Tunnetaan myös nimellä klonatsepaami
Synteettinen bentsodiatsepiinijohdannainen, jota käytetään myotonisten tai atonisten kohtausten, poissaolokohtausten ja valoherkän epilepsian hoidossa.Kouristuslääke klonatsepaami näyttää tehostavan gamma-aminovoihapporeseptorivasteiden toimintaa, vaikka sen vaikutusmekanismia ei tunneta selvästi. Se tehoaa harvoin yleistyneisiin toonis-kloonisiin tai osittaisiin kohtauksiin. (NCI04)
Originator: NCI Thesaurus | Lähde: The website of the National Cancer Institute (http://www.cancer.gov)
Voinko ottaa klonatsepaamia imetyksen aikana?
Äidin klonatsepaami aiheuttaa toisinaan rauhoittumista imetetyille lapsilleen, erityisesti jos sitä annetaan muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa. Tarkkaile imeväisen uneliaisuutta, riittävää painonnousua ja kehityksen virstanpylväitä, erityisesti nuoremmilla, yksinomaan imettävillä imeväisillä ja käytettäessä psykotrooppisten lääkkeiden yhdistelmiä. Imeväisen seerumipitoisuuden seuranta voi olla aiheellista, jos esiintyy liiallista sedaatiota. Koska sillä on pitkä puoliintumisaika, klonatsepaamin sijasta on käytettävä turvallisempaa, lyhytvaikutteisempaa lääkettä. Asiantuntijoiden konsensusohjeen mukaan matala-annoksinen klonatsepaami on hyväksyttävä valinta refraktorisen levottoman jalan oireyhtymän hoitoon imetyksen aikana.
Lääkepitoisuudet
Julkaistuissa raporteissa kouristuslääkkeiden käytöstä imetyksen aikana useimmat naiset käyttivät kouristuslääkkeiden yhdistelmiä. Jotkut muut kouristuslääkkeet (esim. fenytoiini, karbamatsepiini) stimuloivat muiden lääkkeiden, myös kouristuslääkkeiden, metaboliaa, kun taas toiset (esim. valproiinihappo) estävät muiden lääkkeiden metaboliaa. Siksi äidin annoksen suhde äidinmaidon pitoisuuteen voi olla varsin vaihteleva, jolloin painokorjatun prosenttiosuuden laskeminen äidin annoksesta ei ole yhtä mielekästä kuin muiden tässä tietokannassa olevien lääkkeiden osalta.
Äidin tasot. Imetetyllä vastasyntyneellä lapsella, jonka äiti käytti klonatsepaamia raskauden ja imetyksen aikana (annostusta ei ilmoitettu), seerumin pitoisuudet nousivat noin 23 mcg/l:stä 24 tunnin iässä 43 mcg/l:iin 96 tunnin iässä.
Toistuvat maidon klonatsepaamipitoisuudet olivat 11-13 mcg/l naisella, joka käytti klonatsepaamia ilmoittamattomana annoksena.
Äidillä, joka käytti klonatsepaamia 2 mg kahdesti vuorokaudessa, oli useita maidon klonatsepaamipitoisuusmittauksia synnytyksen jälkeisinä 2.-4. päivinä. Korkein maitopitoisuus oli 10,7 mcg/l 4 tuntia annoksen jälkeen. Kirjoittajat laskivat, että yksinomaan rintaruokittu imeväisikäinen saisi enintään 2,5 % äidin painokorjatusta klonatsepaamiannoksesta.
Äidillä, joka käytti klonatsepaamia 6 mg vuorokaudessa ja karbamatsepiinia 1400 mg vuorokaudessa, maidon klonatsepaamipitoisuus oli 12 mcg/L. Näytteenottoajankohdista ei annettu tietoja.
Imeväisten pitoisuudet. Yhdellä ennenaikaisesti syntyneellä lapsella oli napanuoraveressä 19 mcg/L:n pitoisuus, eikä häntä imetetty ennen kuin 72 tuntia synnytyksen jälkeen. Imeväisen seerumin klonatsepaamipitoisuus oli 2,9 mcg/l 120 tuntia syntymän jälkeen ja 1 mcg/l 14. päivänä. Äidin seerumipitoisuus oli 32 mcg/L synnytyksen yhteydessä ja toistuvat maidon klonatsepaamipitoisuudet olivat välillä 11-13 mcg/L.
Vastasyntynyttä imeväistä imetettiin äidin annostellessa klonatsepaamia 2 mg kahdesti vuorokaudessa. Imeväisen seerumin yhdistetty näyte 2. – 4. ikävuorokaudelta sisälsi 4,7 mcg/l klonatsepaamia.
Kymmenellä 11:stä imetetystä imeväisestä, joiden äidit käyttivät klonatsepaamia 0,25-2 mg:n annoksina vuorokaudessa, ei ollut havaittavissa (määritysraja vaihteli 5-14 mcg/l) klonatsepaamia tai sen metaboliitteja seerumissa. Imeväisten keski-ikä oli 7,9 viikkoa, mutta 6 oli alle 1 kuukauden ikäisiä. Yhden 1,9 viikon ikäisen vauvan, jonka äiti käytti klonatsepaamia 0,5 mg päivittäin, seerumipitoisuus oli 22 mcg/L.
Yksi kirjoittaja raportoi äidistä, joka käytti klonatsepaamia 6 mg päivittäin ja karbamatsepiinia 1400 mg päivittäin. Hänen imettämänsä (laajuutta ei ilmoitettu) lapsen seerumin klonatsepaamipitoisuus oli 20 mcg/L, kun taas äidin seerumipitoisuus oli 50 mcg/L.
Vaikutukset imetetyillä imeväisillä
Julkaistuissa raporteissa kouristuslääkkeiden käytöstä imetyksen aikana useimmat naiset käyttivät kouristuslääkkeiden yhdistelmiä. Jotkut muut kouristuslääkkeet (esim. fenytoiini, karbamatsepiini) stimuloivat muiden lääkkeiden, myös kouristuslääkkeiden, metaboliaa, kun taas toiset (esim. valproiinihappo) estävät muiden lääkkeiden metaboliaa. Siksi äidin annoksen suhde äidinmaidon pitoisuuteen voi olla varsin vaihteleva, jolloin painokorjatun prosenttiosuuden laskeminen äidin annoksesta ei ole yhtä mielekästä kuin muiden tässä tietokannassa olevien lääkkeiden osalta.
Äidin tasot. Imetetyllä vastasyntyneellä lapsella, jonka äiti käytti klonatsepaamia raskauden ja imetyksen aikana (annostusta ei ilmoitettu), seerumin pitoisuudet nousivat noin 23 mcg/l:stä 24 tunnin iässä 43 mcg/l:iin 96 tunnin iässä.
Toistuvat maidon klonatsepaamipitoisuudet olivat 11-13 mcg/l naisella, joka käytti klonatsepaamia ilmoittamattomana annoksena.
Äidillä, joka käytti klonatsepaamia 2 mg kahdesti vuorokaudessa, oli useita maidon klonatsepaamipitoisuusmittauksia synnytyksen jälkeisinä 2.-4. päivinä. Korkein maitopitoisuus oli 10,7 mcg/l 4 tuntia annoksen jälkeen. Kirjoittajat laskivat, että yksinomaan rintaruokittu imeväisikäinen saisi enintään 2,5 % äidin painokorjatusta klonatsepaamiannoksesta.
Äidillä, joka käytti klonatsepaamia 6 mg vuorokaudessa ja karbamatsepiinia 1400 mg vuorokaudessa, maidon klonatsepaamipitoisuus oli 12 mcg/L. Näytteenottoajankohdista ei annettu tietoja.
Imeväisten pitoisuudet. Yhdellä ennenaikaisesti syntyneellä lapsella oli napanuoraveressä 19 mcg/L:n pitoisuus, eikä häntä imetetty ennen kuin 72 tuntia synnytyksen jälkeen. Imeväisen seerumin klonatsepaamipitoisuus oli 2,9 mcg/l 120 tuntia syntymän jälkeen ja 1 mcg/l 14. päivänä. Äidin seerumipitoisuus oli 32 mcg/L synnytyksen yhteydessä ja toistuvat maidon klonatsepaamipitoisuudet olivat välillä 11-13 mcg/L.
Vastasyntynyttä imeväistä imetettiin äidin annostellessa klonatsepaamia 2 mg kahdesti vuorokaudessa. Imeväisen seerumin yhdistetty näyte 2. – 4. ikävuorokaudelta sisälsi 4,7 mcg/l klonatsepaamia.
Kymmenellä 11:stä imetetystä imeväisestä, joiden äidit käyttivät klonatsepaamia 0,25-2 mg:n annoksina vuorokaudessa, ei ollut havaittavissa (määritysraja vaihteli 5-14 mcg/l) klonatsepaamia tai sen metaboliitteja seerumissa. Imeväisten keski-ikä oli 7,9 viikkoa, mutta 6 oli alle 1 kuukauden ikäisiä. Yhden 1,9 viikon ikäisen vauvan, jonka äiti käytti klonatsepaamia 0,5 mg päivittäin, seerumipitoisuus oli 22 mcg/L.
Yksi kirjoittaja raportoi äidistä, joka käytti klonatsepaamia 6 mg päivittäin ja karbamatsepiinia 1400 mg päivittäin. Hänen rintaruokitun (laajuutta ei ilmoitettu) lapsensa seerumin klonatsepaamipitoisuus oli 20 mcg/L, kun taas äidin seerumipitoisuus oli 50 mcg/L.
Mahdolliset vaikutukset imetykseen
Relevantteja julkaistuja tietoja ei löytynyt tarkistuspäivään mennessä.
Vaihtoehtoisia harkittavia lääkkeitä
Loratsepaami, oksatsepaami
1. Davanzo R, Dal Bo S, Bua J et al. Antiepileptiset lääkkeet ja imetys. Ital J Pediatr. 2013;39:50. PMID: 23985170
2. Veiby G, Bjork M, Engelsen BA, Gilhus NE. Epilepsia ja imetyssuositukset. Seizure. 2015;28:57-65. PMID: 25837494
3. Picchietti DL, Hensley JG, Bainbridge JL et al. Consensus clinical practice guidelines for the diagnosis and treatment of restless legs syndrome/Willis-Ekbom disease during pregnancy and lactation. Sleep Med Rev. 2015;22:64-77. PMID: 25553600
4. Bossi L, Battino D, Caccamo ML ym. epilepsialääkkeiden farmakokinetiikka ja kliiniset vaikutukset kroonisesti hoidettujen epilepsiaäitien vastasyntyneillä. In: Janz D et al, eds. Epilepsia, raskaus ja lapsi. New York: Raven Press, 1982:373-81.
5. Fisher JB, Edgren BE, Mammel MC ym. äidin klonatsepaamihoitoon liittyvä vastasyntyneen apnea: tapausselostus. Obstet Gynecol. 1985;66 (3 Suppl):34S-5S. PMID: 4022513
6. Soderman P, Matheson I. Clonazepam in breast milk. Eur J Pediatr. 1988;147:212-3. Kirje. PMID: 3366144
7. Schaefer C, Peters P, Miller RK, toim. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. Hoitovaihtoehdot ja riskinarviointi, 2nd ed . Amsterdam; Boston: Elsevier Academic Press. 2007:700-1.
8. Birnbaum CS, Cohen LS, Bailey JW ym. masennuslääkkeiden ja bentsodiatsepiinien seerumipitoisuudet imettävillä imeväisillä: tapauskertomus. Pediatrics. 1999;104:e11. PMID: 10390297
9. Hartmann AM, Koch S, Jager-Roman E et al. . Monatsschr Kinderheilkd. 1994;142:505-12.
10. Kelly LE, Poon S, Madadi P, Koren G. Vastasyntyneen bentsodiatsepiinialtistus imetyksen aikana. J Pediatr. 2012;161:448-51. PMID: 22504099
11. Soussan C, Gouraud A, Portolan G ym. lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset imetyksen kautta: kuvaileva tutkimus Ranskan lääketurvatietokannassa. Eur J Clin Pharmacol. 2014;70:1361-6. PMID: 25183382
Last Revision Date
Disclaimer: Tässä tietokannassa esitettyjä tietoja ei ole tarkoitettu korvaamaan ammatillista harkintaa. Sinun tulee kääntyä terveydenhuollon tarjoajasi puoleen saadaksesi omaan tilanteeseesi liittyviä imetysneuvoja. Yhdysvaltain hallitus ei takaa tai ota vastuuta tällä sivustolla olevien tietojen tarkkuudesta tai täydellisyydestä.