Johannes Kastajan mestaus

Johannes Kastajan marttyyrikuolema

Herodes Antipas hymyili ja nyökkäsi hyväksyvästi. Hänen tytärpuolensa Salome* huojui ja pyörähti hänen ja hänen syntymäpäivävieraidensa edessä, ja hänen siro vartalonsa täytti heidät kaipauksella. Kun esitys oli valmis, Herodes ja vieraat taputtivat. Aistiensa ja hetken tunnelman sytyttämänä Herodes huusi: ”Kysykää minulta, mitä haluatte – jopa puolet valtakunnastani – ja se on teidän!” Herodes huusi: ”Kysykää minulta, mitä haluatte – jopa puolet valtakunnastani – ja se on teidän!” Ja hän vannoi suuren valan vahvistaakseen lupauksensa.

Tetrarkkina (roomalaisen provinssin neljänneksen hallitsijana) Herodes oli enemmän kuin kykenevä antamaan komean lahjan jopa ensimmäisen vuosisadan standardien mukaan. Pyytäisikö Salome jalokivikaulakorua? Avioehtoa? Talon? Herodes ja vieraat odottivat kuulevansa Salomen pyynnön. Tyttö itse epäröi. Epävarmana siitä, mitä pyytää, hän kuiskutteli äitinsä kanssa.

Alhaalla Herodeksen linnoituksen (nimeltään Machaerus) tyrmissä erään miehen kohtalo oli päättymässä. Johannes Kastaja oli lukkojen takana yhdessä noista synkistä saleista. Syy oli tämä: hän oli moittinut Herodesta siitä, että hän oli varastanut toisen miehen vaimon – Herodiaan. Tämä nainen oli ollut naimisissa Herodeksen hiljaisen velipuolen, Filippoksen, kanssa. Herodias raivostui ja suostutteli Herodeksen pidättämään Johanneksen. Herodes oli vain liian halukas; hän epäili suuria ihmisjoukkoja, joita Johannes veti puoleensa.

Kun Herodes kuitenkin sai Johanneksen lukkojen taakse, hän puhui hänen kanssaan ja huomasi pitävänsä miehestä. Hän ei ymmärtänyt, mitä Johannes puhui pyhyydestä ja pelastuksesta, mutta se tuntui olevan jotain sellaista, mitä hänen pitäisi kuulla. Sen sijaan, että hän olisi teloittanut Johanneksen, hän antoi tälle vierailuoikeuden. Teloittaminen olisi joka tapauksessa ollut huono ajatus: Johanneksella oli paljon seuraajia; miksi suututtaa heidät ja ottaa riski kapinasta?

Salome lähestyi Herodesta. Ilmeisesti hän oli tehnyt päätöksensä. Vieraat ja kuningas kääntyivät kuuntelemaan, mitä hän pyytäisi.

”Antakaa minulle nyt Johannes Kastajan pää tarjottimella!” tyttö sanoi.

Jopa tuon holtittoman, paatuneen joukon on täytynyt vetää terävästi henkeä kammottavan pyynnön edessä. Kuinka nopeasti hemmotteleva mieliala sulikaan. Muuttuivatko Herodeksen kasvot? Tässä oli kiusallinen vaatimus! Hän oli tottunut pitämään ihmisiä esineinä, tottunut mestauttamaan ihmisiä hetken mielijohteesta, mutta hänelle ei koskaan tullut mieleen sanoa: ”Johannes Kastajan kaltainen lahjomaton profeetta on arvokkaampi kuin koko valtakuntani.”

Katsellessaan ympärilleen vieraita hän näki vain yhden asian. Jos hän halusi pelastaa kasvonsa, hänen oli täytettävä lupauksensa. Hän määräsi teloituksen. Pitkään säilyneen perinteen mukaan Johannes mestattiin tänä päivänä, elokuun 29. päivänä, luultavasti noin vuonna 28 jKr.

Mitä Johanneksen päähän tapahtui, emme tiedä. Hänen opetuslapsensa tulivat ja hautasivat ruumiin. Hänen jäänteikseen väitetyt jäännökset vietiin myöhemmin Aleksandriaan, Egyptiin, ja ne sijoitettiin sitä varten rakennettuun kirkkoon.

Kun Johanneksen serkku Jeesus kuuli uutisen, se iski häneen yhtä kovaa kuin keneen tahansa meistä. Hän yritti paeta itsekseen joksikin aikaa. Johannes, joka oli julistanut Kristuksen tulemista ja valmistellut messiaanista virkaansa, kuoli tarpeettomasti elämänsä parhaassa iässä.

Meillä ei ole varmaa tietoa Salomen kohtalosta. Herodes ja Herodias pysyivät yhdessä ja tekivät epätoivoisia ja pirullisia tekoja kuolemaansa saakka.

Raamatun teksti Johannes Kastajan kuolemasta

Silloin tetrarkka Herodes kuuli kertomukset Jeesuksesta ja sanoi palvelijoillensa: ”Tämä on Johannes Kastaja, hän on noussut kuolleista!”. Siksi hänessä vaikuttavat ihmeelliset voimat.” Herodes oli pidättänyt Johanneksen, sitonut hänet ja pannut vankilaan Herodiaan, veljensä Filippuksen vaimon, vuoksi, sillä Johannes oli sanonut hänelle: ”Sinulle ei ole luvallista pitää häntä.” Herodes halusi tappaa Johanneksen, mutta hän pelkäsi kansaa, koska se piti Johannesta profeettana. Herodeksen syntymäpäivänä Herodiaan tytär tanssi vieraille ja miellytti Herodesta niin paljon, että hän lupasi valalla antaa hänelle kaiken, mitä tämä pyysi. Äitinsä yllyttämänä hän sanoi: ”Anna minulle tänne tarjottimella Johannes Kastajan pää”. Kuningas oli järkyttynyt, mutta valan ja illallisvieraidensa vuoksi hän määräsi, että hänen pyyntönsä täytetään, ja mestautti Johanneksen vankilassa. Hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle, joka kantoi sen äidilleen. Johanneksen opetuslapset tulivat, ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat sen. Sitten he menivät ja kertoivat siitä Jeesukselle. ~ Matteus 14:1-12

Silloin Herodias hautoi kaunaa Johannekselle ja halusi tappaa hänet. Mutta hän ei pystynyt siihen, koska Herodes pelkäsi Johannesta ja suojeli häntä, koska tiesi hänen olevan vanhurskas ja pyhä mies. Kun Herodes kuuli Johannesta, hän oli hyvin ymmällään ; silti hän kuunteli häntä mielellään. Lopulta tuli sopiva hetki. Syntymäpäivänään Herodes järjesti juhlat korkeille virkamiehilleen ja sotapäälliköilleen sekä Galilean johtaville miehille. Kun Herodiaan tytär tuli sisään ja tanssi, hän ilahdutti Herodesta ja hänen illallisvieraitaan. Kuningas sanoi tytölle: ”Pyydä minulta mitä tahansa haluat, niin minä annan sen sinulle”. Ja hän lupasi tytölle valalla: ”Mitä ikinä pyydätkin, minä annan sinulle, aina puoleen valtakunnastani asti”. Tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: ”Mitä minä pyydän?” ”Johannes Kastajan pään”, hän vastasi. Tyttö kiiruhti heti kuninkaan luo pyyntönsä kanssa: ”Haluan, että annat minulle nyt heti Johannes Kastajan pään tarjottimella.” Kuningas oli hyvin ahdistunut, mutta valansa ja illallisvieraidensa vuoksi hän ei halunnut kieltäytyä tytöstä. Niinpä hän lähetti välittömästi pyövelin, joka käski tuoda Johanneksen pään. Mies meni, mestautti Johanneksen vankilassa ja toi hänen päänsä takaisin tarjottimella. Hän ojensi sen tytölle, ja tämä antoi sen äidilleen. Kuultuaan tästä Johanneksen opetuslapset tulivat, ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan. ~ Mark. 6:19-29

* Nimi Salome ei ole raamatullinen, vaan se on peräisin perimätiedosta.

Bibliografia:

  1. Photo by form PxHere
  2. Raamattu. Uusi testamentti. Eri versioita.
  3. Butler, Alban. Pyhimysten elämät. Eri versioita.
  4. ”Johannes Kastaja, St.” The Oxford Dictionary of the Christian Church. Toimittaneet F. L. Cross ja E. A. Livingstone. Oxford, 1997.
  5. Souvay, Charles L. ”Pyhä Johannes Kastaja”. Katolinen tietosanakirja. New York: Robert Appleton, 1914.

Viimeisin päivitetty 2020

.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.