Okkumeeninen patriarkka

Moderni apostoli

Okkumeeninen patriarkka Bartolomeos on maailman toiseksi suurimman ja vanhimman kristillisen uskonyhteisön johtaja, rauhan ja rakkauden moderni apostoli. Hänen kaikkeinpyhyytensä, joka sijaitsee muslimimaassa idän ja lännen, kristinuskon ja islamin, kehittyneen ja kehittyvän maailman välimaastossa, on perimätiedon mukaan Jeesuksen Kristuksen todellisen apostolin, Pyhän Andreaksen, ensimmäisenä kutsutun apostolin ja Pyhän veljensä, 270. seuraaja. Pietarin.

Okkumeeninen patriarkaatti on ollut olemassa Vähä-Aasian alueella, nykyisessä Turkissa, neljännestä vuosisadasta jKr. lähtien, jolloin keisari Konstantinus siirsi Rooman valtakunnan pääkaupungin rakentamaansa Konstantinopoliin (nykyiseen Istanbuliin).
Hänen kaikkeinpyhyytensä Bartolomeos on johtanut maailman 300 miljoonaa ortodoksikristittyä 13 vuoden ajan, saattanut hiljaisesti yhteen merkittäviä uskonnollisia johtajia ja puuttunut sotiin ja konflikteihin sekä ympäristökriisiin.

Hänen Kaikkein Pyhyytensä on opiskellut ylempiä korkeakoulututkintoja Roomassa ja Saksassa, ja hän puhuu sujuvasti seitsemää kieltä – kreikkaa, turkkia, englantia, latinaa, italiaa, ranskaa ja saksaa.

Maailman hengellinen johtaja

Pääsihteeri Kofi Annan on kunnioittanut Hänen Kaikkein Pyhyyttään Yhdistyneissä Kansakunnissa ja presidentit George W. Bush ja Bill Clinton Valkoisessa talossa. Vuonna 1997 presidentti Clinton ja ulkoministeri Madeleine Albright toivottivat Hänen Pyhyytensä tervetulleeksi, ja hänelle myönnettiin Yhdysvaltain kongressin arvostettu kultamitali, joka oli aiemmin myönnetty presidentti George Washingtonille ja viime aikoina Äiti Teresalle ja Nelson Mandelalle.

Joulukuussa 2001, muutama kuukausi syyskuun 11. päivän tragedian jälkeen, Hänen Pyhyytensä järjesti Brysselissä merkittävän uskontojenvälisen konferenssin, jota sponsoroi Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi. Brysselin julistuksessa vahvistettiin hänen pitkäaikainen vakaumuksensa: ”Uskonnon nimissä käytävä sota on sotaa uskontoa vastaan” ja että Jumalan tahto on, että maailmassa vallitsee rauha.

Hänen Pyhyytensä on johtanut merkittävimpiä juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin johtajia konferenssipöydän ääressä tuomitsemaan uskonnon väärinkäytön väkivallantekojen oikeuttamiseksi ja kehottanut erottamaan poliittisen ja uskonnollisen aktivismin toisistaan.

Hänen tahtonsa mukaisesti hän on kurottautunut umpeen ymmärryksessä vallitsevia kuiluja kaikkialla maailmassa. Hänen

Pyhyytensä paavi Johannes Paavali II:n kanssa hän on edistänyt ortodoksisen ja katolisen kirkon sovintoa.

Hänen Kaikkivaltias Pyhyytensä on toiminut useimpien protestanttisten ja ortodoksisten kirkkojen edustajista koostuvan Kirkkojen maailmanneuvoston puheenjohtajana, ja hän on tavannut Juutalaisen maailmankongressin ja vieraillut Israelissa, jossa on paljon ortodoksikristittyjä.

1990-luvulla ekumeeninen patriarkka Bartolomeus kutsui koolle pitkän joukon muita konferensseja ja väliintuloja edistääkseen rauhaa ja uskontojen välistä yhteistyötä. Hän käsitteli Bosnian ja Kosovon kriisejä ja kokosi yhteen tärkeimpien uskontokuntien uskonnollisia johtajia ja hallitusten päämiehiä Bernissä, Sveitsissä, ja Istanbulissa, jossa sekä Bernin julistuksessa että Bosporin julistuksessa tuomittiin myös väkivalta uskonnon nimissä.

Hänen Pyhyytensä on matkustanut Bahrainin muslimimaihin vuonna 2000 ja käynyt vuosina 2002 ja 2003 Iranissa, Qatarissa, Azerbaidžanissa ja Libyassa. Hänen Pyhyytensä vieraili myös Georgiassa ja Armeniassa, ja vuoden 2004 alussa hän teki historiallisen matkan Kuubaan, ensimmäisen ekumeenisen patriarkan matkan Latinalaiseen Amerikkaan.

Vuonna 2002 Hänen Pyhyytensä tapasi Valkoisessa talossa presidentti Bushin ja ulkoministeri Colin Powellin ulkoministeriössä, joissa Hänen Pyhyytensä väsymättömistä ponnisteluista maailmanrauhan ja -yhteistyön hyväksi annettiin tunnustusta.

Samaisella matkalla Hänen Pyhyytensä myönsi entiselle presidentille George H.W. Bushille ja entiselle First Ladylle Barbara Bushille Amerikan ekumeenisen patriarkaatin Pyhän Andreaksen arkkien ritarikunnan patriarkka Athenagoras-ihmisoikeuspalkinnon juhlapäivällisillä New Yorkissa.

New Yorkissa ollessaan Hänen Pyhyytensä toimi syyskuun 11. päivän uhrin kuuden kuukauden mittaisessa muistojumalanpalveluksessa Ground Zeron kohdalla sijaitsevassa kreikkalaisessa ortodoksisessa kirkossa St. Barbaran kirkkoon kuuluvassa kirkossa ja St. Nikolauksen kreikkalaisortodoksisen kirkon paikalla, joka tuhoutui yhdessä World Trade Towersin kanssa.

Ympäristöjohtaja

Oikkeuksellinen patriarkka Bartolomeos on käsitellyt aikamme ympäristökriisiä meriä käsittelevissä seminaareissa ja symposiumeissa, joissa hän on tutkinut Mustanmeren, Tonavan sekä Adrianmeren ja Itämeren tilan heikkenemistä.

”Vihreänä patriarkkana” tunnetun ekumeenisen patriarkan ympäristöaloitteet ovat saaneet vuosikymmenen ajan tunnustusta Euroopassa ja Atlantin tällä puolella varapresidentti Al Goren ja Scenic Hudsonin taholta vuonna 2000, joka myönsi hänelle kansainvälisen visionäärin palkinnon ympäristösaavutuksista New Yorkissa järjestetyissä seremonioissa.

Euroopassa norjalainen Sophie-säätiö myönsi ekumeeniselle patriarkalle Bartolomeukselle arvostetun Sophie-palkinnon uraauurtavista ponnisteluista uskon ja ympäristön yhdistämisessä, ja Liechtensteinin Binding-instituutti myönsi hänelle arvostetun Sophie-palkinnon ponnisteluista luonnonsuojelun hyväksi. Hänen Pyhyytensä lahjoitti palkintorahat UNICEFille Afrikan köyhien lasten hyväksi, Ateenan ja Istanbulin katulapsille sekä ekologista toimintaa tukeville järjestöille.

Ympäristöstä Hänen Pyhyytensä on sanonut: ”Emme voi odottaa, ettemme jätä jälkiä ympäristöön. Meidän on kuitenkin valittava, joko saamme sen heijastamaan ahneutta ja rumuutta tai käytämme sitä niin, että sen kauneus osoittaa jumalan kädenjäljen meidän kauttamme.”

Maailman kirkon johtaja

Yleismaailmallisen ortodoksisen kirkon päämiehen, ekumeenisen patriarkaatin täysi titteli on Konstantinopolin arkkipiispa, Uuden Rooman arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka. Kun Konstantinopolista tuli Rooman valtakunnan keskuspaikka, kaikki kristinuskon perusopit kirjattiin seitsemässä ekumeenisessa konsiilissa, jotka pidettiin suuressa keisarillisessa kaupungissa tai sen läheisyydessä, ja perusoppi oli vuonna 325 jKr. vahvistettu Nikean uskontunnustus

Ortodoksinen kirkko on maailman vanhin kristillinen kirkko. Yksi jakamaton kristillinen kirkko jakaantui vuonna 1054 jKr. kun roomalaiskatolinen kirkko erosi Kristuksen suuresta kirkosta Konstantinopolissa.

Jakaantumisen myötä roomalaiskatolisen kirkon päämies, paavi, kasvoi ”lännessä” hyvin vaikutusvaltaiseksi, ja niin sanotun ”läntisen kirkon” opetukset alkoivat poiketa suurissa konsiileissa asetetuista perusopetuksista ja käytännöistä.

Ekumeeninen patriarkka pysyi kirkon tunnustettuna päämiehenä niin sanotussa ”idässä”, johon kuuluivat Kreikka, Balkanin maat, Vähä-Aasia, Venäjä ja Itä-Eurooppa, osa Lähi-idästä ja Aasiassa.

Ekumeeninen patriarkka säilytti tämän keskeytymättömän roolinsa siitäkin huolimatta, että Konstantinopoli kaatui islaminuskoisten turkkilaisjoukkojen ryöstöretkellä vuonna 1453 jKr.jKr. ja Kristuksen suuresta kirkosta tuli ”vankeudessa oleva kirkko” yli 500 vuodeksi.

Osmanien valtakunnan kukistuttua 1900-luvun alussa ekumeeninen patriarkka sai osan vapauksistaan takaisin. Samaan aikaan miljoonat ortodoksikristityt kohtasivat kuolemaa ja vainoa kommunistihallinnon aikana Venäjällä ja Itä-Euroopassa, ja he saivat tuntea vapauden vasta noin kaksikymmentä vuotta sitten, 1990-luvulla.

Tänään ekumeeninen patriarkka tunnustetaan maailmanlaajuisen ortodoksisen kirkon kanoniseksi päämieheksi tai hengelliseksi johtajaksi, joka edelleen pitää kiinni jakamattoman kristinuskon alkuperäisistä ja perusopetuksista ja -käytänteistä, mistä nimitys ortodoksinen juontaa juurensa, sillä se tarkoittaa oikeaa jumalanpalvelusta ja johdannaisuutena myös oikeaoppisuutta.

Pyhän ortodoksisen kirkon ei voida enää sanoa olevan olemassa vain perinteisessä ”idässä”, sillä nyt sillä on miljoonia seuraajia Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Keski-Amerikassa ja Karibialla sekä Aasiassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Oseaniassa.

Annaakseen kanonisen ilmaisun tälle todellisuudelle Hänen Pyhyytensä Bartolomeos muutti hiljattain ekumeenisen patriarkaatin 12-jäsenisen Pyhän synodin kokoonpanoa siten, että siihen kuuluu kuusi hierarkkaa Konstantinopolin ulkopuolisten maiden kirkoista, muun muassa Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Suomesta ja Uudesta-Seelannista.

Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos kutsui ensimmäistä kertaa nykyhistoriassa koolle kaikkien maailman ortodoksisten kirkkojen primaatit tavoitteenaan yleisortodoksinen synodi ja todellinen ykseyden ilmaus sekä kaikkien hänen tuomiovaltansa piiriin kuuluvien kreikkalais-ortodoksisten kirkkojen kaikkien aikojen ensimmäinen maailmanlaajuinen papiston ja kirkonmiesten kokous.

Ortodoksisuus on kasvussa myös Länsi-Euroopassa. Ekumeenisen patriarkan kanonisen sekä hengellisen johtajuuden hyödyt ”diasporassa” eli merentakaisissa kreikkalais-ortodoksisissa yhteisöissä näissä paikoissa ovat olleet monin tavoin dramaattisia.

Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on osoittanut maailmalle, että todellinen kirkon johtajuus on palvelemisen hengellistä johtajuutta, intohimoista rauhan ja oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolustamista sekä huolenpitoa ympäristöstä, kaikesta Jumalan luomakunnasta ja luoduista, koko maailmankaikkeudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.