Käyttäytymisinterventiot ovat strategioita, joita koulut käyttävät parantaakseen oppilaiden käyttäytymistä, jotta kaikki koulun oppilaat voivat saavuttaa sosiaalista, emotionaalista ja akateemista menestystä.
Käyttäytymisinterventiot ovat strategioita, joita koulut käyttävät parantaakseen oppilaiden käyttäytymistä, jotta kaikki koulun oppilaat voivat saavuttaa sosiaalista, emotionaalista ja akateemista menestystä. Käyttäytymisodotukset sisältyvät usein koulun toimintaperiaatteisiin, jotta oppilaat ja vanhemmat ymmärtäisivät koulun näkemyksen oppilaiden käyttäytymisestä. Näillä käyttäytymisvaatimuksilla selvitetään, millaisia tapoja koulun mielestä oppilaalla on oltava menestyäkseen. Käyttäytymiseen puuttuminen otetaan usein käyttöön, kun on ristiriita sen välillä, mitä koulun mielestä yksittäisen oppilaan pitäisi tehdä, ja sen välillä, miten oppilas todellisuudessa käyttäytyy.
Positive Behavior Interventions and Supports (PBIS) ovat ennakoivia käyttäytymiseen liittyviä tukitoimia, joita koulut voivat ottaa käyttöön kaikkien oppilaiden tukemiseksi. Koulun vahvat arvot, toimintaperiaatteet ja terveelliset luokkahuonekäytännöt ovat tason I käyttäytymiseen liittyviä toimenpiteitä, koska ne tukevat kaikkia oppilaita. II-tason käyttäytymisinterventiot tarjoavat kohdennetumpaa tukea sellaisille oppilasryhmille, jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia strategioita käyttäytymismenestyksensä tukemiseksi. III-tason käyttäytymisinterventiot ovat yksilöllisiä ja oppilaskohtaisia.
Lataa PBIS-työkalupakki, joka auttaa PBIS-ohjelman toteuttamisessa
- Koulujen tulisi pohtia ennen käyttäytymissuunnitelmien laatimista
- Miten koulut ottavat käytösinterventiot käyttöön?
- Porrastetut positiiviset interventiot, jotka tukevat positiivista käyttäytymistä
- Tier I Positive Behavior Interventions
- Hallintaportaat
- Anna selkeät ohjeet
- Kirjanpito luokan päivittäisistä pisteistä
- Tier II -käyttäytymisinterventiot
- Käyttäytymissopimus
- Tarkastusjärjestelmä
- Break Passes
- Tier III -käyttäytymisinterventiot
- Individualisoitu käyttäytymissuunnitelma
- Neuvonta
- Muokattu lukujärjestys
- Miten käyttäytymisinterventiot toimivat?
Koulujen tulisi pohtia ennen käyttäytymissuunnitelmien laatimista
Sopitko täydellisesti yhteiskunnan odotuksiin ja normeihin? Onko sinun helppo noudattaa käyttäytymisodotuksia, jotka eivät tunnu sinusta luonnollisilta? Kansakunnassamme on tapoja ja käytäntöjä, jotka voivat sulkea erilaiset ihmiset ulkopuolelle. Näin voi tapahtua myös kouluissa. Oppilaita ”kriminalisoidaan” usein siitä, että he ovat erilaisia. Koulujen on tärkeää varmistaa, että ne kohtelevat tasapuolisesti ja kunnioittavasti oppilaita, jotka eivät helposti noudata tavanomaisia käyttäytymisodotuksia.
On monia tekijöitä, jotka estävät oppilasta hallitsemaan käyttäytymistään. Oppilaan huono käytös voi olla osoitus epäoikeudenmukaisista säännöistä ja käytännöistä tai epärealistisista odotuksista. Koulun johtajien, opettajien ja vanhempien olisi pohdittava koulun toimintatapoja ja selvitettävä, onko oppilaan käyttäytymistä muutettava vai onko koulun olosuhteita muutettava.
Miten koulut ottavat käytösinterventiot käyttöön?
Tier I -käyttäytymisinterventiot ovat järjestelmiä, jotka kouluilla on jo valmiina sen varmistamiseksi, että koulun toiminta on selkeää ja tehokasta. Nämä odotukset ja normit ovat todennäköisesti oppilaan käsikirjassa, ja ne ovat nähtävissä päivittäisessä toiminnassa. II- ja III-tason käyttäytymisinterventiot ovat erillisempiä, yksilöllisempiä interventioita, joiden tulisi tapahtua RTI-prosessin (Response to Intervention) kautta oppilaille, joilla ei ole diagnosoitua käyttäytymisvaikeutta.
Response to Intervention (RTI) on moniportainen lähestymistapa, jota koulut käyttävät tunnistamaan varhaisessa vaiheessa oppilaat, joilla on oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyviä tarpeita. Tiedonkeruun, puuttumisen, edistymisen arvioinnin ja tarkistettujen käytäntöjen avulla RTI-ryhmä pystyy antamaan suosituksia jatkuvasta puuttumisesta, mukautuksista ja palveluista, jotka vähentävät akateemisia ja käyttäytymiseen liittyviä haasteita ja parantavat oppilaiden menestystä.
Lue tämä artikkeli saadaksesi lisätietoja RTI-prosessista.
Jos oppilaalla on yksilöllinen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (IEP) käyttäytymisvammaisuuden vuoksi, käyttäytymisinterventio voidaan laatia koulun erityisopetusryhmän kautta.
Porrastetut positiiviset interventiot, jotka tukevat positiivista käyttäytymistä
Kaikkia käyttäytymisinterventioita ei tehdä samalla tavalla. Keskeistä on erottaa, mitkä käytännöt toimivat kaikkien oppilaiden kohdalla ja mitä mukautuksia voidaan tehdä, kun jotkut oppilaat tarvitsevat enemmän tukea.
Tier I Positive Behavior Interventions
Tier I Positive Behavior Interventions
Tier I -käyttäytymisen tuet ovat käyttäytymisstrategioita, jotka ovat kaikkien oppilaiden käytettävissä. Nämä interventiot luovat perustan käyttäytymiselle luokassa. Ilman niitä opettajat eivät ole valmiita kannustamaan myönteiseen käyttäytymiseen tai reagoimaan kielteiseen käyttäytymiseen. Seuraavassa on muutamia käyttäytymiseen liittyviä interventioita, joita opettajat voivat käyttää oppilaiden käyttäytymisen myönteiseen vahvistamiseen kaikkien oppilaiden osalta.
Hallintaportaat
Opettajat miettivät usein, mitä seurauksia on, kun oppilaat eivät täytä odotuksia. Tätä kutsutaan seuraustikkaiksi. Sen sijaan opettajien tulisi miettiä hallintaportaita, joissa itsesäätely on keskellä. Näiden tikapuiden huipulla on tapoja, joilla käyttäytyvät oppilaat voivat edetä. Jos oppilas esimerkiksi täyttää perusodotukset, opettajat voivat tarjota hänelle mahdollisuuden saada luokkatehtävä, johtaa osaa luokasta tai tarjota jotain muuta itsenäisyyden tai johtajuuden tasoa.
Perusodotusten alapuolella ovat modifikaatiot tavoista, joita opettajat voivat mukauttaa auttaakseen oppilaita käyttäytymisen säätelyssä. Jos oppilaalla on vaikeuksia, opettaja voi ohjata oppilaan uudelleen, tarjota vaihtoehtoisen työskentelytilan tai kääntyä vanhemman puoleen saadakseen lisätukea, jos käyttäytyminen jatkuu. Strateginen ajattelu valmistaa opettajia vahvistamaan käyttäytymistä myönteisellä, tuottavalla ja ennakoitavalla tavalla.
Anna selkeät ohjeet
Tunnin suunnittelun aikana opettajien tulisi miettiä tarkasti, mitä he haluavat oppilaiden tekevän. Sen miettiminen, miten oppilaiden tulisi liikkua, millä äänenvoimakkuudella heidän tulisi puhua ja miltä osallistuminen näyttää, auttaa ehkäisemään ei-toivottua käyttäytymistä ja varmistaa, että oppilaat saavat selvyyden odotuksista. Ohjeiden antamisen jälkeen on tärkeää, että opettajat kertovat positiivisesti niistä oppilaista, jotka täyttävät odotukset.
Kirjanpito luokan päivittäisistä pisteistä
Opettajat voivat antaa koko luokalle pisteitä, kun he yhdessä täyttävät odotukset. Nämä pisteet voidaan yhdistää luokkahuonekannustimiin, kuten ylimääräiseen välituntiaikaan tai iltaan ilman kotitehtäviä.
Tier II -käyttäytymisinterventiot
Joskus oppilaat tarvitsevat menestyäkseen spesifisempää käyttäytymistukea. Silloin opettajien olisi turvauduttava II- ja III-tason positiivisiin käyttäytymisinterventioihin oppilaiden auttamiseksi. Tier II -interventiot koskevat pientä ryhmää tai oppilaita, ja Tier III -interventiot ovat yksilöllisiä. Seuraavassa on muutamia Tier II -interventioita, joita opettajat voivat käyttää oppilaiden tukemiseen:
Käyttäytymissopimus
Käyttäytymissopimus on henkilökunnan ja oppilaan välinen sopimus, jossa kumpikin osapuoli saa jonkinlaisen hyödyn tai korvauksen. Siinä kuvataan, millaista käyttäytymistä odotetaan, ja hahmotellaan, mitä oppilaat ansaitsevat, jos he täyttävät odotukset. Opettajat hyötyvät oppilaiden parantuneesta käyttäytymisestä.
Tarkastusjärjestelmä
Tässä järjestelmässä nimetään yhteistyökumppani, joka isännöi strategisia tarkastuskäyntejä päivän alussa ja lopussa niiden oppilaiden kanssa, joilla on vaikeuksia käyttäytymisodotusten kanssa. Yhdessä he seuraavat, kuinka tehokkaasti oppilas saavuttaa tavoitteensa. Oppilaat saavat päivittäisen arvosanan jatkuvana palautteena, joka auttaa heitä mukauttamaan käyttäytymistään. Näihin arvosanoihin voidaan liittää kannustimia, joiden avulla oppilas voi parantaa käyttäytymistään.
Break Passes
Tämä interventio on tarkoitettu oppilaille, jotka käyttäytyvät luokassa häiritsevästi, mikä haittaa heidän ja muiden oppilaiden oppimiskykyä. Oppilaille annetaan taukopasseja, ja heille opetetaan, miten taukoa pyydetään asianmukaisesti. Näin oppilaat oppivat tunnistamaan käyttäytymismallinsa ja pyytämään aikaa sopeutumiseen. Ihannetapauksessa oppilaat ovat ajan myötä tietoisempia siitä, mikä vaikuttaa heidän käyttäytymismuutoksiinsa, ja he alkavat säädellä itse itseään ja sopeutua ilman taukoa.
Tier III -käyttäytymisinterventiot
Jos oppilas tarvitsee Tier III -käyttäytymistukea, siitä päätetään tavallisesti oppilaan käyttäytymiseen keskittyvässä Response to Intervention- tai yksilöllisen oppimissuunnitelman kokouksessa. Tähän kokoukseen tulisi osallistua vanhempi, opettajat ja asiaankuuluvat palveluntarjoajat. Tier III -käyttäytymisen tuet voivat todella parantaa oppilaan käyttäytymistä, mutta ne edellyttävät tarkoituksellisuutta. Seuraavassa on muutamia Tier III -interventioita, joita opettajat voivat käyttää oppilaiden tukemiseen.
Individualisoitu käyttäytymissuunnitelma
Käyttäytymissuunnitelma on harkittu, kaiken kattava suunnitelma, jossa selvitetään oppilaan erityinen käyttäytyminen, joka vaikuttaa oppimiseen. Pätevä henkilökunnan jäsen arvioi, mitkä ennakkotekijät laukaisevat negatiivisen käyttäytymisen. Suunnitelmaan sisältyy analyysi siitä, miksi käyttäytyminen saattaa tapahtua, ja sen selventäminen, millaista käyttäytymistä halutaan. Lisäksi siinä esitetään suunnitelma siitä, mitä on tehtävä ja kuka tukee oppilasta hänen pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa. Käyttäytymissuunnitelmiin sisältyy tapoja seurata edistymistä, ja niihin voi sisältyä myös palveluja, kuten neuvontaa tai luokkahuonemuutoksia.
Kaiken oppilaan kanssa työskentelevän henkilökunnan, myös muiden kuin opetushenkilöstön, on tarkasteltava ja toteutettava oppilaan käyttäytymissuunnitelma. Kasvun nopeuttamiseksi voidaan tehdä mukautuksia. Jonkin ajan kuluttua oppilaat voivat toimia ilman käyttäytymissuunnitelmaa, jos he jatkavat edistymistään.
Neuvonta
Jatkuva negatiivinen käyttäytyminen liittyy usein perimmäiseen syyhyn, jota oppilaiden on käsiteltävä. Rutiininomainen tapaaminen koulunkäynninohjaajan kanssa voi auttaa oppilasta saamaan tukea, jota hän tarvitsee käyttäytymishaasteidensa parantamiseksi. Vanhempien suostumuksella tämä voi olla erittäin hyödyllistä oppilaan pitkän aikavälin vakauden ja menestyksen kannalta.
Muokattu lukujärjestys
Moninkertaisten interventioiden jälkeen opettajat saattavat huomata, että oppilas tarvitsee täysin erilaista koulupäivää. Tämä voidaan luoda oppilaalle yhdessä vanhemman ja RTI-tiimin kanssa. Se voi näyttää strategiselta pohdinnalta siitä, milloin oppilas pitää taukoja, siirtyy luokasta toiseen ja jopa siitä, missä oppilas aloittaa ja lopettaa päivänsä. Tämä yksilöllinen lähestymistapa koulupäivän tarkasteluun voi olla avain oppilaan koulukokemuksen parantamiseen.
Miten käyttäytymisinterventiot toimivat?
Koulujen on jatkuvasti pohdittava käyttäytymiskäytäntöjään varmistaakseen, että ne pitävät yllä realistisia odotuksia, jotka ovat tasapuolisia kaikille oppilaille. Opettajien, johtajien, vanhempien, RTI- ja erityisopetusryhmien tulisi analysoida oppilaiden käyttäytymistietoja selvittääkseen, saavuttavatko oppilaat tavoitteensa vai tarvitsevatko he enemmän muunneltua tukea.
Käyttäytymiseen liittyvien interventioiden ei tarvitse kestää ikuisesti. Ihannetapauksessa niiden tulisi olla väliaikaisia järjestelmiä, jotka auttavat oppilaita alkamaan itsesäätelyä ilman toimenpiteitä. Jotkut oppilaat saattavat tarvita uusia interventioita sen jälkeen, kun he ovat saavuttaneet aiemmat käyttäytymistavoitteet. Tärkeää on muistaa, että jokainen yksilö on erilainen. Oppilaan yksilöllisten tarpeiden tunnustamisen tulisi aina olla käyttäytymisinterventioiden lähtökohtana.
Me Kickboardilla olemme nähneet monien koulujen kääntävän oppilaiden käyttäytymisen suunnan käyttämällä PBIS-mobiilisovellustamme, verkkoalustamme ja ammatillisen kehittämisen palveluitamme monipuolisten käyttäytymisaloitteidensa tukena. Kickboard auttaa opettajia seuraamaan oppilaiden käyttäytymistä, tunnistamaan kulttuurisia trendejä ja toteuttamaan järjestelmiä käyttäytymistulosten parantamiseksi.