Pörssitransaktioiden tyypit
Pörssitransaktioiden tyyppejä ovat listautumisanti (IPO), jälkimarkkinatarjoukset, jälkimarkkinat, yksityinen sijoittaminen ja osakkeiden takaisinosto.
Oppimistavoitteet
Erottele erityyppiset pörssikaupat toisistaan
Keskeiset opintojaksot
Keskeiset kohdat
- Ensimmäinen listautumisanti ( IPO ) eli pörssilistautuminen on eräänlainen julkinen tarjoaminen, jossa yrityksen osakkeita myydään arvopaperipörssin välityksellä yleisölle ensimmäistä kertaa.
- Jälkimarkkinoilla tapahtuva listautuminen on aiemmin yleisölle liikkeeseen lasketun arvopaperin suuren erän rekisteröity tarjoaminen.
- Jälkimarkkinoilla arvopapereita myydään ja siirretään sijoittajalta tai keinottelijalta toiselle. Siksi on tärkeää, että jälkimarkkinat pysyvät erittäin likvideinä.
- Private placement (tai ei-julkinen tarjoaminen) on arvopapereiden rahoituskierros, jota ei myydä julkisella tarjoamisella vaan yksityisellä tarjoamisella, useimmiten pienelle joukolle valikoituja sijoittajia.
- Osakkeiden takaisinosto (tai osakkeiden takaisinosto) on yrityksen omien osakkeidensa takaisinostoa.
Keskeisiä termejä
- FINRA: Yhdysvalloissa Financial Industry Regulatory Authority, Inc. eli FINRA on yksityinen yhtiö, joka toimii itsesääntelyorganisaationa (SRO). FINRA on National Association of Securities Dealers, Inc:n seuraaja. (NASD) SEURAAJA. Vaikka sitä joskus luullaan valtion virastoksi, se on valtiosta riippumaton järjestö, joka harjoittaa jäseninä olevien meklariyritysten ja pörssimarkkinoiden rahoitussääntelyä. Valtion organisaatio, joka toimii arvopaperialan, FINRA mukaan lukien, ylimpänä sääntelijänä, on Securities and Exchange Commission.
- underwriter: Yksikkö, joka markkinoi vastikään liikkeeseen laskettuja arvopapereita
Pörssitapahtumien tyypit
Pörssilistautuminen (initial public offering, IPO) eli pörssilistautuminen on eräänlainen julkinen liikkeeseenlasku, jossa yrityksen osakkeita myydään arvopaperipörssissä ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Tämän prosessin kautta yksityinen yritys muuttuu pörssiyhtiöksi. Yritykset käyttävät listautumisia hankkiakseen laajentumispääomaa, saadakseen rahaksi varhaisten yksityisten sijoittajien sijoitukset ja tullakseen julkisesti noteeratuiksi yrityksiksi.
Osakkeita myyvän yrityksen ei koskaan tarvitse maksaa pääomaa takaisin julkisille sijoittajilleen.
Osakkeita myyvän yrityksen ei koskaan tarvitse maksaa pääomaa takaisin julkisille sijoittajilleen. Listautumisannin jälkeen, kun osakkeilla käydään vapaata kauppaa avoimilla markkinoilla, raha siirtyy julkisten sijoittajien välillä.
Kun yritys listaa arvopaperinsa julkiseen pörssiin, sijoittavan yleisön uusista liikkeeseen lasketuista osakkeista maksamat rahat menevät suoraan yritykselle (ensisijainen liikkeeseenlasku) sekä mahdollisille varhaisille yksityisille sijoittajille, jotka päättävät myydä kaikki tai osan omistuksistaan (toissijainen liikkeeseenlasku) osana laajempaa listautumisantia. Listautumisannin avulla yritys voi siis hyödyntää laajaa potentiaalisten sijoittajien joukkoa hankkiakseen pääomaa tulevaa kasvua, velan takaisinmaksua tai käyttöpääomaa varten.
Listautumisannissa on monia etuja, mutta siihen liittyy myös merkittäviä haittoja. Näistä tärkeimpiä ovat prosessiin liittyvät kustannukset ja vaatimus julkistaa tiettyjä tietoja, jotka voivat osoittautua hyödyllisiksi kilpailijoille tai aiheuttaa vaikeuksia myyjien kanssa. Yksityiskohtaiset tiedot ehdotetusta tarjouksesta julkistetaan mahdollisille ostajille esitteeksi kutsutun pitkän asiakirjan muodossa.
Useimmat listautumisantiin ryhtyvät yritykset tekevät sen merkitsijänä toimivan investointipankkiyrityksen avustuksella. Merkitsijät tarjoavat arvokasta palvelua, johon kuuluu apu osakkeiden arvon (osakkeen hinnan) oikeassa arvioinnissa ja osakkeiden julkisten markkinoiden luomisessa (ensimyynti ).
Sekundaarimarkkinatarjous
Sekundaarimarkkinatarjous on Yhdysvaltain finanssialan sääntelyviranomaisen FINRA:n (Financial Industry Regulatory Authority, Financial Industry Regulatory Authority, jäljempänä ’FINRA’) mukaan arvopaperin aiemmin yleisölle liikkeeseen laskemien arvopapereiden laajojen osakkeiden rekisteröity tarjous. Tarjottavat lohkot ovat saattaneet olla suursijoittajien tai instituutioiden hallussa, ja myyntitulot menevät näille haltijoille, ei liikkeeseenlaskijalle. Tätä kutsutaan joskus myös toissijaiseksi jakeluksi.
Toissijainen liikkeeseenlasku ei laimenna nykyisiä osakkeenomistajia, koska uusia osakkeita ei luoda. Arvopapereiden myynnistä saatavat tulot eivät hyödytä millään tavalla liikkeeseen laskevaa yhtiötä. Tarjotut osakkeet ovat yksityisesti liikkeeseenlaskijan osakkeenomistajien hallussa, jotka voivat olla johtajia tai muita sisäpiiriläisiä (kuten pääomasijoittajia), jotka saattavat haluta monipuolistaa omistuksiaan. Yleensä tarjolla olevien osakkeiden lisääntyminen antaa kuitenkin useammille instituutioille mahdollisuuden ottaa ei-triviaaleja positioita liikkeeseen laskevassa yhtiössä, mikä voi hyödyttää liikkeeseen laskevan yhtiön osakkeiden kaupankäynnin likviditeettiä.
Transaktiot jälkimarkkinoilla
Sijoittajat voivat ensimmäisen liikkeeseenlaskun jälkeen ostaa toisilta sijoittajilta jälkimarkkinoilla. Jälkimarkkinoilla arvopapereita myydään ja siirretään sijoittajalta tai keinottelijalta toiselle. Siksi on tärkeää, että jälkimarkkinat ovat erittäin likvidit. Yleissääntönä voidaan todeta, että markkinat ovat sitä likvidimmät, mitä enemmän sijoittajia tiettyyn markkinapaikkaan osallistuu ja mitä keskitetympi kyseinen markkinapaikka on.
Filippiinien pörssilautakunta
Private placement
Private placement (tai ei-julkinen liikkeeseenlasku) on sellaisten arvopapereiden rahoituskierros, joita ei myydä julkisella liikkeeseenlaskulla vaan pikemminkin yksityisellä liikkeeseenlaskulla useimmiten pienelle joukolle valittuja sijoittajia. ”Yksityisellä sijoittamisella” tarkoitetaan yleensä julkisen yhtiön osakkeiden ei-julkista tarjoamista (koska luonnollisesti kaikki yksityisen yhtiön osakkeiden tarjoaminen on ja voi olla vain yksityistä tarjoamista).
Osakkeiden takaisinosto
Osakkeiden takaisinosto (tai osakkeiden takaisinosto) on yrityksen omien osakkeiden takaisinostoa. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, yhtiö voi ostaa omia osakkeitaan takaisin jakamalla käteistä nykyisille osakkeenomistajille vastineeksi murto-osasta yhtiön ulkona olevasta osakepääomasta; toisin sanoen käteistä vaihdetaan ulkona olevien osakkeiden määrän vähentämiseen. Yhtiö joko vetää takaisin ostetut osakkeet markkinoilta tai pitää ne omina osakkeinaan, jotka voidaan laskea uudelleen liikkeeseen.
Voittoa tuottavilla yhtiöillä on yleensä kaksi käyttötarkoitusta näille voitoille. Ensinnäkin osa voitoista voidaan jakaa osakkeenomistajille osinkojen tai osakkeiden takaisinostojen muodossa. Loppuosa, jota kutsutaan osakkeenomistajien omaksi pääomaksi, säilytetään yrityksessä ja käytetään investointeihin yrityksen tulevaisuuteen. Jos yritykset voivat sijoittaa suurimman osan voittovaroista kannattavasti uudelleen, ne voivat tehdä niin. Joskus yritykset voivat kuitenkin huomata, että osaa tai kaikkia kertyneitä voittovaroja ei voida sijoittaa uudelleen niin, että ne tuottaisivat hyväksyttävää tuottoa.