50+ Must Know Caribbean Spanish Expressions (You’ll Only Hear These in the Caribbean)

Kun ajattelet espanjan kieltä ja kulttuuria, ajattelet luultavasti torojen (härkien) juoksemista Espanjassa tai tyylikkäitä naisia, jotka tanssivat tangoa Buenos Airesin kaduilla. Tai ehkäpä päähäsi pälkähtää mielikuvia mustavalkoisista luurankomaalatuista kasvoista Meksikon Día de los muertos (Kuolleiden päivä) -juhlan kunniaksi.

Huolimatta siitä, että Karibianmeren saarilla espanjankielisiä on enemmän kuin englanninkielisiä, moni meistä ajattelee sen hiekkarantoja ja koskemattomia rantoja vain silloin, kun kuulee Bob Marleyn kappaleen.

Sinä et luultavasti ajattele Karibian espanjaa.

Totuus on, että espanjankielisellä Karibialla on rikas kulttuuri-identiteetti, joka tekee siitä monin tavoin ainutlaatuisen. Sen kieli – aivan kuten sen ihmiset, keittiö, musiikki ja tanssi – edustaa kulttuurien yhdistymistä: Espanjalainen, alkuperäiskansojen ja afrikkalainen.

Kuuban, Puerto Ricon ja Dominikaanisen tasavallan saarirannikoilta Costa Rican, Kolumbian ja Venezuelan Karibianmeren rannikoille on olemassa latinalaisamerikkalainen kulttuuri, joka ei ole 100-prosenttisesti latinalaisamerikkalainen eikä 100-prosenttisesti länsi-intialainen. Taíno- ja karibi-alkuperäiskansojen, espanjalaisten siirtolaisten ja afrikkalaisten orjien yhteinen syntyperä on säilynyt kaikkien näiden Karibian alueen väestöjen kielissä.

Myöhempi muuttoliike, sotilaallinen väliintulo ja Yhdysvaltojen läheisyys toivat mukanaan amerikanenglantilaisen vaikutuksen, joka on synnyttänyt jonkin verran ”spanglishia” kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.

Tämä tarkoittaa sitä, että Karibianmeren espanjankielellä kuten monilla muillakin espanjankielisen kielen kielimurteillakin on historiallisia piirteitä, jotka poikkeavat monissa kouluissa opetetusta eurooppalaisesta espanjasta.

Tulos: monet espanjanoppijat ja jopa espanjaa äidinkielenään puhuvat vierailevat Karibialla ja ovat järkyttyneitä, kun he eivät pysty ymmärtämään paljoa siitä, mitä sanotaan.”

”He puhuvat niin nopeasti!”

”Onko tuo edes espanjaa?”

”Mitä hän juuri sanoi?”

Tosiasiassa aksentti tällä seudulla muistuttaa Andalusian seutukuntaa Espanjassa enemmän kuin mitään muuta aluetta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että espanjalaiset, jotka saapuivat ensimmäisenä länteen, olivat kotoisin Etelä-Espanjasta.

Kummallekin murteelle on yhteistä esimerkiksi /s/ -äänteen pyrkiminen tai poistaminen tavujen ja sanojen lopussa. Tämän vuoksi sellainen lause kuin Buenos días. ¿Cuántos huevos quieres? ¿Dos o tres? (”Hyvää huomenta. Kuinka monta kananmunaa haluatte? 2 vai 3?”) voi olla vaikea tulkita harjaantumattomalle korvalle. Se kuulostaa pikemminkin Bueno’ día’ ¿cuantouevoquiere’? ¿Do’ tre’?

Mutta vaikka aksentissa on joitakin yhtäläisyyksiä, sanat, jotka ovat säilyneet ja syntyneet edellä mainituista vaikutteista, ovat synnyttäneet omanlaisensa tavan puhua espanjaa.

Ja jos et ole siitä tietoinen, saatat olla hukassa yrittäessäsi keskustella karibialaisen espanjan kielellä… tai jopa kuunnellessasi alueen musiikkia.

Latinalaisen Amerikan musiikin räjähdysmäinen suosio edustaa genrejä, jotka ovat suurelta osin peräisin Karibialta: nimittäin reggaeton (Puerto Rico), bachata (Dominikaaninen tasavalta), salsa (Puerto Rico, Kolumbia, Kuuba), dembow (Dominikaaninen tasavalta).
Ja tällä musiikilla on faneja kaikkialta espanjankielisestä maailmasta, mukaan lukien monet ei-espanjankieliset.

Tämä tarkoittaa, että jos aiot laittaa radion päälle tai nauttia suosikkisoittolistastasi, saatat törmätä karibian espanjankielisiin sanoihin ja fraaseihin. Se on siis hyvä murre, josta on hyvä olla tietoinen!

50 Must Know Caribbean Spanish Words – and Their English Translations

Vaikka saarten sisälläkin on alueellisia eroja, on monia sanoja ja ilmaisuja, joita käytetään suurimmassa osassa Karibiaa.

Katsotaanpa muutamia yleisimpiä, joita todennäköisesti kuulet koko alueella:

Chiquito – ”lapsi”

Un chiquito necesita dormir más horas que un adulto. – ”Lapsi tarvitsee nukkua enemmän tunteja kuin aikuinen.”

Bochinche – ”Keskustelu”

Tarkoittaa myös tappelua, riitaa, rähinää tai kohua.

Comenzaron a discutir y se formó un tremendo bochinche. – ”He alkoivat riidellä ja kaikki päättyi suureen tappeluun.”

Guachimán – ”vartija”

Yleensä joku, joka vahtii autoja kadulla (tulee englanninkielisistä sanoista ”watch” (vahti) ja ”man” (mies).”

El guachimán de ese restaurante es muy amable. – ”Tuon ravintolan vartija on hyvin ystävällinen.”

Coco – ”kalju, karvaton”

Päässä ei ole karvoja.

Jorge se está quedando *coco y apenas tiene 23 años.* – ”Jorge kaljuuntuu ja on hädin tuskin 23-vuotias.”

Candela – ”Tulinen”

Olemassa arvaamaton tai vaikeasti käsiteltävä; tulinen.

José es candela. Cuídate de él. – ”José on tulinen. Varo häntä.”

Dale – ”Mene vain”

Hyväksyntää osoittava ilmaus, joka tarkoittaa ’okei’ tai ’mene vain’.

Ve tú primero, dale. – ”Sinä ensin, jatka vain.”

Guagua – ”Bussi”

Pakettiauto tai maasturi; bussi.

Ayer esperé la guagua para San Juan por más de una hora. – ”Eilen odotin bussia San Juaniin yli tunnin.”

Jeva – ”Nainen”

Epämuodollinen tapa sanoa ”nainen”.

Las jevas de La Habana son bellas e inteligentes. – ”Havannan naiset ovat kauniita ja älykkäitä.”

Radio Bemba – ”Sana kadulla”

Sana kadulla, viinirypäle, huhu. Tämä sanonta on peräisin Kuubasta, mutta sitä käytetään koko alueella.

¿Qué dice radio bemba? – ”Mikä on sana kadulla?”

Socio (maskuliini) / Socia (feminiini) – ”Läheinen ystävä”

Läheinen ystävä.

Arturo y Raúl son socios. – ”Arturo ja Raul ovat hyviä ystäviä.”

Fiebrú’ (maskuliini) / Fiebrú’a (feminiini) – ”Harrastaja”

Jokainen, joka käyttää paljon aikaa, vaivaa ja voimavaroja osallistuakseen tiettyyn toimintaan; harrastaja. (Supistuma sanasta fiebrudo/fiebruda.)

Francisco un fiebrú de las carreras de carros y va a correr todas las semanas. – ”Francisco on kilpa-ajoharrastaja ja ajaa autollaan kilpaa joka viikko.”

Guille – ”Täynnä itseään”

Asenne, joka on täynnä ylpeyttä tai omahyväisyyttä; olla täynnä itseään; ylimielisyys.”

Tiene tremendo guille ahora que empezó a trabajar en esa compañía. – ”Hän on niin täynnä itseään nyt, kun hän työskentelee tuossa yrityksessä.”

Guineo – ”Banaani”

Banaani. Tämä nimi on alueelle ominainen, eikä sitä pidä sekoittaa isompaan plátanoon (plantain), joka on keitettävä ennen syömistä.

Me gusta comer siempre un guineo en el desayuno. – ”Syön aina banaanin aamiaiseksi.”

Mai – ”Äiti”

Sanan ”madre” (äiti) johdos. Sitä käytetään yleisesti viittaamaan vanhempiin tai naispuoliseen rakastettuun henkilöön.

Dile a tu mai que venga acá. – ”Sano äidillesi, että tule tänne.”

Pana – ”kaveri”

Kaveri, kaveri.

Ayer salió con sus panas a celebrar el ascenso que le dieron en el trabajo. – ”Eilen hän lähti kavereidensa kanssa juhlimaan uutta ylennystään.”

Nyt kun osa yleisimmistä Karibian sanoista on hallussa, katsotaanpa sanoja, jotka ovat ominaista tietyille alueille: Kuuballe, Puerto Ricoon ja Dominikaaniseen tasavaltaan.

Espanjankieliset sanat, joita kuulet vain Kuubassa

Kuubassa on aivan oma kulttuurinsa. Sen pahamaineisen vallankumouksen ja myrskyisän poliittisen historian lisäksi kuubalaiset ovat ylpeitä identiteetistään. Heidän kielensä heijastaa tämän suuren Karibian saaren monimuotoisuutta.

Katsotaanpa muutamia kuubalaisia espanjankielisiä sanoja…

Palestino – Ei Havannasta

Jokainen, joka ei ole Havannasta kotoisin, varsinkin jos hän on saaren itäosasta; ulkopuolinen.

Ése está más perdido que un palestino. – ”Tuo kaveri on enemmän eksyksissä kuin ulkopuolinen.”

¿Qué bolá? – ”Mitä kuuluu?”

Fraasi, joka tarkoittaa ”Mitä kuuluu?” tai ”Miten menee?”

¿Qué bolá asere? – ”Miten menee kaveri?”

Sardina – ”Laiha nainen”

Laiha nainen.

Mira esa sardina. – ”Katso tuota laihaa naista.”

Son – ”Poika”

Ei pidä sekoittaa sanan ”ser” (olla) kolmannen persoonan monikkomuotoon. Kyseessä on salsamusiikin perustana oleva kuubalainen musiikkityyppi.

Mi puro cantaba son en los bares. – ”Isälläni oli tapana laulaa ’Son’ baareissa.”

Darse un totazo – ”lyödä itseään vahingossa”

Lyödä itseään vahingossa, erityisesti päähän.

• Me di un totazo esta mañana y me mareé.* – ”Löin itseäni vahingossa tänä aamuna ja minua huimasi.”

Yuma – USA

1. Yhdysvallat.
2. Vierasmaalainen, erityisesti pohjoisamerikkalainen.

Toda mi familia se ha ido pa’ la Yuma. – Koko perheeni on lähtenyt _Yumaan_.

Tonga – ”Paljon”

Suuri määrä jotain.

Tengo una tonga de mangos pa’ llevar al mercado. – ”Minulla on kasa mangoja vietäväksi torille.”

Rumba – ”Juhlat”

Esta noche hay rumba en el centro. – ”Tänä iltana keskustassa on juhlat.”

Piñazo – ”Punch”

Punch; nyrkillä annettu isku.”

El papá de Enrique le dio un piñazo en la clase de boxeo. – ”Enriquen isä löi häntä nyrkkeilytunnilla.”

Pinchar – ”Töihin”

Töihin.

Me voy temprano mañana a pinchar. – ”Menen huomenna aikaisin töihin.”

Moros y cristianos – ”Maurit ja kristityt”

Valkoista riisiä mustien papujen kanssa. (Kirjaimellisesti: Maurit ja kristityt.)

Señora, quisiera moros y cristianos con el bistec. – ”Rouva, haluaisin mustia papuja ja valkoista riisiä pihvin kanssa.”

Fula – ”Dollari”

Slangi Yhdysvaltain dollarille

Erikoisia puertoricolaisia sanoja ja fraaseja

Puerto Rico on USA:n hallintoalue, ja se on pahamaineinen spanglishistaan. Kuulin kerran tarinan, jossa joku puertoricolainen oli keksinyt oman kongenitaattinsa sanalle carpet. He eivät tajunneet, että carpeta on espanjaksi oikeastaan kansio, vaikka henkilö oli äidinkieleltään espanjankielinen.

Jos kuulet jonkun seuraavista sanoista, puhut todennäköisesti boricuan kanssa.

Dito – ”Ole kiltti!”

Lyhennys sanasta bendito, jota käytetään ilmaisemaan sääliä tai myötätuntoa tai pyytämään jotakuta.

¡Dito! ¡Ayúdame, por favor! – ”Please! Auta minua!”

Coquito – ”joulujuoma”

Joulujuoma, joka valmistetaan sekoittamalla kananmunia, kondensoitua maitoa, haihdutettua maitoa, kookoskermaa, kookosmaitoa, kanelia ja muita mausteita, ja joka on tavallisesti maustettu rommilla
On puertoricolainen versio muna-juomasta, ja se on herkullista!”

Meidän äitini (mi tía nos nos) hizo dos botellas de coquitoa (kookosjuoma) para Navidad. – ”Tätini teki kaksi pulloa coquitoa jouluksi.”

Corillo – ”Kaveriporukka”

Kaveriporukka; jengi.”

Ángel siempre sale los fines de semana con su corillo de amigos. – ”Ángel lähtee aina viikonloppuisin ulos jenginsä kanssa.”

Fufú

1. Afrikkalaista alkuperää oleva ruokalaji, joka valmistetaan murskatuista keitetyistä jauhobanaaneista ja maniokista.
2. Santería-uskonnon harjoittajan tekemä loitsu.

El fufú es una comida difícil de encontrar en los restaurantes en Puerto Rico. – ”Fufú on vaikea ruoka löytää Puerto Ricon ravintoloista.”

Compró flores, velas y estampas de santos para hacerle un fufú a su marido. – ”Hän osti kynttilöitä, kukkia ja pyhimysikoneita tehdäkseen miehelleen loitsun.”

Mofongo

Traditionaalinen ruokalaji, joka valmistetaan muusatuista paistetuista vihreistä jauhobanaaneista. Se tarjoillaan yleensä kulhon muodossa ja täytetään lihalla, kanalla tai merenelävillä.

Me gusta el mofongo con mucho ajo. – ”Pidän mofongostani, jossa on paljon valkosipulia.”

Mangó – ”Mango”

Mango – hedelmä. Tässä sanassa on se erikoisuus, että Puerto Rico on ainoa espanjankielinen maa, jossa tonaalinen aksentti on ensimmäisen sijasta viimeisellä tavulla, eli siinä on oltava graafinen aksentti.

Ya pronto va a ser época de mangó. – ”Pian on mangon sesonki.”

Ñoño (maskuliini) / Ñoña (feminiini) – ”Prima Donna”

Henkilö, joka tykkää tulla hemmotelluksi; joku, joka tarvitsee paljon rakkautta ja huomiota; tottelevainen eläin.”

Ese gato es muy ñoño y le gusta dormir en la falda de su dueña. – ”Tuo kissa on hyvin hemmoteltu ja tykkää nukkua omistajansa sylissä.”

Parcha – ”Passion fruit”

Passion fruit (tunnetaan muissa maissa nimellä maracuyá). Puerto Rico on ainoa paikka, jossa se tunnetaan nimellä parcha.

El jugo de parcha es muy bueno para bajar la presión. – ”Passionhedelmämehu voi auttaa alentamaan korkeaa verenpainetta.”

Patatús – ”Sekoaminen”

Kova reaktio negatiiviseen tapahtumaan; sekoaminen.

Te va a dar un patatús cuando te enteres de lo que pasó. – ”Sinä sekoat, kun kerron sinulle, mitä tapahtui.”

Bacalao (maskuliini) / Bacalá (feminiini) – ”Pelkuri”

Jokainen, joka on luonteeltaan heikko ja oma-aloitteinen; laiskuri, pelkuri.

¿Le dijiste que no querías ir? ¡Qué bacalá eres! – ”Sanoitko hänelle, ettet halua lähteä? Olet niin pelkuri!”

Kiina – ”appelsiini”

Appelsiini – hedelmä. Ei pidä sekoittaa maahan Kiina.

No hay nada como un jugo de china fresco. – ”Mikään ei vedä vertoja tuorepuristetulle appelsiinimehulle*”

39 – Chinchorro – ”Halpa baari”

Moralistinen paikka, jossa on ystävällinen ja epämuodollinen ilmapiiri ja jossa myydään ruokaa ja juomaa edulliseen hintaan; jointti.

En el centro del pueblo hay un chinchorro que vende las cervezas súper baratas. – ”Kaupungin keskustassa on reikäbaari, jossa myydään halpoja juomia.”

You Know You’re Talking to a Dominican If…

Dominikaanit voisivat helposti voittaa palkinnon vaikeimmin ymmärrettävistä espanjan puhujista. Mutta kun pääsee jyvälle heidän puhetavastaan ja oppii vähän kulttuurista, se ei ole niin paha. Siitä on apua, jos osaat myös joitakin näistä sanoista:

Aficia’o (maskuliini) / Aficia’a (feminiini) – ”Syvästi rakastunut”

Henkilö, joka on syvästi rakastunut.

María está aficia’a de su marido. – ”Maria on syvästi rakastunut mieheensä.”

Allantoso (maskuliini) / Allantosa (feminiini) – ”Mahtailija”

Henkilö, joka puhuu paljon ja tekee vähän, mahtailija.

Esos políticos son unos allantosos. – ”Nuo poliitikot ovat pelkkää puhetta eivätkä mitään tekoja.”

Anda el diablo – ”Paholainen kävelee”

Kääntyy kirjaimellisesti ”paholainen kävelee”. Tätä ilmaisua käytetään yleisesti ilmaisemaan turhautumista, huolta tai kunnioitusta.

• Anda el diablo, ahora no tenemos gasolina.* – ”Herran tähden, nyt meiltä loppui bensa.”

Juntadera – ”Get together”

Termi viittaa kokoontumiseen juomaan tai syömään.

La juntadera de esta noche es en casa de Juan – ”The get together is at John´s”

Mata – ”Puu”

Puu (muissa maissa árbol).

¿Viste a ese carajito encaramarse en esa mata? – ”Näitkö tuon pojan nousevan tuohon_ puuhun_?”

Matatan

Mies, joka uskoo pystyvänsä hoitamaan minkä tahansa tilanteen tai henkilön.

Ese pana es un matatan. – ”Tuo jätkä on ammattilainen.”

Merengue

Dominikaanisen tasavallan Cibaosta (pohjoinen alue) peräisin oleva musiikkityyli, joka koostuu nopeista rytmeistä ja jota soitetaan soittimilla, kuten güiralla, marimballa, akordionilla ja käsirummuilla.

El dominikaanikko, joka ei tykkää merenguesta, jota se uudistaa. – ”Dominikaanisen, joka ei pidä merenguesta, täytyy käydä tarkistuttamassa itsensä.”

Picoteo – ”Sivutoiminen puuhastelu”

Virallinen tai toinen työ, sivutoiminen puuhastelu.

Yo picoteo en las tardes cuando salgo del trabajo. – ”Teen toista työtä iltapäivisin, kun pääsen töistä.”

Qué lo que – ”Mitä kuuluu?”

Ilmaus, joka tarkoittaa ”Mitä kuuluu?” tai ”Mitä tapahtuu?”. Kirjaimellinen käännös ”Mikä on mitä”. KLK on tämän ilmaisun tekstiviestilyhenne.

Dime qué lo que con esa jeva. – ”Kerro minulle, mitä tuon tytön kanssa on tekeillä.”

Sanki-Panki

Tunnetaan myös yksinkertaisesti nimellä ”Sanki”, on joku, joka vaeltaa saaren rannoilla etsien ulkomaalaisia aloittaakseen romanssin rahasta tai perimmäisenä päämääränä saada viisumi maasta poistumista varten, yleensä avioliiton kautta.

Los Sanki-Panki están sueltos en playa boca chica. – ”Sanki-pankit ovat löysällä Boca Chican rannalla”

Sancocho

Traditionaalinen dominikaaninen ruokalaji, se on paksu keitto, joka on täynnä mukuloita/juurikasveja ja hyvin maustettua lihaa.

El sancocho de don Raulo está para morirse. – ”Vanhus Raulon sancocho on kuolemisen arvoinen.”

Ta’To – ”Kaikki on kunnossa”

Kielellinen lyhennys espanjankielisestä lauseesta ”Está todo bien” (Kaikki on kunnossa).

• Ta’to’, llego en un momento.* – ”Okei, tulen ihan kohta.”

Näissä on 51 espanjankielistä sanaa kauniilta Karibialta. Nauttikaa – ja kertokaa minulle, jos käytätte jotakin niistä vieraillessanne Karibialla.

viestit.