Tuntoaistin menetys:

Aistimuksen menetys tarkoittaa, ettet pysty tuntemaan kipua, lämpöä tai kylmyyttä. Tämä voi tapahtua yhdessä tai useammassa kehon osassa.

Aistimuksen menetys voi johtua diabeteksen komplikaatiosta, jota kutsutaan perifeeriseksi neuropatiaksi. Tämä on eräänlainen hermovaurio. Muita sairauksia, jotka voivat aiheuttaa tuntohäiriöitä, ovat aivohalvaus, selkäydinvamma, kasvaimet ja infektiot.

Kun sinulla on tuntohäiriö, on todennäköisempää, että satutat itsesi huomaamatta sitä. Voit kuitenkin ryhtyä toimiin suojellaksesi terveyttäsi ja vähentääksesi loukkaantumisriskiä.

Tuntoaistin menetys tekee loukkaantumisen todennäköisemmäksi

Kipu on varoitusmerkki. Se kertoo, että loukkaantuminen on tapahtumassa. Kipua tunteva henkilö reagoi usein automaattisesti vetäytymällä poispäin vamman lähteestä. Esimerkiksi henkilö, joka laittaa kätensä kuumalle liedelle, vetää kätensä pois välittömästi, kun hän tuntee kipua. Tämä reaktio auttaa ehkäisemään vakavia vammoja. Tunteen menettäminen vie kuitenkin tämän varoitussignaalin pois. Jos olet menettänyt tuntoaistimuksen, voit jättää kätesi kuumalle liedelle. Tästä aiheutuva palovamma on hyvin vakava.

Aistimuksen menettäminen voi myös merkitä tietoisuuden menettämistä siitä, missä keho on avaruudessa. Käsi saattaa esimerkiksi roikkua pyörätuolin vieressä sen sijaan, että se lepää sylissäsi. Ellet katso suoraan kättäsi, et ehkä huomaa tätä. Jos siirrät pyörätuolia ja käsivartesi jää pyörään kiinni, voit saada haavan tai lihasrepeämän.

Tietoisuus auttaa ehkäisemään vammoja

Tietoisuus omasta kehostasi ja mahdollisista vaaroista ympärilläsi voi auttaa pitämään sinut turvassa. Yleisesti:

  • Kun olet uudessa paikassa, katso ympärillesi todennäköisten loukkaantumislähteiden varalta. Etsi aina lämpö- tai kylmälähteitä ja teräviä esineitä. Varo koskemasta niihin vahingossa.

  • Tarkista käsien ja jalkojen asento usein. Katso, etteivät ne ole vaarassa loukkaantua.

  • Jos olet pyörätuolissa, tarkista käsien ja jalkojen asento ennen kuin liikut. Näin estät niiden tarttumisen tai puristumisen.

Estä palovammoja

Palovammat – kuumuudesta tai kylmyydestä johtuvat – ovat yleinen vammojen aiheuttaja. Jos et tunne lämpöä tai kylmää, palovammojen riski on suurempi. Jotta voisit pysyä turvassa, pidä nämä vinkit mielessäsi, kun vietät päivääsi:

  • Käytä lämpömittaria veden lämpötilan tarkistamiseen, ennen kuin astut kylpyammeeseen tai suihkuun.

  • Suojaa kätesi paksuilla uunihansikkailla, kun laitat ruokaa ruoanlaittoon tai käytät liettä.

  • Älä koskaan aseta kuumaa lautasta suoraan syliisi tai pidä kuumaa tai jäistä juomaa paljain käsin.

  • Käytä suojakäsineitä ja ole varovainen käsitellessäsi tuotteita, jotka sisältävät kemikaaleja, jotka voivat vahingoittaa ihoa, kuten pyykinvalkaisuaineita.

  • Käyttele auringonpolttamia välttyäksesi auringonpolttamalta, kun oleskelet ulkona. Jos olet ulkona kuumalla säällä, pysyttele mahdollisuuksien mukaan varjoisissa paikoissa.

  • Kylmällä säällä suojaa kätesi eristetyillä käsineillä tai lapasilla. Suojaa jalkasi villasukilla ja -saappailla.

Suojele jalkojasi

Jos olet menettänyt tuntoaistimuksen jaloistasi, sinun on pidettävä niistä erityistä huolta. Pienet vammat voivat nopeasti pahentua, jos niitä ei hoideta. Jalkojesi suojaaminen:

  • Tarkista jalkasi päivittäin haavojen ja muiden vammojen varalta. Tarkista (tai pyydä hoitajaa tarkistamaan) jalkojen ylä- ja alapäät, kantapäät ja varpaiden välit. Peilin käyttämisestä voi olla apua. Etsi kuumia kohtia, rakkuloita tai haavoja, ihon värimuutoksia tai halkeamia.

  • Kanna sukkia ja hyvin istuvia, suojaavia kenkiä. Älä käytä avokkaita tai korkokenkiä. Älä koskaan kulje paljain jaloin.

  • Katso ennen kenkien pukemista kenkien sisältä, ettei niissä ole irtonaisia esineitä, kuten kiviä.

  • Kysy, jos sinun on käytävä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla varpaankynsien, sarveiskalvojen tai kovettumien leikkauksessa.

  • Pese jalkasi lämpimällä, ei kuumalla, vedellä ja saippualla. Älä liota tai hankaa jalkojasi.

  • Kuivaa jalkasi hyvin, erityisesti varpaiden välissä.

  • Käytä voidetta kuivien, halkeilevien jalkojen kostuttamiseen. Älä kuitenkaan käytä voidetta varpaiden välissä.

Ehkäise kaatumisia

Tuntoaistin menettäminen tekee kaatumiset paljon todennäköisemmiksi. Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla voit ehkäistä kaatumisia:

  • Varmista, että huoneissa on asianmukainen valaistus. Näin näet, minne olet menossa, ja voit välttää esteitä. Lisää yövaloja käytäviin, makuuhuoneisiin ja kylpyhuoneisiin. Laita valokatkaisijat portaiden ylä- ja alapäähän.

  • Pitäkää lattiat ja käytävät vapaina pienistä esineistä, jotka voivat saada sinut kompastumaan. Poista kaikki heittomatot. Teippaa sähköjohdot niin, että ne ovat tukevasti kiinni.

  • Käytä liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia, rollaattoria tai kävelykeppiä, ohjeiden mukaan.

Ehkäise painehaavoja

Painehaavat (painehaavat) ovat avoimia haavoja. Ne voivat muodostua, kun ihoon kohdistuu liikaa painetta. Painehaavat ovat yleisiä ihmisillä, jotka viettävät suurimman osan päivästä sängyssä tai pyörätuolissa. Voit ehkäistä painehaavoja seuraavasti:

  • Vaihda asentoa usein. Terveydenhoitajasi voi opettaa sinulle parhaat tavat tehdä tämä turvallisesti. Jos istut tai istut pyörätuolissa, sinun on ehkä vaihdettava asentoa ja siirrettävä painoa 20-30 minuutin välein paineen lievittämiseksi. Jos olet makuulla, sinun on ehkä tehtävä tämä 1-2 tunnin välein.

  • Käytä painetta keventäviä apuvälineitä. Terveydenhoitajasi voi määrätä tai suositella niitä. Saatavilla on erityisiä patjatyynyjä ja pyörätuolityynyjä. Tyynyt voivat auttaa suojaamaan häntäluuta, selkää ja kantapäitä. Näillä kolmella alueella on suuri riski saada painehaava.

  • Tarkista ihosi päivittäin. Etsi punoitusta, mustelmia, viiltoja ja muita ärsytyksiä erityisesti luisten alueiden kohdalta. Sinun tai hoitajasi tulisi tehdä ihotarkastuksia osana päivittäistä rutiinia.

Milloin soita terveydenhuollon ammattilaiselle

Ota heti yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen, jos sinulla on jokin seuraavista oireista:

  • Putoaminen, vaikka olosi olisikin kunnossa

  • Mustelma, viilto, palovamma tai haava alueella, jossa ei ole tuntoa

  • Kuume yli 100.4°F (38.0°C)

  • Painehaavan merkit (punoitus, joka ei mene pois tai ihon rikkoutuminen)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.