Yksilöllinen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (IEP) on kirjallinen asiakirja, jossa hahmotellaan lapsen koulutus. Kuten nimestä käy ilmi, opetusohjelma on räätälöitävä yksilöllisesti oppilaalle, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä. Avainsana on yksilöllinen. Ohjelma, joka sopii yhdelle autistiselle lapselle, ei välttämättä sovi toiselle.
IEP on vammaisen lapsen opetuksen kulmakivi. Siinä tulisi määritellä ne palvelut, joita lapsi tarvitsee, jotta hän voi kasvaa ja oppia kouluvuoden aikana. Se on myös oikeudellinen asiakirja, jossa hahmotellaan:
- Lapsen erityisopetussuunnitelma (tavoitteet lukuvuodeksi)
- Palvelut, joita tarvitaan, jotta lapsi voi saavuttaa nämä tavoitteet
- Menetelmä oppilaan edistymisen arvioimiseksi
Tavoitteet, päämäärät ja valitut palvelut eivät ole pelkkä kokoelma ideoita siitä, miten koulu voi opettaa lasta; koulupiirin on opetettava lastasi IEP:n mukaisesti.
IEP:n laatimiseksi paikallisen opetusviraston virkamiehet ja muut lapsen opetusohjelmaan osallistuvat tahot kokoontuvat keskustelemaan koulutukseen liittyvistä tavoitteista. Lain mukaan seuraavat henkilöt on kutsuttava IEP-kokoukseen:
- Kumpi tai molemmat lapsen vanhemmista
- Lapsen opettaja tai tuleva opettaja
- Lapsen opettajan tai tulevan opettajan
- Viranomaisen (paikallisen opetusviraston) edustaja, joka ei ole lapsen opettaja ja joka on pätevä antamaan tai valvomaan erityisopetusta
- Lapsi, jos se on tarkoituksenmukaista
- Muita henkilöitä vanhempiensa tai opetusvirastojen harkinnan mukaan (esim.esim. lääkäri, asianajaja tai naapuri)
Vuonna 2004 uudelleenlaaditun vammaisten koulutusta koskevan lain (Individuals with Disabilities Education Improvement Act) eli IDEIA:n (P.L. 108-446) myötä vanhemmat on nyt otettava mukaan ”kaikkien sellaisten ryhmien jäseniksi, jotka tekevät päätöksiä lapsen koulutukseen sijoittamisesta”. IEP-kokoukset on pidettävä vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa niitä voidaan pitää useammin. Vanhemmat voivat milloin tahansa pyytää IEP:n uudelleentarkastelua tai tarkistusta. Vaikka opettajat ja koulun henkilökunta voivat tulla kokoukseen valmistautuneina päämääriä ja tavoitteita hahmotellen, IEP on valmis vasta, kun siitä on keskusteltu perusteellisesti ja kaikki osapuolet hyväksyvät kirjallisen asiakirjan ehdot.
Vanhemmilla on oikeus osallistua IEP-kokoukseen tasavertaisina osallistujina ja esittää ehdotuksia ja mielipiteitä lapsensa opetuksesta. He voivat tuoda mukanaan luettelon ehdotetuista päämääristä ja tavoitteista sekä lisätietoja, joilla voi olla merkitystä IEP-kokouksessa.
Paikallisen opetusviraston (LEA) on pyrittävä ajoittamaan IEP-kokous sellaiseen aikaan ja paikkaan, joka sopii sekä koulun henkilökunnalle että vanhemmille. Koululaitosten on ilmoitettava vanhemmille hyvissä ajoin, jotta heillä on mahdollisuus osallistua kokoukseen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi kokouksen tarkoitus (esim. keskustella siirtymävaiheen palveluista, oppimista haittaavista käyttäytymisongelmista, akateemisesta kasvusta).
Vanhemmat saattavat törmätä koulun henkilökunnan esittämiin vaatimuksiin, joita IDEA:n määräykset eivät välttämättä tue. Joitakin lausuntoja ovat olleet:
- IEP:n on oltava ennalta määrätty sivumäärä.
- IEP:t on laadittava ilman vanhempien myötävaikutusta, ja IEP:ssä saa olla vain tietty määrä päämääriä ja tavoitteita.
- Jos tavoitteesi ei sovi tietokoneohjelmamme kentän pituuteen, sitä ei voida sisällyttää.
Liittovaltion laissa ei ole mitään, mikä tukisi tämäntyyppisiä lausuntoja tai määräyksiä. Mutta vaikka vanhempien ei pitäisi hyväksyä IEP:iä koskevaa väärää tietoa, sinun ei tarvitse lähestyä vanhempien ja koulun suhdetta vastakkainasettelulla. On kaikkien edun mukaista muistaa, että vanhemmilla ja opettajilla on yhteinen tavoite: kehittää autistiselle lapselle sopiva ohjelma. Jakamalla tietoa ja tietämystä vanhemmat ja koulut voivat tehdä yhteistyötä todella tehokkaan IEP:n kehittämiseksi.
Lisätietoa:
- IEP-kokous
- Seuraavat palvelut
- Opettajan/henkilökunnan vaatimukset
- Tavoitteet/tavoitteet/arviointi
IEP-kokous
Sen jälkeen kun arviointi on tehty, sovitaan IEP-kokous. Kuten aiemmin todettiin, sinulla on lain mukaan oikeus olla läsnä ja osallistua tähän kokoukseen, ja sinulle on ilmoitettava ajasta ja paikasta hyvissä ajoin. Teidän on myös pyydettävä kopio arvioinnin tuloksista ennen kokousta, jotta teillä on aikaa tutustua niihin.
Famies and Advocates Partnership for Education (FAPE) -järjestö suosittelee pohtimaan seuraavia asioita:
- Millainen visio teillä on lapsestanne – sekä tulevaisuutta että tulevaa kouluvuotta ajatellen?
- Mitkä ovat lapsenne vahvuudet, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet?
- Mitkä ovat suurimmat huolenaiheesi hänen koulutuksessaan?
- Mitkä asiat ovat toimineet ja mitkä eivät ole toimineet lapsenne koulutuksessa tähän mennessä?
- Vastaako arviointi sitä, mitä tiedätte lapsestanne?
Vaikkakin IEP-kokouksen tarkoituksena on laatia lapsellenne koulutussuunnitelma, se on myös tilaisuus, jossa te voitte jakaa tietoa lapsestanne, odotuksistanne ja siitä, mitkä tekniikat ovat toimineet kotona. Jos et jostain syystä ole samaa mieltä ehdotetusta IEP:stä, voit turvautua oikeussuojakeinoihin. Katso ”Oikeudet koulussa.”
IEP:n sisältö
IEP:ssä olisi käsiteltävä kaikkia niitä osa-alueita, joilla lapsi tarvitsee opetuksellista tukea. Näihin voi sisältyä akateemisia ja muita kuin akateemisia tavoitteita, jos tarjottavat palvelut johtavat lapsen koulutukselliseen hyötyyn. IEP:hen voidaan sisällyttää myös kaikki ennustetut tarpeet, kuten sosiaaliset taidot (leikkiminen muiden lasten kanssa, kysymyksiin vastaaminen), toiminnalliset taidot (pukeutuminen, kadun ylittäminen) ja liitännäispalvelut (toiminta-, puhe- tai fysioterapia).
IEP:ssä on lueteltava toimintaympäristö, jossa palveluita tarjotaan, ja ammattilaiset, jotka tuottavat palveluita. IEP:n sisällön on sisällettävä seuraavat asiat:
- Lausunto lapsen tämänhetkisestä koulutustasosta. Tämän tulisi sisältää sekä akateemiset että muut kuin akateemiset näkökohdat hänen suorituksestaan.
- Lausunto tavoitteista, jotka oppilas voi kohtuudella saavuttaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Tähän selvitykseen tulisi sisältyä myös sarja mitattavissa olevia välitavoitteita kullekin tavoitteelle. Tämä auttaa sekä vanhempia että kasvattajia tietämään, edistyykö lapsi ja hyötyykö hän koulutuksestaan. Konkreettisten, hyvin määriteltyjen päämäärien ja tavoitteiden laatiminen on ratkaisevan tärkeää, jotta lapsi saa asianmukaista opetusta.
- Tarkoituksenmukaiset objektiiviset kriteerit, arviointimenettelyt ja -aikataulut, joiden avulla voidaan vähintään vuosittain määrittää, saavuttaako lapsi IEP:ssä asetetut lyhyen aikavälin tavoitteet (esim. ”Miten arvioimme, onko interventio onnistunut?”). ”Kuinka kauan lapseni on tässä ohjelmassa?”).
- Kuvaus kaikista erityisistä erityisopetuspalveluista ja niihin liittyvistä palveluista, mukaan lukien yksilöllinen opetus ja siihen liittyvät tuet ja palvelut (esim. toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapia, kuljetus, virkistys). Tähän sisältyy myös se, missä määrin lapsi osallistuu tavanomaisiin opetusohjelmiin.
- Kunkin edellä määritellyn, tarjottavan palvelun alkamispäivä ja kesto (tähän voi sisältyä myös pidennetyn kouluvuoden palvelut). Voit mainita henkilön, joka vastaa kunkin palvelun toteuttamisesta.
- Jos lapsi on 16-vuotias tai vanhempi, IEP:n on sisällettävä kuvaus siirtymävaiheen palveluista (koordinoitu toimintakokonaisuus, jolla autetaan oppilasta siirtymään koulusta koulun jälkeisiin toimintoihin).
Sidonnaiset palvelut
On tärkeää, että lapsi saa asianmukaista opetusta ja että hän hyötyy siitä. Vammaisilla oppilailla on oikeus liitännäispalveluihin, jotka auttavat heitä oppimaan ja saamaan mahdollisimman suuren hyödyn opetusohjelmista. IDEIA:n mukaan liitännäispalvelut koostuvat ”kuljetuksista ja sellaisista kehitys-, korjaus- ja muista tukipalveluista, joita tarvitaan, jotta vammainen lapsi voi hyötyä erityisopetuksesta”. Nämä palvelut on määriteltävä yksilöllisesti, ei vammaisuuden tai vammaisuusluokan perusteella.
Jos lapsi tarvitsee jotakin näistä ”liitännäispalveluista” hyötyäkseen opetuksestaan, palvelut on kirjattava hänen IEP:äänsä. Palvelujen tiheys ja kesto sekä asiaankuuluvat tavoitteet on mainittava. IDEIA:ssa määriteltyihin liitännäispalveluihin voivat kuulua muun muassa seuraavat palvelut:
- Audiologia
- Neuvontapalvelut
- Lasten vammojen varhainen tunnistaminen ja arviointi
- Lääketieteelliset palvelut (vain diagnoosi- tai arviointitarkoituksiin)
- Toimintaterapia
- Vanhempien neuvonta ja kouluttaminen
- Kuntoutus ja fysioterapia
- Psykologipalvelut
- Virkistyspalvelut
- Kuntoutusneuvonta
- Kouluterveydenhuoltopalvelut
- Sosiaalityön palvelut
- Puheterapia
- Kuljetuspalvelut
.
Asetuksessa ei rajoiteta liitännäispalveluja vain niihin, jotka on nimenomaisesti mainittu edellä. Jos lapsi tarvitsee tiettyä palvelua hyötyäkseen erityisopetuksesta ja kyseinen palvelu on kehityksellinen, korjaava tai tukipalvelu, se on liitännäispalvelu ja sitä olisi tarjottava. Sitä ei tarvitse nimenomaisesti luetella asetuksessa. Esimerkkejä tällaisista palveluista voivat olla koko- tai osa-aikainen avustaja tai avustava teknologia, kuten tietokone.
Opettajan/henkilöstön vaatimukset
Vaikka IEP:n päämäärien ja tavoitteiden tulisi olla lapsilähtöisiä, asiakirjaan voi sisältyä myös opettajan/henkilöstön koulutusta koskevia tietoja. Jos IEP-ryhmä päättää, että opettajan lisäkoulutus on tarpeen, tämä tieto on sisällytettävä IEP:n tekstiin. Työryhmä voi esimerkiksi päättää, että opettajan olisi hyödyllistä suorittaa autismikurssi paikallisessa yliopistossa. Tai se voi haluta, että koulun tukihenkilöstö osallistuu kaksituntiseen autismia käsittelevään seminaariin. Henkilöstöstandardit ja opettajien pätevyysvaatimukset vahvistetaan kussakin osavaltiossa. Lisätietoja alueesi osavaltion sertifiointivaatimuksista saat ottamalla yhteyttä osavaltiosi opetusvirastoon.
Tavoitteet/tavoitteet/arviointi
IEP:n tulisi sisältää kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita vastaavat tavoitteet ja päämäärät. Tavoitteet voivat olla laajoja, kuten ”John parantaa sanallista kommunikointiaan ja ymmärtämistään”, tai erityisiä, kuten ”Tämä oppilas oppii olemaan enemmän vuorovaikutuksessa ikätovereidensa kanssa välitunnilla ja lounaalla”. Oppimistavoitteet räätälöidään lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja perustuvat pitkän aikavälin tavoitteeseen. Niissä kuvataan prosessi, jolla lapsi voi saavuttaa tavoitteen, ja miten lapsen edistymistä seurataan.
Esimerkiksi:
TAVOITE: ”Krista lisää sanallisia vastauksiaan kysymyksiin vuoden aikana.”
TAVOITE: ”Krista lisää sanallisia vastauksiaan saamalla puheterapiaa lisensoidulta puheterapeutilta vähintään neljä kertaa viikossa kahdenkeskisessä tilanteessa resurssihuoneessa.”
TAVOITE: ”Krista lisää sanallisia vastauksiaan saamalla puheterapiaa lisensoidulta puheterapeutilta vähintään neljä kertaa viikossa. Istunnot kestävät vähintään 30 minuuttia. Krista vastaa sanallisesti kysymyksiin 85 prosentin tarkkuudella saatuaan sekä sanallisia että visuaalisia vihjeitä. Puheterapeutti lähettää Kristan vanhemmille ja luokanopettajalle viikkoraportit, jotka perustuvat kirjanpitoon. Terapia alkaa 1. syyskuuta ja jatkuu 3. kesäkuuta saakka, lukuun ottamatta ennalta määrättyjä koulun loma-aikoja.”
Edellä mainitussa tavoitteessa todetaan erityisesti:
- Tarjottava palvelu (puheterapia),
- ammattilainen, joka tarjoaa kyseistä palvelua (laillistettu puheterapeutti),
- ympäristö, jossa palvelua tarjotaan (resurssihuone),
- kuinka usein palvelua tarjotaan (neljä kertaa viikossa) ja
- palvelun kesto (30 minuuttia/istunto syyskuun 1. päivästä kesäkuun 3. päivään).
Tavoitteen arviointiosio vastaa kysymykseen: ”Mistä tiedämme, edistyykö Krista?”. Tässä tapauksessa puheterapeutti määrittää, saavuttaako Krista 85 prosentin tarkkuuden tavoitteen, ja lähettää raportteja hänen luokanopettajalleen ja perheelleen joka viikko. Muita arviointimenetelmiä ovat muun muassa testien tekeminen, videointi, vertaisraportit, päivittäiset päiväkirjat, tarkistuslistat, tietokonetulosteet ja työpaperit.
Ylläolevat tiedot ovat vain yksi esimerkki tavoitteesta, jolla pyritään saavuttamaan tavoite verbaalisten vastausten lisäämisestä. Tavoitteilla voi olla useampi kuin yksi tavoite. Vanhemmat voivat halutessaan käydä koulun henkilökunnan kanssa läpi lapsensa opetussuunnitelman ja opetuksessa käytettävät menetelmät. Näitä tietoja voidaan käyttää lähtökohtana IEP-ryhmän jäsenten väliselle keskustelulle.