Death Row Records

Pääartikkeli: Ruthless Records

1980-luvun lopulla N.W.A:n tuottaja Dr. Dre, allekirjoitti sopimuksen Eazy-E:n Ruthlessiin. Levy-yhtiön tuotantopäällikkönä Dr. Dre tuotti suuren määrän Ruthlessin projekteja, joista monet olivat menestyksekkäitä; Dr. Dre tunsi paineet, jotka johtuivat siitä, että hänen täytyi tuottaa niin paljon esityksiä, ja tunsi olevansa alipalkattu, ja turhautui Ruthlessiin. Ice Cuben lähdettyä vuonna 1989 Jerry Hellerin kanssa syntyneiden taloudellisten erimielisyyksien vuoksi Suge Knight ja The D.O.C. kävivät kirjanpitoa läpi asianajajan kanssa. Koska he olivat vakuuttuneita siitä, että Jerry Heller oli epärehellinen, he lähestyivät Dr. Drea perustamalla heidän kanssaan levy-yhtiön ilman Helleriä. Väitetään, että Suge Knight pystyi voimakeinojen avulla hankkimaan Eazy-E:ltä sopimukset The D.O.C:lle, Dr. Dre:lle ja Michel’le:lle.

Dr. Dre ja Suge Knight yhdessä kumppaneidensa The D.O.C:n ja Dick Griffeyn kanssa alkoivat perustaa levy-yhtiötä ja musiikillista yhteistyökumppanuutta Dre:n lähtiessä Ruthlessista. Vaikka heidän uuden musiikkiyrityksensä nimi oli alun perin Future Shock, The D.O.C. väitti ehdottaneensa uuden levy-yhtiön nimen muuttamista ”Def Row”-nimeksi (leikittely Def Jamista), mutta nimen oikeudet omisti jo The Unknown DJ, joka sattui olemaan myös yksi Dre:n entisistä musiikkikavereista 1980-luvulla. Unknown totesi haastattelussa, että hän loi nimen ”Def Row” mahdollista sopimusta varten perustaa toinen levy-yhtiö Morgan Creekin alaisuuteen. Myöhemmin hän kuitenkin myi nimeämisoikeudet Dr. Dre:lle ja tämän kumppaneille heinäkuussa 1991, ja vuoteen 1992 mennessä nimi muuttui lopulliseksi nimeksi Death Row. Knight lähestyi Michael ”Harry-O” Harrisia, liikemiestä, joka oli vangittuna huume- ja murhayrityssyytteistä. Harrisin valitusta hoitaneen asianajajan David Kennerin kautta Harry-O perusti Godfatherin, vastikään ristityn Death Row’n emoyhtiön.

Knight lähestyi Vanilla Icea (Robert Van Winkle) käyttäen hyväksi johtoyhteyksiä Mario ”Chocolate” Johnsoniin, väittäen, että Johnson oli tuottanut kappaleen ”Ice Ice Ice Baby”, eikä ollut saanut siitä rojalteja. Neuvoteltuaan Alex Robertsin kanssa Knight ja kaksi henkivartijaa saapuivat The Palmiin West Hollywoodissa, Los Angelesissa, Kaliforniassa, jossa Van Winkle oli syömässä. Työnnettyään Van Winklen henkivartijat syrjään Knight istuutui Van Winklen eteen ja tuijotti tätä ennen kuin kysyi ”How you doin’?”. Samankaltaisia tapauksia toistui useaan otteeseen, mukaan lukien väitetyt yritykset houkutella Vanilla Ice pakettiautoon, joka oli täynnä Bloods- ja Crips-joukkoja, ennen kuin Knight ilmestyi Vanilla Icen hotellisviitille Bel Age -hotellin viidentenätoista kerroksessa Johnsonin ja Los Angeles Raidersin jäsenen seurassa. Vanilla Icen mukaan Knight vei hänet yksin parvekkeelle ja antoi ymmärtää, että hän heittäisi Vanilla Icen ulos, ellei tämä luovuttaisi kappaleen oikeuksia Knightille; Van Winklen rahoilla rahoitettiin Death Row’ta. Death Row sijaitsi Westwood Blvd:n ja Wilshire Blvd:n risteyksessä, myöhemmin Death Row siirtyi Wilshire Blvd:n ja San Vicente Blvd:n risteykseen. Knight nähtiin useaan otteeseen poistumassa Alex Robertsin kodista Malibussa.

The ChronicEdit

Pääartikkeli: The Chronic

Kennerin avustuksella Knight alkoi allekirjoittaa nuoria, Kalifornian sisäkaupungissa asuvia artisteja ja järjesti Death Row Recordsille soundtrackin vuoden 1992 elokuvaan Deep Cover. Single, ”Deep Cover”, vakiinnutti Dr. Dren sooloartistina ja nuoren Snoop Doggin (tuolloin Snoop Doggy Dogg) suojattina. Pian alettiin työstää The Chronicia, Dr. Dren debyyttisooloalbumia, jossa oli vahvasti mukana Snoop ja muu levy-yhtiön ydinkokoonpano.

Albumi myi 5,7 miljoonaa levyä Yhdysvalloissa, vakiinnutti länsirannikon aseman hiphop-teollisuudessa ja teki tunnetuksi G-Funkin omaleimaisen tyylin. Death Row’n rosteriin kuuluivat Dre, Snoop, Kurupt, Nate Dogg, Lady of Rage, The D.O.C., RBX ja monet muut. Myöhemmin Death Row -artisti Lil 1/2 Deadin sopimus myytiin myöhemmin Priority Recordsille, jossa hän julkaisi debyyttialbuminsa The Dead Has Arisen.

DoggystyleEdit

Pääartikkeli: Doggystyle

Soolomenestyksen löydyttyä Dr. Dre alkoi työstää Snoop Doggin debyyttialbumia Doggystyle; prosessi kesti kaksi vuotta. Snoopin debyytti julkaistiin vuonna 1993 yleisön kysynnän ja jälleenmyyjien kovan paineen vuoksi. Vaikka se oli keskeneräinen, se päihitti The Chronicin ja saavutti nelinkertaisen platinalevyn, ja se sai samanlaisia ylistäviä arvosteluja. Pian albumin julkaisun jälkeen Snoop Doggia syytettiin murhasta, mikä kiihdytti keskustelua, jonka poliitikot C. Delores Tucker ja varapresidenttiehdokas Dan Quayle herättivät arvostelemalla gangsta-räppiä amerikkalaisten arvojen vastaiseksi, mustia naisia halventavaksi ja poliiseihin kohdistuvaan väkivaltaan rohkaisevaksi.

Death Row ThanksgivingEdit

22. marraskuuta 1994 The Brotherhood Crusaden toimistolla Los Angelesissa Suge Knight ja useat Death Row’n artistit, kuten Tha Dogg Pound ja DJ Quik (ei ollut allekirjoittanut sopimusta levy-yhtiön kanssa) jakoivat yleisölle lähes 2 000 kalkkunaa. Death Row lahjoitti kalkkunoita myös seuraavana vuonna.

Tupac Shakurin allekirjoittaminen ja Suge Knightin nousuEdit

Tämä osio ei siteeraa lähteitä. Auta parantamaan tätä osiota lisäämällä viittauksia luotettaviin lähteisiin. Lähteetön materiaali voidaan kyseenalaistaa ja poistaa. (Toukokuu 2015) (Opi, miten ja milloin voit poistaa tämän mallin mukaisen viestin)

Vuoteen 1995 mennessä levy-yhtiöön alkoi tulvia Suge Knightin kavereita – ystäviä ja jengin jäseniä, jotka olivat juuri päässeet vankilasta, sekä LAPD:n poliisin virka-ajan ulkopuolisia upseereita, jotka olivat myöhemmin sekaantuneet Rampart-skandaaliin ja työskentelivät turvamiehinä. Rohkaistuneena Knight alkoi ottaa levy-yhtiötä enemmän haltuunsa ja pyrki yhä enemmän parrasvaloihin, kun taas Dr. Dre vetäytyi taka-alalle ja vältti väkivaltaista ilmapiiriä ja Suge Knightin uutta epävakautta. Tuckerin painostus mukautumiseen ulottui hänen ja erään Warnerin johtajan yhteiseen ehdotukseen perustaa Knightin kanssa levy-yhtiö, joka julkaisisi sisällöltään valvottua hiphop-musiikkia, mitä Knight piti sopimusrikkomuksena, minkä seurauksena jakelu siirtyi Time Warnerilta Interscopelle. The Source Awards -gaalassa vuonna 1995 Death Row -yhtyeen esiintyminen sai huonon vastaanoton pääasiassa itärannikon yleisöltä; Knight esitti myös kommentteja, jotka koskivat Bad Boy -yhtiön toimitusjohtajaa Puff Daddyta, mikä aiheutti kitkaa näiden kahden levy-yhtiön välille (ja pian sen jälkeen koko kahden rannikon välille). Knight teki pian sopimuksen 2Pacin kanssa, kun tämä oli vangittuna seksuaalisen hyväksikäytön takia, suostuttuaan maksamaan 2Pacin takuut. Samaan aikaan eripura Michael ja Lydia Harrisin sekä Suge ja David Kennerin välillä alkoi kasvaa, ja jälkimmäinen pariskunta kiisti Harrisin osallisuuden yhtiössä ja kieltäytyi ottamasta vastaan hänen puhelinsoittojaan.

Bad Boy Recordsin riita ja Dr. Dre:n lähtöEdit

2Pac aloitti Death Row -albuminsa työstämisen, ja hän aloitti toimikautensa loukkaamalla The Notorious B.I.G:tä, Junior M.A.F.I.A:ta ja Puff Daddyta (Bad Boy Recordsin perustaja), jota hän syytti lavastaneensa hänet ryöstetyksi ja ammutuksi Quad Studiosilla 30. marraskuuta 1994, sekä Mobb Deepia, Jay-Z:tä, A Tribe Called Questia, De La Soulia, The Fugeesia ja Nasia. Tha Dogg Poundin debyyttialbumi Dogg Food jatkoi levy-yhtiön kaupallisen menestyksen sarjaa; sen jäsenet – räppärit Kurupt ja Daz Dillinger – liittyivät Snoopin kanssa New Yorkin räppäreiden pilkkaamiseen singlellään ”New York, New York”, jossa esiintyi Snoop Dogg. New Yorkiin, New Yorkiin, sijoittuva video sai lisävärinää, kun lavastusta tulitettiin ohiajossa. Kuvausten jälkeen Snoop Dogg ja Tha Dogg Pound kuvasivat kohtauksia, joissa potkittiin rakennusta alas New Yorkissa. Single herätti itärannikon räppäreiden Capone-N-Noreagan, Tragedy Khadafin ja Mobb Deepin ”L.A., L.A.” -nimisen vastareaktion.

Toinen raportti kertoi, että Sam Sneed oli pahoinpidelty eräässä levy-yhtiön kokouksessa Suge Knightin ja 2Pacin johtaman ryhmän Death Row’n jäseniä toimesta. Daz Dillingerin mukaan syy tähän oli se, että Sam Sneedin Lady Heroin -musiikkivideossa oli liikaa itärannikon räppäreitä. Death Row’n suuntaan pettyneet artistit RBX ja The D.O.C. päättivät lähteä, minkä jälkeen Suge Knight käytti tiukempaa kontrollia muuhun rosteriin. Dogg Foodia ei tuottanut Dr. Dre, mutta sen miksasi Dr. Dre, mikä on osoitus siitä, että Dre oli yhä vähemmän mukana omassa levy-yhtiössään. Dr. Dre kyllästyi myös Knightin väkivaltaisuuteen levy-yhtiössä, vaikka hän osallistui 2Pacin All Eyez on Me -levyn kahteen kappaleeseen. Loput albumin kappaleista olivat kuitenkin enimmäkseen Daz Dillingerin ja Johnny J:n tuottamia, vaikka Dr. Dre oli nimellisesti nimetty johtavaksi tuottajaksi. Shakurin käytös muuttui tiettävästi arvaamattomaksi, kun hän jatkoi verbaalista sotaansa The Notorious B.I.G.:n, Bad Boy Recordsin, Puff Daddyn, Mobb Deepin ja Prodigyn kanssa, mukaan lukien useita väkivaltaisia yhteenottoja monien näiden räppäreiden kanssa jossain vaiheessa. Maaliskuun 22. päivänä 1996 sisäisten riitojen takia Dr. Dre jätti virallisesti Death Row Recordsin ja perusti Aftermathin, mikä provosoi 2Pacin kääntymään Dr. Drea vastaan.

M.C. Hammerin mukanaolo ja lähtöTiedoksianto

Suge Knightin suhde MC Hammeriin juontaa juurensa vuoteen 1988. Hammerin vuonna 1994 julkaistun The Funky Headhunter -albumin (featuring Tha Dogg Pound) menestyksen myötä Hammer teki vuonna 1995 sopimuksen Death Row’n kanssa yhdessä läheisen ystävänsä 2Pacin kanssa. Levy-yhtiö ei julkaissut M.C. Hammerin musiikkia sisältävää albumia (nimeltään Too Tight), vaikka hän julkaisi versioita joistakin kappaleista seuraavalla albumillaan. Hammer kuitenkin levytti kappaleita Shakurin ja muiden kanssa, erityisesti kappaleen ”Too Late Playa” (yhdessä Big Daddy Kanen ja Danny Boyn kanssa). 2Pacin kuoltua vuonna 1996 MC Hammer jätti Death Row Recordsin.

Tupac Shakurin murha ja Suge Knightin vangitseminenEdit

Pääartikkeli: Tupac Shakurin murha

Entinen artistien yhtenäinen rintama, Death Row’n rosteri hajosi eri leireihin. Daz, joka oli nyt päätuottaja, työskenteli Snoop Doggin toisen albumin Tha Doggfather parissa, johon osallistuivat Bad Azz ja Techniec hänen LBC Crew’staan, Warren G ja Nate Dogg hänen ryhmästään 213 ja Tha Dogg Pound. 2Pac sulkeutui studioon Hurt-M-Baddin ja Big ”D:n” kanssa ja loi The Don Killuminatin: The 7 Day Theory – toisin kuin All Eyez on Me, siinä ei ollut korkean profiilin Death Row -vierailijoita, vaan sen sijaan siinä esiintyivät The Outlawz ja Bad Azz. Suge Knight oli nyt hädin tuskin henkilökuntansa tavoitettavissa, ja työntekijöitä pahoinpideltiin rangaistukseksi siitä, etteivät he noudattaneet käskyjä.

Matkalla Las Vegasiin, Nevadaan, Mike Tysonin nyrkkeilyotteluun 2Pacia haastateltiin Death Row Eastin, Death Row’n itärannikon haarakonttorin, mahdollisuudesta. Samoihin aikoihin Alex Roberts ja David Kenner oli nähty Suge Knightin Vegasissa sijaitsevalla Club 662:lla keskustelemassa mahdollisuudesta, että Robertsin New Yorkin alamaailman yhteydet auttaisivat tasoittamaan tietä Death Row Eastille. Vaikka nimiä mainittiin Big Daddy Kanesta ja Wu-Tang Clanista Eric B:hen ja K-Soloon, levy-yhtiötä ei koskaan perustettu. 7. syyskuuta 1996 Suge Knight ja 2Pac jäivät valvontakameran kuvaamina kiinni Las Vegasin MGM Grand -hotellissa hyökkäämässä jengiläisen Orlando Andersonin kimppuun, joka oli Southside Compton Crips -katujengin jäsen. Myöhemmin samana iltana 2Pacia ammuttiin neljä kertaa drive-by-ammuskelussa Suge Knightin BMW 750iL:n etupenkillä, joka odotti punaisissa liikennevaloissa risteyksessä; matkalla Knightin Las Vegasin Club 662:een; vaikka 2Pac eli kuusi päivää kriittisessä tilassa, hän kuoli 13. syyskuuta 1996.

Shakurin ”The Don Killuminati: 7 Day Theory” julkaistiin marraskuussa 1996, vain viikkoa ennen Snoop Doggin ”Tha Doggfather”. Molemmat albumit saavuttivat platinamyynnin. Helmikuun 28. päivänä 1997 Suge Knight tuomittiin ehdonalaisrikkomuksesta yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen, jolloin Interscope luopui jakelusopimuksestaan levy-yhtiön kanssa. Suge Knightin määräysvalta levy-yhtiössä väheni, kun Nate Dogg pääsi lähtemään, jota seurasivat Snoop Dogg ja Kurupt. Sooloalbuminsa julkaisun jälkeen The Lady of Rage lähti. Daz Dillinger lähti vuonna 1999, mutta tuotti Big C-Stylelle, hän perusti myöhemmin Dogg Pound Recordsin. Kurupt palasi levy-yhtiöön vuoden 2002 alussa Suge Knightin vapauduttua vankilasta 6. elokuuta 2001.

Toisen sukupolven eksodus (Tha Row Records)Edit

Pidettyään taiteellista kontrollia kaltereiden takaa Suge Knight käynnisti mustamaalauskampanjoita entisiä artistejaan vastaan, joista merkittävimpänä Snoop Dogg. Levy-yhtiö tuki itseään holveista nostetuilla julkaisuilla – menestyksekkäimmin erilaisilla postuumeilla 2Pacin albumeilla sekä Dr. Dre:n ja Snoop Doggin uudelleenjulkaisuilla ja tuolloin julkaisemattomilla kokoelmalevyillä, kuten Suge Knight Represents: Chronic 2000. Hän teki sopimuksia uusille lahjakkuuksille, kuten Crooked I:lle, joka oli sytyttänyt Kalifornian undergroundia riimittelytaidoillaan, erityisesti Wake Up Show with Sway & King Tech. Suge Knight teki myös sopimuksen Left Eye -yhtyeen kanssa.

Vihasta huolimatta Kurupt tekisi jälleen sopimuksen Suge Knightin kanssa vastineeksi varapuheenjohtajan paikasta, mikä herätti vihanpidon hänen ja Daz Dillingerin sekä Snoop Doggin välillä. Hän aloitti Against tha Grainin työstämisen; hänen sanallinen riitansa entisten kumppaniensa kanssa jatkui vuodesta 2002 vuoteen 2005. Left Eye teki sopimuksen Death Row’n kanssa lopetettuaan soolosopimuksensa Aristan kanssa, joka julkaisi hänen ensimmäisen albuminsa Supernova vuonna 2001. Tuolloin Death Row muuttui Tha Row Recordsiksi. Lopes liittyi nauhoittamaan toista sooloalbumia salanimellä N.I.N.A. (New Identity Not Applicable) hän työskenteli myös TLC:n uuden albumin 3D parissa. N.I.N.A. peruttiin hänen kuolemansa jälkeen huhtikuussa 2002. Albumi vuoti verkkoon vuonna 2011.

Mainostettuaan uusia kykyjään vankilasta käsin, ohjattuaan kampanjaa entisiä artistejaan vastaan ja kärjistettyään Daz Dillingerin ja Kuruptin välistä konfliktia Suge ei ollut vielä julkaissut yhtään uusien artistiensa albumia. Kuruptin toisen lähdön jälkeen julkaistiin Against tha Grain; pian sen jälkeen räppäri Crooked I jätti Death Row’n, vedoten tyytymättömyyteensä siihen, että hän oli viettänyt viisi vuotta levy-yhtiössä eikä nähnyt yhtään julkaisua, ja jätti lopulta Knightille suukapulamääräyksen estääkseen Knightia puuttumasta siihen, että hän löytäisi uuden sopimuksen. Petey Pablo, joka oli allekirjoittanut sopimuksen vuonna 2005 ja aloitti koskaan julkaisemattoman albumin Same Eyez on Me, lähti yhdessä räppäri Tha Realestin kanssa vuonna 2006.

KonkurssiEdit

Huhtikuun 4. päivänä 2006 sekä Death Row Records että Suge Knight hakivat yhtä aikaa konkurssisuojaa Chapter 11:n luvun mukaisesti sen jälkeen, kun oli nimitetty konkurssipesänhoitaja hankkimaan ja huutokauppaamaan sekä Death Row Recordsin että Suge Knightin omaisuutta yksityisoikeudellisessa jutussa, jonka on vireille laittanut Suge Knightia vastaan toimeksiantaja Lydia Harris. Death Row’n vakuudettomiin velkojiin lukeutuvat muun muassa Harriset, verovirasto (6,9 miljoonaa dollaria), Koch Records (3,4 miljoonaa dollaria), Interscope Records (2,5 miljoonaa dollaria) ja useat levy-yhtiön kanssa aiemmin sopimuksen tehneet artistit. Suge Knight menetti lopulta Death Row Recordsin ja henkilökohtaisen omaisuutensa hallinnan, kun Chapter 11 -menettelyn mukaiset edunvalvojat ottivat molemmat tapaukset haltuunsa.

WIDEawaken ostosta E1Editiin

WIDEawake Entertainment Groupin perusti vuonna 2006 Lara Lavi.

Tammikuun 15. päivänä 2009 Death Row Records huutokaupattiin menestyksekkäästi viihdekehitysyhtiö WIDEawakelle 18 miljoonalla dollarilla. WIDEawake Entertainment teki vipuvaikutuksella Deathrow Recordsin oston osittain New Solutions Financial Corporationin tarjoaman rahoituksen ansiosta. Tammikuun 25. päivänä 2009 järjestettiin huutokauppa kaikesta siitä, mitä Death Row’n toimistosta löytyi sen jälkeen, kun se oli hakeutunut konkurssiin.

Sekä WIDEawake että New Solutions Financial sijaitsivat Torontossa, Ontariossa, Kanadassa. New Solutions alkoi vuoden 2009 loppuun mennessä puristaa Lara Lavia ulos WIDEawake Entertainmentista rajoittamalla hänen mahdollisuuksiaan käyttää varoja, jotka he olivat lainanneet hänelle Deathrow’ta varten. Marraskuuhun 2009 mennessä Lara Lavi erotettiin WIDEawake-viihteestä, ja New Solution Financialin Robert Thomson oli ottanut päivittäisen toiminnan haltuunsa. Lavi haastoi tämän jälkeen entisen yhtiönsä, Ontariossa sijaitsevan WIDEawake Entertainment Groupin, New Solutions Financial Corporationin ja New Solutionsin toimitusjohtajan Robert Thompsonin oikeuteen New Yorkin piirikunnan tuomioistuimessa 19. marraskuuta 2009. New Solutions Financial Corporation paljastui lopulta Ponzi-huijaukseksi.

Huomioitavaa oli Death Row’n sähkötuoli, joka myytiin 2 500 dollarilla.

Yhtiö on yrityskaupan jälkeen jatkanut materiaalin julkaisemista myynnissä hankitusta laajasta arkistostaan. Merkittäviin julkaisuihin kuuluu aiemmin julkaisematonta materiaalia muun muassa Snoop Doggilta, Kuruptilta, Danny Boylta, Crooked I:ltä, Sam Sneediltä, LBC Crew’lta ja O.F.T.B:ltä. Materiaalin hankinnan jälkeen Death Row on WIDEawaken johdolla ottanut monia myönteisiä askeleita Death Row’n imagon parantamiseksi lunastamalla lupauksensa maksaa rojaltimaksuja monille artisteille, tuottajille ja lauluntekijöille, joilla on ollut levy-yhtiön alaisuudessa kaupallisesti julkaistua materiaalia. Record Store Day -päivänä 18. huhtikuuta 2012 levy-yhtiö julkaisi ilmaisen Death Row ”Record Store Day” -CD-näytteen, joka sisälsi musiikkia Petey Pablolta ja Danny Boylta.

The Chronic Re-Lit julkaistiin 1. syyskuuta 2009. Albumi sisälsi The Chronicin uudelleen masteroituna seitsemällä bonuskappaleella holvista Snoop Doggy Doggilta, CPO:lta, Kuruptilta, Jewelliltä sekä DVD:n, joka sisälsi musiikkivideoita, Dr. Dre:n haastattelun, Dr. Dre:n ja Snoop Doggin minielokuvan sekä vuoden 1992 televisiomainoksia alkuperäisen The Chronic -julkaisun tiimoilta.

Snoop Doggy Dogg – Death Row The Lost Sessions Vol. 1 julkaistiin lokakuun 13. päivä 2009, ja se sisälsi 15 aiemmin julkaisematonta kappaletta, joista neljä oli Dr. Dre:n tuottamia. Dre.

Death Row The Ultimate Collection julkaistiin 24. marraskuuta, ja se oli erikoisboksi, joka sisälsi kolme audio-CD-levyä (yksi Greatest Hits -levy ja kaksi levyä julkaisematonta sisältöä), yhden musiikkivideo-DVD:n, joka sisälsi julkaisemattoman Dr. Dre-musiikkivideon ”Puffin’ On Blunts”, sekä rajoitetun painoksen Death Row T-paitaa. Setti sisältää yli 20 julkaisematonta kappaletta Snoop Doggy Doggilta, Tha Dogg Poundilta, The Lady of Ragelta, Lord Autopzilta ja Petey Pablolta. Tänä aikana Entertainment Onen, WIDEawaken ja Death Row’n välillä oli jakeluyritys.

10. joulukuuta 2012 WIDEawake Death Row’n omistanut kanadalainen New Solutions Financial Corp. oli mennyt konkurssiin ja myynyt sekä levy-yhtiön että katalogin julkisesti omistetulle yhtiölle. Vuonna 2013 Entertainment One osti Death Row -katalogin oikeudet. Konserni investoi vuonna 175 miljoonaa puntaa sisältöoikeuksiin ja televisio-ohjelmiin (2012: 135,8 miljoonaa puntaa) ja 4,2 miljoonaa puntaa (6 miljoonaa dollaria) Death Row’n musiikkikirjaston omaisuuden ostamiseen. Death Row’lla oli Pop-Up-tapahtuma Los Angelesissa 10. huhtikuuta 2019.

23. elokuuta 2019 yhdysvaltalainen leluyritys Hasbro ilmoitti ostavansa eOnen 4 miljardilla dollarilla, mikä tekee heistä Death Row Recordsin omistajia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.