Viime viikolla keskustelimme siitä, millaisia poliittisia seurauksia olisi, jos Teksas päättäisi irrottautua unionista, mihin sillä ei ole sen kuvernöörin Rick Perryn tietämättä yhtään sen enempää eikä vähempää oikeutta kuin kenelläkään muullakaan 49 osavaltiosta.
Texas voisi kuitenkin halutessaan jakaa itsensä jopa viiteen osavaltioon, mikä on etuoikeus, joka sille annettiin ehtona sen liittämiselle unioniin vuonna 1845. Miltä Texas näyttäisi, jos se päättäisi tehdä näin? Olisiko suuren punaisen osavaltion jakamisesta viiteen pienempään punertavaan osavaltioon hyötyä republikaaneille senaatissa? Vaalikollegiossa?
Vastaukset eivät ole niin selviä. Mutta ensin on keksittävä looginen tapa jakaa Texas viiteen osaan.
Haasteena on ennen kaikkea se, että Texasin väestö ei jakaudu kovin tasaisesti koko osavaltiossa. Teksasissa on noin 24 miljoonaa asukasta; jaettuna viiteen yhtä suureen osaan se tarkoittaisi noin 4,8 miljoonaa asukasta kutakin yksikköä kohti. Pelkästään Dallas-Fort Worthin alueella on kuitenkin yli 6 miljoonaa ihmistä ja Houstonin metropolialueella lähes 6 miljoonaa. Teksasin väestöä jaettaessa meidän on siis joko pilkottava nämä metropolialueet tai hyväksyttävä se tosiasia, että uusien osavaltioiden väestömäärät ovat jokseenkin eriarvoisia. Valitsen jälkimmäisen vaihtoehdon, koska ajattelen, että Dallasin ja Houstonin asukkaat eivät varmaankaan pitäisi siitä, että heidän ystävänsä, naapurinsa ja työpaikkansa jaetaan osavaltiorajojen yli.
Ratkaisuni, jota jo kiusasimme artikkelin alussa, näyttäisi siis suunnilleen tältä:
Tässä on New York Timesista poimittu kartta Teksasin presidenttiehdokkuuden ääntenlaskennan piirikuntakohtaisista tuloksista vuodelta 2008. Olen jakanut Texasin viideksi osavaltioksi piirikuntarajoja pitkin, ja jokaisella näistä uusista osavaltioista olisi jokseenkin ainutlaatuiset poliittiset ja demografiset piirteet.
Uusi Texas
Pääkaupunki: Austin
Muut kaupungit:
Väestö (vuoden 2008 arvio): 4 254 922 (noin yhtä paljon kuin Kentuckyssa)
Kongressin vaalipiirit: Pinta-ala: 24 784 neliökilometriä (9 % Texasin entisestä territoriosta, suunnilleen yhtä suuri kuin Länsi-Virginia)
Demografia: 39 % latinalaisamerikkalaisia, 8 % mustia, 3 % aasialaisia
Talous: 37 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (aikuiset 25 vuotta täyttäneet); 15 % köyhyysrajan alapuolella olevia henkilöitä
2008 äänestystulos (ei sisällä kolmansia puolueita): McCain 771 777 (50,2 %), Obama 764 695 (49,8 %)
Teknisesti ottaen Texasilla ei ole oikeutta jakaa itseään viideksi uudeksi osavaltioksi. Pikemminkin se voi synnyttää jopa neljä uutta osavaltiota; jäljelle jäävää kutsutaan ”Teksasiksi”, vaikka selvyyden vuoksi viittaankin tähän alueeseen nimellä ”Uusi Texas”. Tämä osa osavaltiota saa pitää Teksas-nimityksen, koska siellä sijaitsee osavaltion nykyinen pääkaupunki Austin ja koska se sijaitsee keskellä Teksasin nykyistä aluetta. Se olisi kuitenkin pinta-alaltaan pienin viidestä ”uudesta” osavaltiosta, noin 25 000 neliökilometriä.
Uusi Teksas olisi kuitenkin käänteentekevä osavaltio, ja sen kahdeksan valitsijamiesääntä olisivat pelissä, kun demokraatit yrittäisivät saada tarpeeksi ääniä Austinissa ja San Antonion latinalaisamerikkalaisissa osissa, jotta he pystyisivät torjumaan republikaanien ylivoiman esikaupunkialueilla ja maaseutualueilla Hilli Country’n osavaltiossa. Vuonna 2008 demokraatit olisivat hävinneet tämän taistelun niukimmalla mahdollisella marginaalilla, ja Obama olisi hävinnyt McCainille noin 7000 äänellä, vaikka etu olisi helposti voinut siirtyä puolueen puolelta toiselle riippuen siitä, miten tarkalleen ottaen Uuden Teksasin rajat piirrettiin.
Trinity
Pääkaupunki: Dallas
Muut kaupungit:
Väestö (vuoden 2008 arvio): 7 549 968 (suunnilleen yhtä paljon kuin Virginiassa)
Kongressin vaalipiirit: Fort Worth, Arlington, Longview, Tyler, Texarkana
Väestö (vuoden 2008 arvio): 7 549 968 (suunnilleen yhtä paljon kuin Virginiassa)
Kongressin vaalipiirit:
Vaalipiirit: 10 (kasvaisi 11:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: 12 (nousisi 13:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alueen pinta-ala: 30 648 neliökilometriä (12 % Texasin entisestä alueesta, noin yhtä suuri kuin Etelä-Carolina)
Väestörakenne: 24 % latinalaisamerikkalaisia, 14 % mustia, 4 % aasialaisia
Talous: 35 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (25 vuotta täyttäneet aikuiset); 13 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ilman kolmansia puolueita): McCain 1 504 106 (57,6 %), Obama 1 107 558 (42,4 %)
Tämän alueen nimi Trinity (Kolminaisuus) on eräänlainen kolminkertainen merkitys, sillä se viittaa Trinity-jokeen, joka virtaa suurimman osan alueesta läpi, kaupunkien ”kolminaisuuteen” (Dallas, Fort Worth, Arlington), jotka muodostavat DFW-metroplexin, ja se on eräänlainen kunnianosoitus alueen epäilemättä melko suurelle määrälle uskonnollisia äänestäjiä. Trinity olisi Teksasin uusista osavaltioista rikkain. Siinä olisi myös suhteellisen paljon afroamerikkalaista väestöä.
Demokraateilla ei kuitenkaan olisi juurikaan mahdollisuuksia kilpailla sen 12 valitsijamiesäänestä ainakaan lähiaikoina. Vaikka Barack Obama voitti Dallasin piirikunnan 4. marraskuuta, se oli kirjaimellisesti ainoa piirikunta, jonka hän voitti alueella, ja kaiken kaikkiaan alue olisi pykälän tai kaksi punaisempi kuin nykyinen Texasin osavaltio on kokonaisuudessaan. Demokraateilla saattaa kuitenkin olla mahdollisuus saada toinen sen kahdesta senaattipaikasta – heillä on tällä hetkellä noin kolmannes senaattipaikoista osavaltioissa, joissa heillä on suunnilleen tämän asteinen epäedullinen puoluekanta (ajatelkaa Arkansasia tai Etelä-Dakotaa).
Gulfland
Pääkaupunki: Houston
Muut kaupungit: Corpus Christi, Beaumont, Baytown, Galveston
Väkiluku (arvio 2008): 7 494 089 (suunnilleen yhtä paljon kuin Virginiassa)
Kongressin vaalipiirit:
Vaalipiirit: 10 (kasvaisi 11:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: 12 (nousisi 13:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alue: 36 547 neliökilometriä (14 % entisen Texasin alueesta, suunnilleen yhtä suuri kuin Indiana)
Väestötiedot: 32 % latinalaisamerikkalaisia, 16 % mustia, 5 % aasialaisia
Talous: 32 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (25 vuotta täyttäneet aikuiset); 16 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ei sisällä kolmansia puolueita): McCain 1 350 322 (56,1 %), Obama 1 058 446 (43,9 %)
Tämä hieman epätavallisen muotoinen osavaltio, joka näyttää hieman Länsi-Virginialta 90 astetta käännettynä, sisältäisi Houstonin suurkaupungin ja mutkittelisi sen jälkeen lähes koko Teksasin Persianlahden rannikon Louisianan rajalta Teksasin eteläisimpään Cameronin piirikuntaan (mutta ei kuitenkaan). Gulflandin talous olisi todennäköisesti vahvasti riippuvainen Meksikonlahdella sijaitsevista öljynporauslautoista.
Gulflandissa on kuitenkin muutama asia, josta demokraattien kannattaa pitää: se olisi enemmistövähemmistöinen osavaltio (vaikkakin niukasti), ja Barack Obama voitti Houstonin Harrisin piirikunnan marraskuussa (myös niukasti). Gulfland saattaa olla asteittain kilpailukykyisempi kuin Trinity, vaikkakin hyvin todennäköisesti vain senaatin eikä presidentinvaalin osalta, sillä demokraatit ovat vähitellen menettäneet asemiaan tässä osassa maata.
Plainland
Capital: Lubbock
Muut kaupungit: Asukasluku (vuoden 2008 arvio): 2 500 681 (noin yhtä paljon kuin Nevadassa)
Kongressin vaalipiirit: Amarillo, Waco, Abeline, Wichita Falls, Odessa, Midland, San Angelo
Väkiluku (vuoden 2008 arvio): 2 500 681 (noin yhtä paljon kuin Nevadassa)
Kongressin vaalipiirit:
Vaalipiirit: 3 (kasvaisi 4:ään vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: 3 (kasvaisi 4:ään vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen): 5 (nousisi 6:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alueen pinta-ala: 106 853 neliökilometriä (41 % entisen Teksasin alueesta, suunnilleen Coloradon kokoinen)
Väestötiedot: 27 % latinalaisamerikkalaisia, 6 % mustia, 1 % aasialaisia
Talous: 29 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (25 vuotta täyttäneet aikuiset); 17 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ilman kolmansia puolueita): McCain 656 934 (74,0 %), Obama 229 949 (26,0 %)
Olen piirtänyt Plainlandin rajat niin suurpiirteisesti kuin mahdollista, jotta ne ulottuisivat Teksasin panhandlea laajemmalle ja käsittäisivät myös keskisuuria kaupunkeja kuten Waco ja Wichita Falls. Siitä huolimatta Plainlandissa olisi tuskin yli 2,5 miljoonaa asukasta, vaikka se sisältäisi yli 40 prosenttia Texasin entisestä alueesta. Se olisi myös poikkeuksellisen konservatiivinen osavaltio – mahdollisesti maan konservatiivisin, sillä John McCain voitti täällä viime marraskuussa Barack Obaman lähes 3:1. Viisi valitsijamiesääntä, kaksi senaattoria ja kolme kongressiedustajaa olisivat lähes varmoja republikaaneille.
El Norte
Pääkaupunki: El Paso
Muut kaupungit: McAllen, Brownsville, Laredo
Väkiluku (arvio 2008): 2 527 314 (suunnilleen yhtä paljon kuin Nevadassa)
Kongressin vaalipiirit:
Vaalipiirit: 3 (kasvaisi 4:ään vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalipiirien äänet: 5 (nousisi 6:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alueen pinta-ala: 63 083 neliökilometriä (24 % Texasin entisestä alueesta, suunnilleen Wisconsinin kokoinen)
Väestötiedot: 85 % latinalaisamerikkalaisia, 1 % mustia, 1 % aasialaisia
Talous: 22 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (25 vuotta täyttäneet aikuiset); 33 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ei sisällä kolmansia puolueita): Obama 360 516 (65,9 %), McCain 186 609 (34,1 %)
Viimeiselle alueellemme annamme ironisen nimen El Norte – ironinen siksi, että vaikka ”El Norte” on espanjankielinen termi, joka tarkoittaa ”pohjoista”, tämä olisi itse asiassa Teksasin eteläisin (ja läntisin) alue. El Nortea olisi kuitenkin mahdotonta määritellä muuten kuin viittaamalla sen espanjalaiseen kulttuuriin ja Meksikon läheisyyteen, sillä noin 85 prosentilla sen asukkaista on espanjalaisia sukujuuria. El Norte olisi myös unionin köyhin osavaltio, sillä kolmannes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.
Valinnoissa El Norte ei olisi kovinkaan kilpailukykyinen – demokraatit voittaisivat presidentin- ja kongressivaalit jatkossa, kunnes ja jollei GOP löytäisi jotakin parempaa tapaa tavoittaa latinoäänestäjiä. Siitä voisi kuitenkin tulla republikaanien maahanmuuttoa, kaksikielisyyttä, hyvinvointivaltiota ja muita asioita koskevan ahdistuksen polttopiste.
Nettovaikutukset voimasuhteisiin
Texasilla on tällä hetkellä 34 valitsijamiesääntä, joista 32 edustajille ja kaksi senaattoreille. Republikaanit ovat voittaneet nämä äänet joka vuosi vuodesta 1980 lähtien, ja ne näyttävät olevan suhteellisen turvallisesti republikaanien hallussa ainakin seuraavat kaksi vaalia, vaikka etelävaltioiden tai latinalaisamerikkalaisten demokraateilla saattaisikin olla mahdollisuus saada ne pelissä, jos puolueen kokonaisvuosi on erinomainen.
Jos Texas jaettaisiin viiteen osavaltioon, sen senaattoreiden määrä kasvaisi kahdesta kymmeneen ja valitsijamiesäänien määrä 34:stä 42:een. Tämä näyttäisi ensi silmäyksellä hyödyttävän republikaaneja, mutta itse asiassa se ei ehkä hyödyttäisi, jos osavaltio jaettaisiin ehdottamillani linjoilla. Jos demokraatit nimittäin vain voittaisivat El Norten (5 valitsijamiesääntä), mistä he olisivat lähes varmoja, he antaisivat republikaaneille nettomääräisesti 32 valitsijamiesääntä (37 vähennettynä 5 äänellä), mikä on hieman parempi kuin republikaanien nykyisin Teksasista saamat 34 valitsijamiesääntä. Jos demokraatit saisivat myös Austinissa tarpeeksi äänestäjiä voittaakseen New Texasin (8 valitsijamiesääntä), republikaanit joutuisivat todella epäedulliseen asemaan, sillä he saisivat Teksasin entisiltä alueilta nettomääräisesti vain 16 ääntä (29 miinus 13).
Texas saa lisää valitsijamiesääniä – luultavasti neljä, joskin mahdollisesti vain kolme – vuoden 2010 väestölaskennan jälkeisen uusjaon myötä. Nämä ylimääräiset valitsijamiesäänet saisivat järjestyksessä Trinity (jolloin se saisi 13 valitsijamiesääntä 12:n sijaan), Gulfland (samoin), El Norte (6 valitsijamiesääntä 5:n sijaan) ja Plainland (samoin); New Texasilla olisi vielä matkaa ennen kuin se saisi yhdeksännen valitsijamiesäänen.
Teksasin uusien osavaltioiden kymmenestä senaattipaikasta neljän jako olisi selviö; republikaanit voittaisivat kaksi paikkaa Plainlandista ja demokraatit kaksi paikkaa El Nortesta. Uuden Texasin senaattipaikat jakautuisivat todennäköisesti, kun taas demokraatit saisivat keskimäärin yhden neljästä senaattipaikasta Trinityn ja Gulflandin välillä. Näin he saisivat yhteensä neljä paikkaa republikaanien kuutta paikkaa vastaan, mikä merkitsee kahden paikan nettotappiota, joka ei ole yhtään pahempi kuin republikaanien nykyinen 2-0-haitta. Senaattoreiden voimasuhteiden muutos olisi kuitenkin kaiken kaikkiaan hieman epäsuotuisa demokraateille, sillä kahdeksan uutta senaattoria nostaisi filibusterin murtamiseen tarvittavan äänimäärän 65:een, jolloin demokraateilta puuttuisi kaksi ääntä filibusterivarmasta enemmistöstä, vaikka he onnistuisivatkin lisäämään neljä senaattoria kyseiseltä alueelta. Lisäksi ei ole poissuljettua, että demokraatit saavat Kay Bailey Hutchisonin paikan nykytilanteessa, jos ja kun hän päättää asettua ehdolle kuvernööriksi vuonna 2010.
Vaikutukset edustajainhuoneen edustukseen pysyisivät suhteellisen muuttumattomina. Texas ei voittaisi eikä menettäisi edustajainhuoneen paikkoja, jos se jakautuisi viidellä tavalla, vaikka monet kongressin vaalipiirien rajat täytyisi piirtää uudelleen, mikä saattaisi hyödyttää demokraatteja aivan lähitulevaisuudessa, sillä vuoden 2003 vaalipiirien uudelleenjakosuunnitelma oli heille varsin epäedullinen.
Voidaan tietysti helposti piirtää Teksasin uudet vaalipiirien rajat millä tahansa muulla tavalla kuin sillä, jolla minä olen ne piirtänyt. Jos esimerkiksi haluttaisiin luoda viisi suunnilleen asukasluvultaan yhtä suurta osavaltiota, Fort Worth ja Arlington voitaisiin erottaa Dallasista ja antaa Plainlandille, kun taas kaikki Houstonin keskustan välittömästä länsipuoliskosta (eli esikaupungit kuten Sugar Land ja Bellaire sekä Corpus Christin kaltaiset Persianlahden rannikon kaupungit) voitaisiin liittää El Norteen. Tämä tekisi El Nortesta jonkin verran kilpailukykyisen republikaanien kannalta, vaikka demokraatteja luultavasti silti suosittaisiin ja republikaanit vaarantaisivat enemmän ääniä. Nettovaikutukset muihin uusiin osavaltioihin olisivat suhteellisen vähäiset, vaikkakin demokraattien kilpailukyky Gulflandissa saattaisi vähitellen parantua.
Kaiken kaikkiaan Teksasin jakaminen viiteen osavaltioon haittaisi luultavasti hieman demokraatteja senaatissa ja auttaisi heitä hieman valitsijakunnassa. Se ei ole republikaaneille – tai oikeastaan kenellekään muullekaan – kovinkaan hyvä peruste sekaantua siihen.
The best of FiveThirtyEight, delivered to you.