Tuhansia ihmisiä on tapettu Filippiinien vuodesta 2016 lähtien laittomia huumausaineita vastaan käymässä sodassa, jossa rikoksentekijät ovat jääneet lähes rankaisematta.
Raportissa kritisoidaan ankarasti presidentti Rodrigo Duterten hallitusta.
Hänen huumeiden vastaisia toimiaan on leimannut korkean tason retoriikka, jota voidaan pitää ”lupana tappaa”, raportissa sanottiin ja kehotettiin tekemään riippumaton tutkinta.
Hallitus on aiemmin torjunut kaiken kritiikin politiikkaansa kohtaan ja kiistää, että tapot ovat laittomia.
Virallisten lukujen mukaan yli 8 000 ihmistä on tapettu huumeiden vastaisessa sodassa sen jälkeen, kun Duterte astui virkaan vuonna 2016. Muiden arvioiden mukaan luku on kolminkertainen.
Raportissa todettiin, että useimmat uhrit ovat nuoria köyhiä kaupunkilaismiehiä ja että poliisi, joka ei tarvitse etsintä- tai pidätyslupaa tehdäkseen kotietsintöjä, pakottaa epäillyt järjestelmällisesti antamaan itseään raskauttavia lausuntoja tai ottaa riskin, että he joutuvat kohtaamaan tappavaa voimaa.
Mitä raportissa sanotaan?
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bacheletin laatimassa 26-sivuisessa raportissa tutkittiin lähes 900 kirjallista kannanottoa, jotka olivat peräisin ihmisoikeuksien puolustajilta, toimittajilta, ammattiyhdistysaktivisteilta ja Duterten hallinnolta.
Jossain kohdassa raportissa sanottiin, että poliisin keskeinen poliittinen muistio sisälsi ”pahaenteistä” ja ”huonosti määriteltyä kielenkäyttöä”, kuten epäiltyjen ”neutralisoimista”, ja että yhdessä ”korkealla tasolla esiintyvän, huumausaineiden väärinkäyttäjiä tappamaan kehottavan retoriikan” kanssa sitä pidettiin poliisin antamana lupana tappaa.
”Laittomien huumeiden vastaisen kampanjan yhteydessä tällaiset rikkomukset ovat jääneet lähes rankaisematta.”
YK:n mukaan korkeimman johdon lausunnot olivat ”nousseet väkivaltaan yllyttämisen tasolle”, ja ”toisinajattelijoiden mustamaalaaminen on yhä enemmän institutionalisoitumassa”.”
Raportissa esitetään, että ”Filippiinien ihmisoikeustilannetta leimaa yleinen keskittyminen yleiseen järjestykseen ja kansalliseen turvallisuuteen, mukaan lukien terrorismin ja laittomien huumeiden torjunta”, ja että tämä tapahtui ”usein ihmisoikeuksien, asianmukaisten prosessioikeuksien, oikeusvaltion periaatteiden ja vastuuvelvollisuuden kustannuksella”.
Mitä Duterten hallinto sanoo?
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Duterten hallitusta kritisoidaan sen julmuudesta huumeiden- ja rikollisuuden vastaisessa taistelussa.
Mutta toistaiseksi Duterten hallinto on aina torjunut syytökset väärinkäytöksistä, ja kun YK äänesti tutkimuksensa käynnistämisestä, Manila leimasi tutkinnan ”irvokkuudeksi”. YK:n raportin mukaan murhasta on annettu vain yksi tuomio, vaikka tuhansia on tapettu.
Rodrigo Duterte voitti presidenttikautensa ohjelmalla, jonka mukaan hän aikoo murskata rikollisuuden ja korjata maan huumekriisin. Lukuisista murhista huolimatta hän on edelleen hyvin suosittu maassa.
Mutta YK:n raportin toisena kirjoittajana toimineen Ravina Shamdasonin mielestä positiivisia mielipidekyselyitä ei pitäisi käyttää huumesodan kaltaisten veristen kampanjoiden oikeuttamiseen.
”Hallituksella on perustuslain ja ihmisoikeuslainsäädännön mukainen velvollisuus suojella ihmisiä ihmisoikeusloukkauksilta”, Shamdasani sanoi. ”Se, että se on suosittua, ei tee siitä oikeaa.”
”Monet rakastavat Duterten vahvan miehen tyyliä”
Howard Johnson, BBC:n Filippiinien-kirjeenvaihtaja
Kovaotteinen raportti todennäköisesti ärsyttää Rodrigo Dutertea, mutta ei välttämättä muuta hänen lähestymistapaansa ihmisoikeuksiin. Loppujen lopuksi kyseessä on mies, joka vuonna 2018 käski YK:n erityisraportoijan ”painua helvettiin”, koska hänen väitettiin ”sekaantuvan” maansa asioihin.
Juuri tällä viikolla presidentti varmisti kongressin suuren enemmistön turvin kiistanalaisen ”terrorisminvastaisen lain” hyväksymisen, jonka mainitaan raportissa mahdollisesti uhkaavan kansalaisten perustuslaillisen ja oikeudellisen suojan heikentymistä.
Hallitus on aina vakuuttanut, että herra Duterten toimet heijastavat hänet valinneen kansan tahtoa.
Manilan liberaali eliitti paheksuu edelleen presidentin väkivaltaista retoriikkaa, mutta olen tavannut täällä myös monia ihmisiä, jotka rakastavat hänen vahvan miehen tyyliään.
Tammikuussa Social Weather Stationsin tekemä mielipidekysely antoi Duterten nettotyytyväisyysluvuksi 72 prosenttia.
Mitä huumeiden vastaisessa sodassa on tapahtunut?
Presidentti Rodrigo Duterte käynnisti huumeidenvastaisen kampanjansa astuttuaan virkaansa vuonna 2016 puuttuakseen laajalle levinneeseen huumeongelmaan.
”Tarkasteltujen tietojen perusteella huumekampanjaan liittyvät murhat näyttävät olevan luonteeltaan laajalle levinneitä ja järjestelmällisiä. Varovaisin luku, joka perustuu hallituksen tietoihin, viittaa siihen, että heinäkuusta 2016 lähtien on tapettu 8 663 ihmistä – muiden arvioiden mukaan jopa kolminkertainen määrä”, YK:n raportissa sanottiin.
OCHR sanoi, että se ei viime kädessä pystynyt todentamaan laittomien teloitusten määrää ilman lisätutkimuksia.
Joulukuussa 2018 maan ihmisoikeuskomissio (CHR) arvioi, että huumesodan aiheuttamien tappojen määrä voi olla jopa 27 000.
- Kuinka monta on kuollut Filippiinien huumesodassa?
- Elettyjä ja menetettyjä elämiä Manilan Pasig-joen varrella
- Nainen, joka tappaa huumekauppiaita työkseen
- Duterte:
Virallisesti poliisi sanoo tappavansa vain itsepuolustustarkoituksessa – esimerkiksi huumeiden takavarikointioperaatioissa.
Mitä seuraavaksi?
Raportin jälkeen YK:n ihmisoikeusvaltuutettu vaatii riippumatonta ja tehokasta kotimaista tutkimusta syytöksistä.
Hän sanoi myös, että jos Filippiineillä ei saada uskottavaa vastausta, hänen toimistonsa tukee muita menetelmiä, mukaan lukien ”kansainväliset vastuuvelvollisuustoimenpiteet”.
YK:n ihmisoikeustoimisto ei ole ainoa elin, joka tutkii väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia maassa. Kansainvälinen rikostuomioistuin tekee parhaillaan erillistä tutkintaa, jossa tutkitaan myös syytöksiä laittomien huumeiden vastaisen sodan aikana tehdyistä rikoksista.
Koska murhia ei ole tutkittu perusteellisesti, syylliset jäävät edelleen rankaisematta, raportissa sanottiin.