Going No Contact: When Estrangement Is a Healthy Choice

Päätös olla ottamatta yhteyttä perheenjäseneen on syvästi henkilökohtainen päätös. Joillekin meistä äidin haavan parantaminen on mahdollista, kun pysyt yhteydessä äitisi kanssa. Tässä skenaariossa parantuminen itse asiassa luo uuden, syvemmän yhteyden äidin ja tyttären välille, mikä on kaunis asia todistaa. Olen nähnyt sen tapahtuvan, ja se on todella inspiroivaa. Mutta joillekin meistä on mahdotonta parantaa itseään ja pysyä yhteydessä äitiinsä. Lue, miksi yhteydenpidon lopettaminen ja vieraantuminen äidistäsi voi olla sinulle terve valinta.

Kontaktittomuus on yhä tabu

Se on yhä tabu, että vieraantuu perheestään; erityisesti vieraantuminen äidistään. Joskus etäisyys voi olla lyhyt ja lyhytaikainen. Toisilla taas vieraantuminen voi olla pysyvää. Vaatii valtavasti voimaa ja sisukkuutta jatkaa tätä.

Mikä johtaa vieraantumiseen?

On niin monia syitä, miksi ihmiset tekevät tämän valinnan. Mutta keskeinen teema, joka johtaa yhteydenpidon lopettamiseen, on sen oivaltaminen, että äitisi häiriökäyttäytyminen on vaatinut valtavan hinnan henkiselle/emotionaaliselle hyvinvoinnillesi, etkä yksinkertaisesti ole enää halukas maksamaan tuota hintaa.

Olen sitä mieltä, että tämä ei ole jotakin, jota valitaan kevytmielisesti ja kevytmielisesti. Pikemminkin se on usein valinta, joka tehdään sen jälkeen, kun on vuosia kokeiltu kaikkia muita mahdollisia keinoja säilyttää yhteys ja nähdä sen kehittyvän korkeammalle tasolle. Jossain vaiheessa voi tulla tienristeykseen, jossa hinta on liian suuri, ja on tehtävä valinta.

Se voi olla vaikein asia, jonka teet koko elämäsi aikana. Ja se voi olla myös kaikkein voimaannuttavin yksittäinen asia.

Tyttäret, jotka muuttuvat ja vastarintareaktio

Perheet ovat monimutkaisia järjestelmiä. Kun yksi henkilö lakkaa hoitamasta tavanomaista rooliaan perheessä, järjestelmä kokee yleensä jonkinasteista epätasapainoa tai kaaosta. Konflikti voi palvella järjestelmän muuttamista korkeammalle tasolle, jos perheenjäsenet ovat halukkaita ja avoimia kasvamaan ja oppimaan. Valitettavasti joskus perhe yrittää vastustaa muutosta ja hyökkää kasvamaan haluavan henkilön kimppuun. Kyseinen henkilö voi valita, jääkö hän ja kärsii myrkyllisyydestä vai paraneeko hän ja jättää epäterveen järjestelmän. Valinta yhteydenpidon lopettamisesta tehdään usein silloin, kun on selvää, että parantuminen on mahdotonta jäämällä kyseiseen perhejärjestelmään.

Tyttäret ovat usein perheen sovittelijan, syntipukin, salaisuuksien säilyttäjän tai emotionaalisen hoivaajan jne. roolissa.

Jos tytär on kasvupolulla ja haluaa kehittyä pidemmälle kuin hänen tyypillinen roolinsa perheessä (ehkä olemalla voimaantuneempi, asettamalla tiukemmat rajat, olemalla vähemmän suvaitsevainen huonoa kohtelua kohtaan jne.), siitä aiheutuvan kaaoksen laajuus on osoitus siitä, kuinka toimintahäiriöinen perhejärjestelmä on kokonaisuutena.

Jos perheenjäsenet ovat kukin verrattain terveitä, vakiintuneita ja avomielisiä, perhe saattaa kyetä löytämään uudenlaisen tasapainon, ilman, että syntyy suurta kaaosta. Jos perheenjäsenet ovat kuitenkin itse syvästi haavoittuneita tai traumatisoituneita, tyttären kehitys voidaan kokea perhejärjestelmälle syvästi uhkaavana. Tämä kaaos voi olla syvästi levottomuutta herättävä ja äärimmäisen vaikea navigoida. Tuki on välttämätöntä.

Kontaktittomuus: The Role of Shame

Alitajuisena yrityksenä säilyttää tasapaino ja vastustaa muutosta perheenjäsenet saattavat käynnistää hyökkäyksiä tytärtä vastaan. Yleinen ja raju vastareaktion muoto on tyttären ”patologisointi”: Ristiriidan näkeminen tyttären jonkinlaisen patologian seurauksena. Viesti on: ”Haluttomuutesi jatkaa perhejärjestelmässä vakiintuneessa roolissasi osoittaa, että sinussa on jotain syvästi vialla”. Tämä häpeään perustuva narratiivi vapauttaa äidin ja muut perheenjäsenet tutkimasta rehellisesti omaa käyttäytymistään ja kantamasta vastuuta. Tyttären henkisen vakauden taso, hänen seksuaalinen aktiivisuutensa, hänen aiemmat virheensä, kaikki häneen liittyvä saatetaan avoimesti kyseenalaistaa, siis paitsi äidin rooli konfliktissa.

Hämmästyttävää, miten kiivaasti ihmiset vastustavat omien asioidensa tarkastelua ja miten pitkälle he menevät pysyäkseen niiden kieltämisessä, mukaan lukien oman lapsensa syrjäyttäminen. Tämä on itse asiassa tiedostamaton yritys vastustaa muutosta projisoimalla kaikki konflikti tai ”pahuus” siihen henkilöön, joka aloittaa perhejärjestelmän muutoksen. Viime kädessä tämä ei ole lainkaan henkilökohtaista. Näin tapahtuu, kun ihmiset, jotka eivät ole käsitelleet sisäistä elämäänsä, joutuvat kohtaamaan kieltämänsä tuskan katalysoivan tapahtuman kautta, kuten perheen naisen, joka kasvaa yli vallitsevan dynamiikan, joka on pitänyt perheen vakaana sukupolvien ajan.

Me emme voi pelastaa äitiämme. Emme voi pelastaa perheitämme. Voimme pelastaa vain itsemme. Et tarvitse äitisi (tai muiden perheenjäsenten) ymmärtävän sinua, jotta voisit parantua täysin.”

Perheen kieltäytyminen muuttumasta johtaa kasvuunne

Sydäntäsärkevää on oivaltaa, että äitisi/perheesi ei yksinkertaisesti pysty tai halua ymmärtää sinua. Riippumatta siitä, kuinka paljon selität tai kuinka monta kertaa yrität vakuuttaa heidät siitä, mistä olet tulossa, se ei johda mihinkään. On kuin puhuisitte kahta eri kieltä. He saattavat alitajuisesti panostaa siihen, että he EIVÄT ymmärrä sinua, koska se on liian suuri uhka heidän syvälle juurtuneille uskomuksilleen ja arvoilleen. Ymmärtämisesi voi aiheuttaa järisyttävän muutoksen siinä perustassa, jolle he ovat rakentaneet identiteettinsä ja maailmankuvansa. Se on tuskallinen asia oivaltaa ja kuitenkin se auttaa luomaan sisimmässänne ainutlaatuista henkeä.

Tulee selväksi, että oman ymmärryksesi itsestäsi täytyy riittää. Itsesi vahvistamisesta tulee ensisijaista. Ymmärrät, että voit olla kunnossa, vaikka muut eivät ymmärtäisikään sinua.

Mitä tapahtuu kontaktittomuuteen siirtymisen jälkeen?

Kontaktittomuuteen siirtymisen jälkeen elämäsi voi alkaa parantua monilla alueilla. Olen nähnyt kroonisten sairauksien selkiytyvän, neuroottisten pelkojen katoavan ja elinikäisten mallien liukenevan. Itse asiassa joskus haasteeksi tulee sitten oman elämän ilon kestäminen. Jokaisella uudella lisääntyneen vaurauden, lisääntyneen läheisyyden, ilon ja vapauden tasolla teitä muistutetaan siitä, että perheenne ei ole siellä jakamassa sitä kanssanne. Erityisesti näillä horisonttialueilla saatamme kokea surun myllerryksen. Ei ole mitään muuta tehtävissä kuin tuntea siihen liittyvä suru ja sallia itsesi siirtyä eteenpäin.

Suru ei tarkoita, että olisit tehnyt väärän valinnan. Se on itse asiassa merkki terveydestä ja paranemisesta.

Pitäkää itsenne maadoittuneena uuteen paradigmaan, joka antoi teille voimaa jättää myrkyllinen yhteys. Jos et tee niin, sinua saatetaan vetää takaisin syyllisyyden tai häpeän kautta. On niin tärkeää saada paljon tukea ja antaa itsellesi aikaa ja tilaa käsitellä kaikkia niitä tunteita, joita tähän valintaan liittyy. Maadoita itsesi täsmälleen siihen, miksi teet tämän, ja käytä sitä tilaisuutena synnyttää itsellesi uusi paradigma elämässäsi.

Vastustautuminen on lähtölaukaus voimaantumiseen

Saatat huomata jotakin syvästi syvällistä, mitä monet ihmiset eivät koskaan huomaa: oivallat voivasi selviytyä äitisi hylkäämisestä sinua kohtaan. Tämä voi synnyttää sinussa sellaisen vapauden ja päättäväisyyden tason, joka voi käynnistää kvanttihyppäyksiä elämässäsi. Se voi kannustaa kiivaaseen sitoutumiseen totuuteen ja luoda radikaalia eheyttä, joka ulottuu myös muille elämänalueille. Se sytyttää sisällänne totuuden tulen, joka on aina ollut olemassa, mutta nyt se voi leimahtaa täysillä. Tunnette oman lähteenne sisällänne.

Suru, suru ja lisää surua antaa tilaa VAPAUDELLE

Surua voi syntyä joka kerta, kun menette uudelle, korkeammalle tasolle, jolla äitini/perheeni ei ole koskaan ollut. Se voi tuntua luunsyvältä surulta, melkein heimo- tai esi-isien surulta, surulta siitä, että on mentävä eteenpäin ilman heitä. Ja se helpottuu ja helpottuu ajan myötä. Olen huomannut, että mitä enemmän sallimme itsemme rakastavasti surra, sitä enemmän elämäämme syntyy tilaa taikuudelle, kauneudelle ja ilolle. Surussa, joka tulee tämän valinnan tekemisestä, on jotain syvästi pyhää. Se voi toimia tilaisuutena yhdistyä syvästi omaan totuuteenne ja ruumiillistaa sitä syvimmällä tasolla. Meidän on saatava tästä menetyksestä merkitys ja käytettävä sitä parantamaan elämäämme uusilla tavoilla. Se on avain pitkäaikaiseen parantumiseen.”

Eheydestänne tulee loppuelämänne vankka perusta

”Ette voi olla tarpeeksi köyhiä auttaaksenne köyhiä ihmisiä menestymään tai tarpeeksi sairaita auttaaksenne sairaita ihmisiä parantumaan. Voit kohottaa vain asemasta, jossa olet vahva, selkeä ja yhdenmukainen.” ~Abraham

On okei kävellä pois myrkyllisistä ihmisistä elämässäsi, myös myrkyllisistä ihmisistä perheessäsi.

Sukupolvien välisten haavojen parantaminen voi olla yksinäinen tie. Mutta luodun tilan myötä elämääsi tulee sielullisia yhteyksiä. Kiintymystarpeemme ovat voimakkain tarve, joka meillä ihmisinä on. Tämän vieraantumisen tason kohtaaminen on kivunne syvyyden ja inhimillisyytenne kohtaamista ja oman elämänne täyden arvon lunastamista. Suurin pelkomme on, että jäämme yksin. Mutta se yksinäisyys, jota pelkäämme, on jo tapahtunut perheidemme traumoissa. Olen täällä kertoakseni teille, että ette ole yksin ja löydätte sieluperheenne aikanaan, ihmisiä, jotka kykenevät näkemään ja arvostamaan teitä sellaisena kuin olette.”

Vieroksutut tyttäret ovat henkisiä sotureita

Maailmassa, jossa naisten odotetaan pääasiassa pysyvän hiljaa, tyydyttävän toisten tarpeita ja jossa äitien pimeämpää puolta ei tunnusteta, vieraantumisen kokemus voi olla vihkimys uudelle tietoisuustason tasolle, jota moni ei koskaan saa tilaisuutta kokea.

Tila tyhjenee, jotta valonne voi loistaa täydessä loistossaan. Mitä teet tällä sisälläsi leimahtavalla valolla?

Erotetut tyttäret löytävät toisensa ja luovat uuden äitilinjan; aitouden, todellisuuden ja totuuden yhteyden toisiinsa, mikä tukee nousevaa tietoisuutta kaikissa. Olen nähnyt välitöntä toveruutta naisten välillä, jotka ovat kulkeneet tätä polkua. Meitä on enemmän kuin monet ihmiset tajuavat. Et ole yksin!

Luota itseesi ja tee se, mikä on sinulle oikein

Vastustaminen ei välttämättä tarkoita, ettet rakastaisi perhettäsi. Se ei tarkoita, ettet olisi kiitollinen niistä hyvistä asioista, joita he ovat sinulle antaneet. Se vain tarkoittaa, että tarvitset tilaa elää omaa elämääsi niin kuin haluat. Naiset, jotka tuntevat, ettei heillä ole muuta vaihtoehtoa kuin olla pitämättä yhteyttä häiriintyneisiin äiteihinsä, luovat tauon, koska se on ainoa tapa lähettää voimakas viesti siitä, että: ”Äiti, sinun elämäsi on omalla vastuullasi, kuten minun elämäni on minun. Kieltäydyn uhraamasta itseäni tuskasi alttarille. Kieltäydyn olemasta sotasi uhri. Vaikka et kykene ymmärtämään minua, minun on kuljettava omaa tietäni. Minun on valittava todellinen elämä.”

Äidin haavan parantaminen: An Initiation of Sovereignty

Healing the Mother Wound (Äidin haavan parantaminen) on prosessi, jossa sinut vihitään omaan suvereenisuuteesi naisena.

Patriarkaalinen kulttuurimme edistää äitien ja tyttärien välisiä toimintahäiriöitä. Kulttuurimme ei tarjoa naisille rituaalia siihen luonnolliseen kehitysvaiheeseen, että he irtautuvat äidistään ja heidät vihitään omaan elämäänsä. (Tätä ei ole olemassa myöskään miehille.) Äidin haavan parantaminen on prosessi, joka tarjoaa tuon välttämättömän vihkimisen, olitpa sitten yhä yhteydessä äitisi kanssa tai et. Unelmani on, että jonain päivänä tulevaisuudessa Äiti-haava on hyvin harvinainen, kun yhä useammat naiset irrottautuvat patriarkaalisista viesteistä ”vähemmän kuin” ja sekä äidit että tyttäret tuntevat luvan omistaa täyden voimansa ja potentiaalinsa, yhdistyneinä sydämeen samalla kun ovat vapaita, erillisiä yksilöitä. Tyttären yksilöllisyys ei tule olemaan uhka äidille, koska hänellä on rakkautta ja arvostusta itseään kohtaan yhtä paljon kuin tytärtään kohtaan.

Parantaessasi Äidin haavan luot uuden maailman itsellesi, tulevaisuuden naisille ja maapallolle itselleen.

Taiteen nimi: ”Under Syrian Skies”, Suhair Sibai,