Part I
Step 1: Selitä oppilaille, että runous on kuin musiikkia: sitä pitää kuunnella ja nauttia.
Vaihe 2: Lue ja kerro yksi suosikkirunoistasi.
Vaihe 3: Selitä oppilaille, että useimmissa runoissa on oma ääni, tahti tai rytmi. Runoilijat käyttävät monia tekniikoita luodakseen erityisiä ääniä; yksi niistä on onomatopoeia, sana, jonka äänteet viittaavat sen merkitykseen (liplattaa, taputtaa jne.). Anna oppilaiden ideoida esimerkkejä onomatopoeiasta.
Vaihe 4: Keskustele oppilaiden kanssa riimistä. Kun kahdella sanalla on sama loppuäänne, kuten kuu ja lusikka, ne ovat riimipari. Kerro oppilaille, että monissa runoissa on rivien lopussa riimitteleviä sanoja.
Vaihe 5: Pyydä oppilaita lukemaan katkelma kirjasta ”Elämä ei pelota minua”. Tehkää luettelo riveillä olevista riimautuvista sanoista. Kysy oppilailta, mihin ne sijoittuvat riveillä? Mikä lause toistuu?
Vaihe 6: Selitä oppilaille, että runoissa on rytmi, joka on rytmi, joka syntyy korostettujen ja korostamattomien tavujen muodostamasta kuviosta. Korostettuja tavuja luetaan korostetummin ja korostamattomia tavuja vähemmän korostetusti.
Vaihe 7: Lue ääneen rivit Lewis Carrollin runosta ”Mursu ja puuseppä”.
Vaihe 8: Selitä oppilaille, että joissakin runoissa rytminen kuvio toistuu yhä uudelleen. Tätä kutsutaan metriksi. Runoja, joissa ei ole tiettyä rytmiä, sanotaan kirjoitetuiksi vapaassa säkeistössä.
Vaihe 9: Lue oppilaille lastenruno, kuten ”Ilkeä vanha hanhiäiti”, joka sisältää toistuvia lauseita ja sanoja. Selitä heille, että toistolla tarkoitetaan äänteiden, sanojen, lauseiden tai kokonaisten rivien käyttämistä useammin kuin kerran. Runoilija voi käyttää toistoa korostaakseen ajatusta tai tunnetta. Toisto lisää runoon myös musiikillisuutta.
Vaihe 10: Selitä oppilaille, että allitteraatio on konsonanttiäänteiden toistoa kahden tai useamman sanan alussa. Jaa esimerkki allitteraatiosta, kuten esim: ”Ilkeä vanha hanhi-äiti / Leijonat vapaana”. Osoita, että ensimmäisellä rivillä kaksi sanaa alkaa m-äänteellä; toisella rivillä kaksi sanaa alkaa i-äänteellä.
Vaihe 11: Jaa oppilaat kolmen tai neljän hengen ryhmiin. Pyydä ryhmiä lukemaan Jean Littlen runo ”Growing Pains”. Pyydä heitä tunnistamaan esimerkkejä riimittelevistä sanoista, onomatopoetiikasta, toistosta ja alliteraatiosta.
Vaihe 12: Pyydä kutakin ryhmää vastaamaan yhteen seuraavista aiheista. Kannusta muita ryhmiä täydentämään keskustelua.
- Mitä tunteita puhuja tuntee itkemisestä muiden ihmisten edessä ja siitä, että hänen on ymmärrettävä äitiään?
- Voisiko puhuja keskustella äitinsä kanssa ensimmäisessä ja viimeisessä säkeistössä ilmaistuista tunteista? Jos kyllä, miten?
- Mihin toimiin ryhtyisit tässä tilanteessa?
Part II
Vaihe 1: Kirjoita taululle seuraavat asiat: ”paahtava aurinko”, ”lävistävä sade”, ”hattarapilvet”. Keskustelkaa lyhyesti siitä, mitä ne merkitsevät oppilaille.
Vaihe 2: Selitä, että mielikuviin kuuluvat kaikki sanat tai lauseet, jotka vetoavat lukijan viiteen aistiin: näköön, kuuloon, hajuun, makuun ja tuntoon. Runoilijat käyttävät kuvallisuutta vetääkseen lukijan mukaan kohtaukseen, luodakseen kuvan lukijan mieleen tai muistuttaakseen lukijaa jostakin tutusta asiasta.
Vaihe 3: Selitä, että kuvakieli on kieltä, joka esittää tavallisia asioita uudella tai epätavallisella tavalla. Käy läpi kolme kuvakielen päätyyppiä:
- Similaatiot
- Metaforat
- Personifikaatio
Vaihe 4: Useimmat oppilaat saattavat jo ymmärtää similaatioita, mutta joillakin saattaa olla vaikeuksia metaforien ja personifikaation kanssa. Seuraavassa on joitakin ohjeita, jotka auttavat heitä ymmärtämään:
- Vertaukset ovat vertauksia asioista, joilla on jotain yhteistä. Vertailussa kirjoittaja käyttää sanoja like tai as. ”Hänen jalkansa olivat kylmät kuin jää” on esimerkki vertauksesta.
- Metaforat ovat vertauksia, kuten vertauksetkin. Muistuta oppilaita siitä, että metafora ei kuitenkaan sisällä sanoja kuten tai kuin. ”Vanhan puun oksat olivat pitkät sormet, jotka raapivat ikkunaa” on esimerkki metaforasta.
- Yllä olevan metaforan avulla voit myös käsitellä personifiointia. Tämä tekniikka antaa eläimelle, esineelle tai ajatukselle inhimillisiä ominaisuuksia. Oksia kuvataan ihmissormiksi, mikä luo vahvan mielikuvan.
Vaihe 5: Pyydä nyt oppilaita ideoimaan luettelo vertauksista, jotka täydentävät lauseen: ”Ystävyys on kuin a(n) ____________.”. ”
Vaihe 6: Pyydä sitten oppilaita jättämään sana ”kuin” pois lauseistaan, jotta heidän vertauksensa muuttuisivat metaforiksi.
Osa III
Vaihe 1: Pyydä oppilaita lukemaan James Berryn kirjoittama ”It Seems I Test People” ja täyttämään tulostettava Figurative Language Graphic Organizer.
Vaihe 2: Aseta oppilaat kolmen tai neljän hengen ryhmiin ja pyydä heitä kirjoittamaan ”It Seems I Test People” -runon toinen säkeistö uudelleen ilman kuvakielen käyttöä.
Vaihe 3: Keskustele siitä, miten runo muuttuu, kun kieli on vaihdettu.