”Sir Henry Hudson saapuu New Yorkin lahteen 11. syyskuuta 1609, etualalla intiaaniperhe katselee rannalla”. Jäljennös Edward Moranin (1829-1901) maalauksesta. Hollantilainen Itä-Intian komppania oli palkannut englantilaisen merimiehen etsimään koillisväylän Intiaan. Koska se ei onnistunut Norjaa ympäröivillä vesillä, hän purjehti länteen. Kongressin kirjasto.
Eräs kuuluisa tarina Yhdysvaltain historiassa liittyy Manhattanin myyntiin. Tämän legendan mukaan intiaanit myivät Manhattanin saaren vastineeksi rihkamasta ja helmistä. Jos se olisi totta, se olisi kiistatta yksi historian suurimmista kiinteistökaupoista. Tähän mennessä ei ole koskaan löydetty mitään maansiirtokirjaa, virallista omistusoikeutta tai kauppakirjaa, joka todistaisi, että hollantilaiset olisivat ostaneet saaren intiaaneilta. Onko tämä kauppa siis laillinen?
Haagissa, Alankomaissa sijaitsevassa Rijksarchiefissä (Alankomaiden kansallisarkistossa) on hollantilaisen kauppiaan Pieter Schagenin kirjoittama, 5. marraskuuta 1626 päivätty kirje, jossa viitataan Manhattesin (Manhattanin) myyntiin. (Kopio kirjeestä ja käännös sekä hollannin- että englanninkielisenä löytyy täältä.) Tässä kirjeessä Schagen kirjoitti: ”He ovat ostaneet Manhattesin saaren villeiltä 60 guldenin arvosta.” Schagenin kirjeestä ei käy ilmi myyntipäivämäärä eikä se, kuka myi Manhattanin minkäkin intiaaniheimon puolesta. Historioitsijat ja tutkijat eivät myöskään ole yksimielisiä siitä, mikä heimo todella sai maksun vastineeksi Manhattanista. Manhattanin myyntiin liittyvissä historiallisissa viittauksissa mainitaan Lenape-, Manahatin-, Canarsie-, Shinnecock- ja Munsee-intiaanit. Manahatin-, Lenape- ja Munsee-intiaanit olivat historiansa mukaan kaikki Manhattanin alaosan alkuperäiskansoja.
Kirjeestä puuttuu maininta rihkamakoruista ja helmistä. Kirjeestä puuttuu myös sen henkilön nimi, joka todella teki ostoksen. Tästä historiallisesta oletuksesta puuttuu monta palaa. Riittääkö Schagenin kirje ilman kauppakirjaa riittäväksi oikeudelliseksi todisteeksi siitä, että Manhattanin omistusoikeus siirtyi sen alkuperäisiltä asukkailta hollantilaisille?
Eräässä vuoden 1626 tilinpäätöksessä Peter Minuit, jonka Geoctroyeerde Westindische Compagnie (Alankomaiden Länsi-Intian komppania) oli nimittänyt Uusien Alankomaiden pääjohtajaksi, osti Manhattanin lenapeilta eli delaware-intiaaneilta 24 dollarin arvoisella kauppatavaralla. Toisten kertomusten mukaan Minuit teki sopimuksen Canarsien kanssa, jotka asuivat Long Islandilla mutta ottivat vastaan lahjoja vastineeksi maasta, joka ei kuulunut heille. Canarsien väitetään hyväksyneen lahjat ja jatkaneen matkaansa kotiin. Toisen kertomuksen mukaan rihkamaa vastaanottivat Munsee-intiaanit, jotka väittivät tuolloin Manhattania esi-isiensä kotimaaksi.
Vuonna 1613 hollantilaiset perustivat turkiskaupan etuvartioaseman nykyisen Manhattanin alaosan alueelle. Vuonna 1625 aloitettiin Fort Amsterdamin rakentaminen, joka sijaitsi myös eteläisellä Manhattanilla. Ironista kyllä, Fort Amsterdamin paikalla on nykyään vanha Yhdysvaltain tullitalon rakennus, jossa sijaitsee NMAI:n George Gustav Heye Center. Myöhemmin esiin tuli Manhattanin kauppakirja, joka allekirjoitettiin Fort Amsterdamissa 14. heinäkuuta 1649. Hollantilaiset olivat kuitenkin virallisesti miehittäneet Manhattania vuodesta 1613 lähtien eli 36 vuoden ajan. Vuoden 1649 kauppakirjassa Uuden-Netherlandin pääjohtaja Petrus Stuyvesant julisti kolme intiaania – Megtegichkama, Oteyochque ja Wegtakockken – ”maan oikeiksi omistajiksi”. Nämä kolme intiaania jättivät merkkinsä tähän sopimukseen. Tämä kauppakirja herättää kysymyksiä: Jos Manhattan oli jo myyty Peter Minuitille Alankomaiden Itä-Intian komppanian puolesta vuonna 1626, eikö Minuit olisi ollut maan omistaja? Vai oliko intiaaneilla jotenkin vielä omistusoikeus?
Johannes Vingboons (?), Manatus gelegen op de Noot Rivier, 1639. Varhaisin tunnettu eurooppalainen kartta Manhattanista. Kongressin kirjaston kuvauksesta: ”Tässä kartassa, joka on mahdollisesti tehty hollantilaisten asuttamisen edistämiseksi, kuvataan plantaaseja ja pieniä maatiloja. Nämä laajalle levittäytyneet siirtokunnat on numeroitu oikeassa alakulmassa olevaan maanomistajien luetteloon. Luettelossa mainitaan muun muassa mylly, kaksi sahaa ja ’Quarters of the Blacks, the Company’s Slaves’. Lisäksi on rajattu muutama katkoviivoilla esitetty tie ja neljä intiaanikylää, jotka sijaitsevat nykyisen Brooklynin alueella.” Kongressin kirjasto.
Tätä legendaa mutkistaa kahden vastakkaisen kulttuurin ideologinen ero maan myynnin suhteen. Tämän ajanjakson Amerikan intiaaneille oli asianmukainen protokolla, että lahjat vaihdettiin turvallisesta kulkemisesta heidän maidensa läpi tai vierailijoiden väliaikaisesta oleskelusta. Alkuperäiskansojen ajattelulle oli vierasta myydä maata kirjallisten asiakirjojen avulla tai myydä maata ja muita luonnonvaroja ikuisesti. Eurooppalaisessa ajattelussa kirjallinen omistusoikeus oli sitä vastoin ensisijainen maanomistusmuoto. Kun omistusoikeus oli vahvistettu, maanomistajat rakensivat aitoja, muureja ja muita esteitä estääkseen muiden tunkeutumisen. Ymmärsivätkö kumpikin kulttuuri tuolloin vastavuoroisesti sopimusperusteisen maanmyynnin ehdot?
Toinen tutkittava seikka on se, että Manhattanin saarella asui tuona aikana useampi kuin yksi heimo. Jos Manhattanin maakaupan teki yksi heimo, sisältyikö tähän kauppaan toisen heimon maata? Reckgawanc-kansa, jonka alue sijaitsi Manhattanin yläpuoliskolla, kiistää kotiseutunsa myynnin Manhattanin alaosan kaupalla. Onko tämä oikeutettu väite?
Sana Manhattan on peräisin lenape-kuvauksesta manna-hata, joka tarkoittaa ”mäkistä saarta”. Ilman kirjallisia todisteita sen myynnistä, kestäisikö se oikeudessa, vai onko kyseessä Amerikan ensimmäinen urbaani legenda?