan Bob ja Lyn Irwin perustivat pienen Queenslandin matelija- ja eläinpuiston (Queensland Reptile and Fauna Park, Queensland Reptile and Fauna Park), jossa Steve varttui krokotiilien ja muiden matelijoiden parissa.

Irwin tuli mukaan puistoon monin tavoin, muun muassa osallistumalla eläinten päivittäiseen ruokintaan sekä hoito- ja huoltotöihin.

Kuudennella syntymäpäivällään hän sai lahjaksi neljän metrin pituisen pensaikkopytonin. Hän alkoi käsitellä krokotiileja yhdeksänvuotiaana sen jälkeen, kun hänen isänsä oli kouluttanut häntä matelijoista jo varhain. Niin ikään yhdeksänvuotiaana hän paini ensimmäisen krokotiilinsa kanssa, jälleen isänsä valvonnassa.

Hän työskenteli vapaaehtoistyöntekijänä Queenslandin itärannikon krokotiilien hoito-ohjelmassa ja pyydysti yli 100 krokotiilia, joista osa siirrettiin muualle, kun taas osa majoitettiin perheen puistoon. Irwin otti puiston johdon haltuunsa vuonna 1991 ja nimesi sen uudelleen Australia Zoo -eläintarhaksi vuonna 1998.

Avioliitto ja perhe

Irwinin leski Terri Raines Irwin

Irwin tapasi vuonna 1991 yhdysvaltalaisen luontotieteilijän Terri Rainesin Eugenesta, Oregonin osavaltiosta, joka vieraili Australiassa villieläinten hoitolaitoksessa, ja hän oli päättänyt vierailla eläintarhassa. Pariskunnan mukaan se oli rakkautta ensisilmäyksellä. He kihlautuivat neljä kuukautta myöhemmin ja menivät naimisiin Eugenessa 4. kesäkuuta 1992.

He saivat yhdessä kaksi lasta: tyttären, Bindi Sue Irwinin (syntynyt 24. heinäkuuta 1998), ja pojan, Robert Clarence (nimetty Irwinin isän mukaan) Irwinin (syntynyt 1. joulukuuta 2003). Bindi Sue on nimetty yhdessä kahden Steve Irwinin lempieläimen mukaan: John Staintonin kuvaamasta filmimateriaalista heidän häämatkaltaan tuli The Crocodile Hunter -sarjan ensimmäinen jakso.

Sarja sai ensiesityksensä Australian televisioruuduissa vuonna 1996 ja pääsi Pohjois-Amerikan televisioon seuraavana vuonna. The Crocodile Hunter menestyi Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja yli 130 muussa maassa tavoittaen 500 miljoonaa ihmistä. Irwinin riehakas ja innostunut esitystyyli, leveä australialainen aksentti, tunnusomaiset khakishortsit ja iskulause ”Crikey!” tulivat tunnetuiksi kaikkialla maailmassa.

Amerikkalainen satelliitti- ja kaapelitelevisiokanava Animal Planet lopetti Krokotiilimetsästäjä-sarjan sarjan finaaliin, jonka nimi oli ”Steven viimeinen seikkailu”. Viimeinen Crocodile Hunter -dokumentti kesti kolme tuntia ja sisälsi kuvamateriaalia Irwinin seikkailusta ympäri maailmaa muun muassa Himalajalla, Jangtse-joella, Borneolla ja Krugerin kansallispuistossa.

Irwin näytteli myös muissa Animal Planet -dokumenttielokuvissa, kuten Croc Files, The Crocodile Hunter Diaries ja New Breed Vets.

Muut televisio- ja elokuvatyöt

USA:n teatterilevityksessä The Crocodile Hunter -elokuvan juliste: Collision Course

Vuonna 1998 Irwin jatkoi yhdessä ohjaaja Mark Stricksonin kanssa The Ten Deadliest Snakes in the World. Hän esiintyi useissa The Tonight Show with Jay Leno -ohjelman jaksoissa. Vuonna 2000 julkaistussa FedExin mainoksessa, jossa Irwin oli mukana, käsiteltiin kevytmielisesti ammattikuoleman mahdollisuutta käärmeenpuremaan ja mielikuvituksellista ajatusta siitä, että FedEx olisi pelastanut hänet, jos vain FedExiä olisi käytetty.

Irwinin johdolla toiminta kasvoi niin, että siihen kuuluivat eläintarha, televisiosarja, Steve Irwin Conservation Foundation (myöhemmin nimetty uudelleen Wildlife Warriorsiksi) ja International Crocodile Rescue.

Australian eläintarhan parannuksia ovat muun muassa Animal Planet Crocoseum, sademetsälintuluolasto ja tiikeritemppeli. Irwin mainitsi harkitsevansa Australia Zoo -eläintarhan avaamista Las Vegasiin, Nevadaan ja mahdollisesti myös muihin paikkoihin ympäri maailmaa.

Irwin esiintyi vuonna 2001 cameoroolissa Eddie Murphyn elokuvassa Dr. Dolittle 2 -elokuvassa, jossa alligaattori varoittaa Dolittlea, että se tietää Irwinin nappaavan sen ja on valmis hyökkäämään silloin, mutta Dolittle ei onnistu varoittamaan Irwiniä ajoissa.

Irwinin ainoa päärooli elokuvassa oli vuonna 2002 ilmestyneessä elokuvassa The Crocodile Hunter: Collision Course, joka sai ristiriitaiset arvostelut. Elokuva voitti Young Artist Awardsissa parhaan perhe-elokuvan palkinnon komediaelokuvasta.

Irwin ja hänen perheensä esiintyivät vuonna 2002 Wigglesin video/DVD-julkaisussa Wiggly Safari, joka sijoittui Australian eläintarhaan ja sisälsi australialaisen villieläimistön innoittamaa laulua ja tanssia.

Irwin oli vuonna 2003 mainoskampanjan keulakuvana Adelaiden, Alice Springsin ja Darwinin välillä liikennöivälle matkustajaliikennöitsijäjunalle The Ghanille. Pacific National NR-luokan veturi nimettiin osana kampanjaa Steve Irwiniksi.

Irwin antoi äänensä vuoden 2006 animaatioelokuvaan Happy Feet norsuhylkeenä nimeltä Trev. Elokuva omistettiin Irwinille, sillä hän kuoli jälkituotannon aikana.

Kuolema

Irwin kuoli 4. syyskuuta 2006 saatuaan pistohaavan rintaansa, kun hän oli snorklaillut Suurella valliriutalla.Hän kuoli haavaan. Irwiniä kuvattiin tuolloin televisio-ohjelmaa The Ocean’s Deadliest varten.

Hautajaiset ja muistotilaisuudet

Australian eläintarhan ”Crocoseum”, jossa Steve Irwinin muistotilaisuus pidettiin.

Irwinin perhe ja ystävät pitivät yksityisen hautajaistilaisuuden Caloundrassa 9. syyskuuta 2006. Irwin haudattiin yksityisessä seremoniassa Australia Zoo -eläintarhaan myöhemmin samana päivänä; hautapaikka on eläintarhan kävijöiden ulottumattomissa.

Syyskuun 20. päivänä Australia Zoo -eläintarhan 5 500-paikkaisessa Crocoseumissa pidettiin julkinen muistotilaisuus, jonka juonsi Russell Crowe; tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä Australiaan, Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Saksaan ja Aasiaan, ja sen arvioitiin nähneen yli 300 miljoonaa katsojaa maailmanlaajuisesti.

Muistotilaisuudessa puhuivat pääministeri Howard, Irwinin isä Bob ja tytär Bindi, Irwinin työtoverit Wes Mannion ja John Stainton sekä julkkiksia Australiasta ja maailmalta. Anthony Field The Wiggles -yhtyeestä juonsi osittain jumalanpalvelusta ja jakoi usein ruudun erilaisten eläinten kanssa, koaloista norsuihin. Australialainen musiikkitähti John Williamson lauloi Irwinin suosikkikappaleen ”True Blue”. Tilaisuuden symbolinen päätös oli se, että Irwinin kuorma-auto lastattiin varusteilla ja ajettiin viimeisen kerran ulos areenalta Williamsonin laulaessa. Viimeisenä kunnianosoituksena Australia Zoo -eläintarhan henkilökunta kirjoitti Irwinin tunnuslauseen ”Crikey” keltaisilla kukilla, kun Irwinin kuorma-auto ajettiin Crocoseumista viimeisen kerran hautajaisten päätteeksi.

Legenda

Tammikuun 1. päivänä 2007 Australia Zoo -eläintarhan ohi kulkeva Glass House Mountains Road nimettiin virallisesti Steve Irwin Wayksi. Myöhemmin samana vuonna Australian hallitus ilmoitti, että Queenslandin pohjoisosaan perustetaan 135 000 hehtaarin (334 000 hehtaarin) kokoinen kansallispuisto, jonka nimi olisi Steve Irwin Wildlife Reserve. Vuonna 2001 löydetty asteroidi on nimetty 57567 Crikey Irwinin ja hänen ”tunnuslauseensa” kunniaksi.

Kuvia lapsille

  • Pacific Nationalin veturi NR75 nimettiin Steve Irwiniksi

  • Irwinin juliste Karanteenin asiat! kampanjasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.