Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on lyhytkestoinen käyttäytymishoidon muoto. Se auttaa ihmisiä ongelmanratkaisussa. CBT paljastaa myös uskomusten, ajatusten ja tunteiden sekä niistä seuraavan käyttäytymisen välisen suhteen. CBT:n avulla ihmiset oppivat, että heidän käsityksensä vaikuttavat suoraan siihen, miten he reagoivat tiettyihin tilanteisiin. Toisin sanoen henkilön ajatusprosessi vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä ja toimintaansa.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ole erillinen hoitotekniikka. Sen sijaan se on yleistermi, joka viittaa ryhmään terapioita. Näillä terapioilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä terapiamenetelmissä. Ryhmään kuuluvat rationaalinen emotionaalinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia ja dialektinen käyttäytymisterapia.
- Miten kognitiivinen käyttäytymisterapia toimii
- Kognitiivisen käyttäytymisterapian tekniikat
- Kognitiivisella käyttäytymisterapialla hoidettavat mielenterveyden häiriöt
- Kognitiivisen käyttäytymisterapian historia
- Varoitukset ja rajoitukset. of Cognitive Behavioral Therapy
Miten kognitiivinen käyttäytymisterapia toimii
Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu uskomukseen siitä, että se, miten henkilö havaitsee tapahtumat, määrää, miten hän toimii. Itse tapahtumat eivät määrää henkilön toimia tai tunteita. Esimerkiksi ahdistunut henkilö saattaa uskoa, että ”kaikki menee tänään huonosti”. Nämä negatiiviset ajatukset voivat vaikuttaa heidän keskittymiseensä. Hän saattaa tällöin havaita vain negatiivisia asioita, joita tapahtuu. Samalla hän saattaa sulkea pois tai välttää ajatuksia tai toimia, jotka voisivat kumota negatiivisen uskomusjärjestelmän. Sen jälkeen, kun mikään ei näytä menevän päivän aikana oikein, henkilö voi tuntea itsensä vielä ahdistuneemmaksi kuin aiemmin. Negatiivinen uskomusjärjestelmä voi vahvistua. Henkilö on vaarassa jäädä ahdistuksen noidankehään.
Terapeutin etsiminen
Kognitiiviset käyttäytymisterapeutit uskovat, että voimme säätää ajatuksiamme. Tämän ajatellaan vaikuttavan suoraan tunteisiimme ja käyttäytymiseemme. Sopeutusprosessia kutsutaan kognitiiviseksi uudelleenjärjestelyksi. Aaron T. Beck on psykiatri, jota pidetään yleisesti kognitiivisen terapian isänä. Hän uskoi, että ihmisen ajattelumalli voi vakiintua jo lapsuudessa. Hän havaitsi, että tietyt kognitiiviset virheet voivat johtaa depressogeenisiin tai toimintahäiriöihin johtaviin oletuksiin.
Yleisiä kognitiivisia virheitä ja niihin liittyviä toimintahäiriöihin johtavia oletuksia ovat:
- Itseviittaukset: ”Ihmiset kiinnittävät aina huomion minuun, varsinkin kun epäonnistun.”
- Valikoiva abstraktio: ”Vain minun epäonnistumisillani on merkitystä. Minua mitataan epäonnistumisillani.”
- Liiallinen yleistäminen: ”Jos jokin on totta yhdessä ympäristössä, se on totta kaikissa ympäristöissä.”
- Liiallinen vastuunotto: ”Olen vastuussa jokaisesta epäonnistumisesta ja jokaisesta huonosta tapahtumasta.”
- Dikotominen ajattelu: Maailman tarkastelu ääripäinä, mustana tai valkoisena, eikä mitään siltä väliltä.”
Kognitiivinen käyttäytymisprosessi perustuu kasvatukselliseen malliin. Terapiassa olevia ihmisiä autetaan unohtamaan negatiivisia reaktioita ja oppimaan uusia. Nämä ovat positiivisia reaktioita haastaviin tilanteisiin. CBT auttaa pilkkomaan ylivoimaiset ongelmat pieniin, hallittaviin osiin. Terapeutit auttavat ihmisiä asettamaan ja saavuttamaan lyhyen aikavälin tavoitteita. Sitten terapeutti säätää vähitellen sitä, miten hoidossa oleva henkilö ajattelee, tuntee ja reagoi vaikeissa tilanteissa. Asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen voi auttaa ihmisiä oppimaan käsittelemään tiettyjä asioita tuottavilla tavoilla.
CBT-tekniikat
Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa on kyse muustakin kuin siitä, että istutaan ja puhutaan siitä, mitä mieleen tulee. Tämä strukturoitu lähestymistapa pitää terapeutin ja hoidettavan henkilön keskittyneinä kunkin istunnon tavoitteisiin. Näin varmistetaan, että terapiaan käytetty aika on tuottavaa. Terapiassa oleva henkilö hyötyy yhteistyösuhteesta. Hän voi paljastaa henkilökohtaisia asioitaan ilman pelkoa tuomitsemisesta. Terapeutti auttaa heitä ymmärtämään käsillä olevia asioita. Hän ei kuitenkaan kerro terapiassa olevalle henkilölle, mitä valintoja hänen on tehtävä.
CBT-tekniikat sisältävät monia erilaisia terapeuttisia työkaluja. Nämä työkalut auttavat terapiassa olevia henkilöitä arvioimaan tunnemallejaan ja tunnetilojaan. CBT-terapeutit voivat käyttää yleisiä tekniikoita, kuten:
- Journalisointi
- Haastavat uskomukset
- Mindfulness
- Rentoutus
- Sosiaaliset, fyysiset ja ajatteluharjoitukset. Nämä voivat auttaa jotakuta tulemaan tietoiseksi tunne- ja käyttäytymismalleistaan.
Hoidettava tekee kotitehtäviä. Ne voivat sisältää käytännön harjoituksia, lukemista tai kirjoitustehtäviä. Tämä auttaa vahvistamaan terapiaa. Kotitehtävät tehdään suunnitellun terapia-ajan ulkopuolella. Kotitehtävät ovat keskeinen osa monia CBT-hoitosuunnitelmia. Se haastaa henkilön jatkamaan omatoimista työskentelyä myös terapian päätyttyä.
Useimmat kognitiivista käyttäytymisterapiaa saavat henkilöt tekevät sitä keskimäärin 16 istunnon ajan. Kukin näistä kestää noin tunnin. Hoidossa olevat ihmiset oppivat uusia selviytymistaitoja ongelmiensa käsittelemiseksi. He kehittävät myönteisempiä uskomuksia ja käyttäytymismalleja. Jotkut jopa ratkaisevat pitkäaikaisia elämänongelmia.
CBT:llä hoidettavat mielenterveysongelmat
Joidenkin tekijöiden vuoksi ihmiset hyötyvät todennäköisemmin CBT:stä. Ihmiset, joilla on selkeästi määriteltyjä käyttäytymiseen ja tunteisiin liittyviä huolenaiheita, voivat kokea CBT:n hyödylliseksi. Myös ne, joilla on erityisiä elämänlaatuun vaikuttavia ongelmia, voivat hyötyä kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Näissä olosuhteissa terapeutti ja hoidettava tietävät, mihin ongelmaan kohdistetaan. Tämän vuoksi CBT:n ongelmanratkaiseva ja tavoitteellinen lähestymistapa sopii hyvin. CBT:tä käytetään monien tilojen tehokkaaseen hoitoon, mm:
- Depressio
- Ahdistuneisuus
- Hengenahdistus
- Hengenahdistusongelmat
- Posttraumaattinen stressi
- Pakkomielteet ja pakkomielteet
- Krooninen väsymysoireyhtymä (CFS)
- Repeytyvän suoliston oireyhtymä (IBS)
- Riippuvaisen suoliston oireyhtymä (IBS)
- Huumeet riippuvuus
- fobiat
- syömishäiriöt
- jatkuva kipu
- epäsäännölliset unirytmit
- seksuaaliset kysymykset
- vihanhallintaongelmat
CCBT:tä käytetään monien mielenterveyden ongelmien hoitoon. Mutta kuten minkä tahansa terapian kohdalla, hyödyt ovat suurimmat, kun ihmiset sitoutuvat prosessiin täysin.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian historia
Albert Ellis, PhD esitteli ensimmäisen kerran rationaalisen lähestymistapansa terapiaan Amerikan psykologiyhdistyksen kokouksessa vuonna 1957. Hän oli ensin oppinut ja harjoittanut erilaisia psykoanalyyttisen hoidon muotoja. Ellis tuli kuitenkin tyytymättömäksi klassisen analyysin puutteelliseen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Ellis oli Freudin kanssa samaa mieltä siitä, että irrationaalisilla voimilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Hän alkoi kuitenkin uskoa, että nämä voimat eivät johtuneet varhaislapsuuden tiedostamattomista konflikteista. Ellis oli nähnyt terapiassa liian monia ihmisiä, jotka ymmärsivät lapsuudenkokemuksiaan ja tiedostamattomia prosessejaan. Mutta he pysyivät levottomassa tilassa. Tätä silmällä pitäen Ellis päätti haastaa niiden ihmisten uskomusjärjestelmän, joilla oli näennäisesti irrationaalisia ajatuksia. Hän kannusti terapiassa olevia ihmisiä työskentelemään aktiivisesti näitä uskomuksia vastaan.
Samoihin aikoihin Aaron Beck kehitti omaa lähestymistapaansa terapiaan. Ellisin tavoin Beck oli psykoanalyyttisen lähestymistavan oppilas. Mutta unia ja aatteellista materiaalia koskevan työnsä todisteet johtivat Beckin pois psykoanalyysistä. Hän muotoili kognitiivisen teorian. Beck havaitsi voivansa kouluttaa ihmisiä terapiassa analysoimaan ja testaamaan sopeutumattomia kognitioitaan. Hän oppi, että näin toimimalla voitaisiin parantaa heidän asenteitaan ja tunteitaan. Kognitiivinen terapia sai maailmanlaajuista huomiota. Se herätti laajaa tutkimustoimintaa. Lähestymistapa sisältää erilaisia käyttäytymiseen liittyviä elementtejä. Tästä johtuen se tunnetaan laajalti nimellä kognitiivinen käyttäytymisterapia.
Ellisin ja Beckin lisäksi muutkin vaikuttivat CBT:n kehittämiseen ja maailmanlaajuiseen tunnustamiseen. Joitakin näistä tekijöistä ovat Maxie Maultsby, Michael Mahoney, Donald Meichenbaum, David Burns, Marsha Linehan ja Arthur Freeman.
Kuka tarjoaa kognitiivista käyttäytymisterapiaa?
Kognitiivista käyttäytymisterapiaa käyttää yhä useampi mielenterveysalan ammattilainen. Se muodostaa usein suurimman osan heidän säännöllisistä istunnoistaan. Muut terapeutit sisällyttävät CBT-tekniikoita käytäntöihinsä. He saattavat käyttää sitä muiden lähestymistapojen rinnalla.
Terapeuteille, jotka haluavat syventää CBT-koulutustaan, on olemassa erilaisia koulutus- ja sertifiointiohjelmia. National Association of Cognitive-Behavioral Therapists (NACBT) on yksi tunnetuimmista CBT-järjestöistä. Se tarjoaa neljä sertifikaattia, jotka pätevät kognitiiviset käyttäytymisterapeutit voivat ansaita, mukaan lukien:
- Kognitiivisen käyttäytymisterapian diplomi
- Sertifioitu kognitiivinen käyttäytymisterapeutti
- Sertifioitu kognitiivinen-Behavioral Group Therapist
- Certified Cognitive-Behavioral Group Facilitator
NACBT:n myöntämä korkein sertifikaatti on Diplomate in Cognitive-Behavioral Therapy. Academy of Cognitive Therapy (ACT) on toinen tunnettu organisaatio, joka tarjoaa kognitiivisen terapian koulutusta ja sertifiointia. ACT- ja NACBT-sertifioinnit voivat osoittaa korkeampaa omistautumista ja erityiskoulutusta CBT:hen. Terapeutilta ei kuitenkaan vaadita sertifiointia CBT:n harjoittamiseen.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian huolenaiheet ja rajoitukset
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ole nopea ratkaisu käyttäytymis- ja mielenterveysongelmiin. Terapeuttien on osoitettava huomattavaa asiantuntemusta lähestymistavassa. Terapiassa olevat ihmiset hyötyvät eniten, kun he tekevät täyttä yhteistyötä hoito-ohjelman kanssa. Ihmiset, joilla on tiettyjä monimutkaisia mielenterveyden tarpeita, eivät välttämättä pysty heti hyötymään kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi henkilöt, joilla on vakavan trauman aiheuttamia ongelmia. Joissakin tapauksissa tunnekysymyksiin on puututtava, ennen kuin kognitiivinen työskentely voidaan aloittaa.
Joidenkin ihmisten onnettomuuden tunteet ovat epämääräisiä ilman selkeästi määriteltyjä oireita. He saattavat myös onnistua kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa vain rajoitetusti. Ihmiset, joilla on pitkäaikaisia terveysongelmia, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä tai krooninen väsymysoireyhtymä, voivat käyttää CBT:tä selviytyäkseen paremmin tilastaan. Näiden sairauksien fyysisiä oireita ei kuitenkaan voida parantaa CBT:llä.
Loppujen lopuksi CBT voi auttaa ihmisiä kehittämään positiivisempia ajatusmalleja ja käyttäytymistä. Mutta ilman perinteisempää lähestymistapaa terapiaan he eivät välttämättä saa syvempää ymmärrystä käyttäytymisensä psykologisista ja emotionaalisista syistä.
Viitteet: ”>
- Liebert, R. M. & Spiegler, M. D. (1998). Persoonallisuus: Strategies and issues (8. painos). Pacific Grove, Kalifornia: Brooks/Cole.
- National Association of Cognitive-Behavoral Therapists. (2014). CBT-sertifikaatit. Haettu osoitteesta http://www.nacbt.org/certifications.aspx
- National Health Service. (2014). Kognitiivinen käyttäytymisterapia. Haettu osoitteesta http://www.nhs.uk/conditions/Cognitive-behavioural-therapy/Pages/Introduction.aspx
- Prochaska, J. O. & Norcross, J. C. (2003). Psykoterapian järjestelmät: A transtheoretical analysis (5. painos). Pacific Grove, Kalifornia: Brooks/Cole.
- Royal College of Psychiatrists. (2013). Kognitiivinen käyttäytymisterapia. Haettu osoitteesta http://www.rcpsych.ac.uk/mentalhealthinformation/therapies/cognitivebehaviouraltherapy.aspx
.