Waitress on musikaali, jonka musiikin ja sanat on kirjoittanut Sara Bareilles ja kirjan Jessie Nelson. Musikaali perustuu Adrienne Shellyn kirjoittamaan samannimiseen elokuvaan vuodelta 2007. Se kertoo tarinan Jenna Huntersonista, tarjoilijattaresta, joka on väkivaltaisessa suhteessa miehensä Earlin kanssa. Kun Jenna tulee yllättäen raskaaksi, hän aloittaa suhteen gynekologinsa tohtori Jim Pomatterin kanssa. Hän etsii ulospääsyä ja näkee mahdollisuutenaan piirakkakilpailun ja sen pääpalkinnon.
Näyttämöoikeudet elokuvaan ostettiin vuonna 2007, kun taas musikaalin luova työryhmä koottiin vuoteen 2013 mennessä. Waitressin alkuperäistuotanto sai ensi-iltansa American Repertory Theaterissa Cambridgessa elokuussa 2015 Diane Pauluksen ohjauksessa ja Chase Brockin koreografiassa, ja sen pääosissa esiintyivät Jessie Mueller, Drew Gehling ja Joe Tippett Jennana, Jiminä ja Earlinä. Broadway-debyyttinsä se teki Brooks Atkinson -teatterissa huhtikuussa 2016. Yhdysvaltain kansallinen kiertue alkoi 20. lokakuuta 2017.
Taustaa
Musikaali perustuu vuoden 2007 indie-elokuvaan Waitress. Elokuva tuotettiin vain 1,5 miljoonan dollarin budjetilla, ja se tuotti maailmanlaajuisesti yli 23 miljoonan dollarin lipputulot. Elokuvan pääosassa näytteli Keri Russell, ja sen käsikirjoitti ja ohjasi Adrienne Shelly. Elokuva seuraa Jennaa, Amerikan etelässä asuvaa tarjoilijaa ja piirakkakokkia, joka tulee yllättäen raskaaksi ja tuntee jäävänsä loukkuun onnettomaan avioliittoonsa. Hän etsii ulospääsyä ja näkee mahdollisuutenaan piirakkakilpailun ja sen pääpalkinnon.
Tuottajat Barry ja Fran Weissler ilmoittivat vuoden 2013 Tony Awards -gaalan jälkeen, että elokuvasta on tekeillä musikaaliversio, jonka kirjan on kirjoittanut Paula Vogel, musiikin ja sanat Sara Bareilles ja ohjaajana Diane Paulus. Weisslerit ostivat elokuvan näyttämöoikeudet pian sen ilmestymisen jälkeen vuonna 2007. Paula Vogel vetäytyi hankkeesta tammikuussa 2014. Joulukuun 11. päivänä 2014 musikaali vahvistettiin virallisesti, ja ilmoitettiin, että show saisi maailman ensi-iltansa American Repertory Theaterissa, Cambridgessa, Massachusettsissa, osana kauden 2015-2016 esityskautta, ja Jessie Nelson kirjoittaisi nyt kirjan. Samassa kuussa New Yorkissa järjestettiin työpaja, johon osallistuivat muun muassa Jessie Mueller, Keala Settle, Christopher Fitzgerald, Bryce Pinkham ja Andy Karl. Nelson käytti edesmenneen Adrienne Shellyn aviomiehen siunauksella joitain Shellyn keskeneräisiä käsikirjoituksia auttaakseen tuomaan ”hänen äänensä” projektiin.
Tuotannot
Cambridge (2015)
Waitress aloitti ennakkonäytökset 2. elokuuta 2015 American Repertory Theaterissa Cambridgessa, Massachusettsissa, ennen virallista ensi-iltaa 19. elokuuta 2015 rajoitetuksi esityskierrokseksi 27. syyskuuta 2015 saakka. Liput maailman ensi-iltatuotantoon myytiin loppuun. Esityksen kirjan on kirjoittanut Jessie Nelson, ohjauksen on tehnyt Diane Paulus, koreografian Chase Brock, lavastuksen Scott Pask, pukusuunnittelun Suttirat Anne Larlarb, valosuunnittelun Kenneth Posner, musiikinohjauksen Nadia DiGiallonardo ja äänen Jonathan Deans. Näyttelijäkaartiin kuuluivat Jessie Mueller Jennana, Drew Gehling Jiminä, Joe Tippett Earlinä, Jeanna de Waal Dawnina, Keala Settle Beckynä, Dakin Matthews Joena, Jeremy Morse Ogiena ja Eric Anderson Calina.
Broadway (2016-2020)
Ammattilaisen Repertory-teatterin esikatselukierroksen aikana ilmoitettiin, että produktio siirtyisi Broadwaylle maaliskuussa 2016. Esikatselut alkoivat Brooks Atkinson -teatterissa 25. maaliskuuta 2016, ja virallinen ensi-ilta on suunniteltu 24. huhtikuuta, juuri ajoissa ennen Tony-palkintojen 2015-2016 leikkauspäivää 28. huhtikuuta. Liput siirtoa varten tulivat myyntiin 15. helmikuuta. Broadwayn esityksen luovassa tiimissä tapahtui muutoksia: Lorin Latarro korvasi Chase Brockin koreografina ja Christopher Akerlind korvasi Kenneth Posnerin valosuunnittelijana. Broadway-tuotantoa varten kirjasta kirjoitettiin osia uudelleen, kehitettiin uusi koreografia ja Bareilles kirjoitti uuden laulun. Projektiin palkattiin Manhattanin leipuri Stacy Donnelly ja pienyrittäjä Dawn Mayo Everythingdawn Bakery Candles & Treats -leipomosta. Donnelly palkattiin varmistamaan, että leivontakohtaukset olivat realistisia. Hän opetti näyttelijöille, miten piirakkataikinaa työstetään ja kaulitaan, sillä Jennan rooli vaati Muellerilta munien halkaisemista, jauhojen siivilöintiä ja taikinan kaulitsemista näyttämöllä. Mayo palkattiin luomaan kaikki realistiset rekvisiittapiirakat, joita käytettiin koko esityksessä.
Katsojien uppoutumisen helpottamiseksi teatteriin tullessa lämmitetään oikeita piirakoita, jotka luovat piirakkakaupan tuoksun, jossa on myynnissä piirakkaviipaleita. Näyttelijäkaartiin tuli muutoksia: Nick Cordero otti Earlin roolin, Kimiko Glenn Dawnin roolissa ja Christopher Fitzgerald, joka osallistui New Yorkin työpajatyöskentelyyn, Ogien roolissa. Esinäytösten aikana tuotanto teki Brooks Atkinson -teatterin yhden esityksen ennätyksen, joka tuotti 145 532 dollaria. Tuotanto oli vaatinut 12 miljoonan dollarin alkuinvestoinnin. Teknisen pysähdyksen aikana ennakkonäytöksessä säveltäjä ja sanoittaja Sara Bareilles esitti kaksi kappaletta, mukaan lukien aiemmin tuotannosta leikatun kappaleen ”Down at the Diner”.
Musiikista ja sanoituksista vastasi Sara Bareilles, käsikirjoituksesta Jessie Nelson, koreografiasta Lorin Latarro ja ohjauksesta Diane Paulus, ja Waitress teki historiaa Broadwaylla, kun näytöksen neljä tärkeintä luovan työn paikkaa täytettiin naisilla. Lisäksi pukusuunnittelun ja musiikinohjauksen luovissa viroissa oli naisia. Sara Bareilles sanoi olevansa ylpeä siitä, että hän oli osa pelkästään naisista koostuvaa tiimiä: ”On todella hauskaa olla esimerkki siitä, miltä se voi näyttää. Olemme joukko naisia, jotka ovat syvästi sitoutuneet löytämään keinon rakentaa yhtenäinen visio.” Ainoa toinen musikaali, jolla on samanlainen historia, oli vuoden 1978 Broadway-musikaali Runaways, jonka kirjan, musiikin, sanoitukset, koreografian ja ohjauksen teki yksin yksi nainen, Elizabeth Swados.
Manila (2018)
Näyttämön ensimmäinen USA:n ulkopuolella lisensioitu produktio oli Bobby Garcian ohjaama, koreografian teki Cecile Martinez, lavastuksen David Gallo ja valosuunnittelun Aaron Porter.
Show pyöri 9.11.2018-2.12.2018 Carlos P. Romulo Auditoriumissa, RCBC Plazassa, Makati Cityssä, Atlantis Theatrical Entertainment Groupin esittämänä.
U.S. National Tour (2017-nykyisin)
Yhdysvalt. kansallinen kiertue alkoi Playhouse Squarella Clevelandissa 20. lokakuuta 2017.
Australia (2020)
Gordon Frost Organisation ilmoitti 14. kesäkuuta 2018, että Waitressin tuotanto saa ensi-iltansa vuoden 2020 alussa Sydneyn Lyric-teatterissa. Näyttelijäkaarti ja tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.
Synopsis
I näytös
Jenna on tarjoilija ja piirakoiden asiantuntija Joe’s Diner -ravintolassa amerikkalaisessa etelässä, joka usein järkeistää vaikeita tilanteita käsitteellistämällä ne piirakoiden ainesosiksi (”What’s Inside”). Erään tällaisen kuvitelman keskeyttää Cal, hänen pomonsa, ja hän aloittaa uuden päivän kuppilassa yhdessä Beckyn, röyhkeän ja kovan tarjoilijan, ja Dawnin, ahdistuneen mutta rakastettavan tarjoilijan, kanssa (”Avautuminen”). Tänä päivänä Jennaa häiritsee mahdollinen ei-toivottu raskaus; hän painuu vessaan kokeilemaan kotiraskaustestiä, jossa hän paljastaa, että hänellä on rakkaudeton suhde aviomiehensä Earlin kanssa ja että piilevä raskaus oli seurausta humalaisesta yöstä. Hän on tyrmistynyt huomatessaan, että testi on positiivinen (”The Negative”). Työpäivän jatkuessa Earl vierailee kuppilassa, arvostelee Jennan huonosti palkattua työtä, ottaa tältä tippiä ja ehdottaa, että hän saattaa pakottaa Jennan irtisanoutumaan lähipäivinä ja luopumaan intohimostaan leipomiseen. Jenna päättää olla kertomatta hänelle raskaudesta ja löytää lohtua omalaatuisten ja ajoittain kokeellisten piirakoiden leipomisesta. Hän muistelee edesmennyttä äitiään, joka Jennan tavoin oli loukussa onnettomassa avioliitossa ja pakeni leipomalla tyttärensä kanssa (”What Baking Can Do”).
Jenna menee terveystarkastukseen, jossa odotushuoneessa häntä tervehtivät ja pilkkaavat muut raskaana olevat naiset (”Club Knocked Up”). Hän tapaa uuden gynekologinsa, nuoren ja komean tohtori Jim Pomatterin, joka tuuraa naista, joka oli ollut Jennan lääkäri syntymästä asti. Jenna tuntee olonsa epämukavaksi tästä muutoksesta ja kertoo tohtori Pomatterille suoraan, ettei hän halua lastaan. Hän antaa Jennalle piirakan, jonka hän oli tehnyt erityisesti vanhaa lääkäriä varten, ja vaikka mies aluksi torjuu tarjouksen, koska on vähentänyt sokeria, hän herkuttelee piirakalla Jennan lähtiessä ja selvästi rakastuu makeiseen (”Pomatterin piirakka”).
Takaisin kuppilassa Jennan raskaudesta on levinnyt sana Joelle, kuppilan kärttyisälle omistajalle ja vaikealle kanta-asiakkaalle, ja hän ehdottaa Jennalle, että tämä osallistuisi paikalliseen piirakkakilpailuun, jossa on korkea palkinto. Becky ja Dawn antavat Jennalle lahjaksi myös vauvakirjan, jossa on paikka kirjeelle vauvalle, mutta Jenna ei ole kovin innostunut kirjasta, sillä hän ei vieläkään odota äitiyttä. Huomio kiinnittyy Dawniin, jolla ei ole koskaan aiemmin ollut poikaystävää ja joka on hiljattain alkanut täyttää nettideittiprofiilia. Dawnin profiili tuottaa pian vastauksen, ja hän sopii viiden minuutin treffit seuraavaksi illaksi, selvästi hermostuneena mutta innostuneena kohtaamisesta (”Kun hän näkee minut”).
Työpäivän päätyttyä Jenna törmää tohtori Pomatteriin bussipysäkillä. Hän kertoo tälle onnettomasta avioliitostaan ja on iloinen päästessään kotiin iltana, jolloin Earl on juomassa ystäviensä kanssa, ja tohtori Pomatter kehuu voimakkaasti hänen piirakkaansa kertoen, että häntä kiehtoo hänen myötätuntonsa ja sitkeytensä (”It Only Takes a Taste”). Jenna saapuu kotiin ja löytää Earlin, joka kertoo, että hänet on erotettu. Jo valmiiksi happamalla tuulella oleva Earl kiihtyy, kun hän käskee Jennaa tienaamaan enemmän rahaa, ja hänen vihansa muuttuu melkein fyysiseksi, kunnes Jenna pysäyttää hänet kertomalla, että hän on raskaana. Earl rauhoittuu välittömästi, mutta on edelleen vihainen siitä, että Jenna salasi tämän Jennalta, ja pakottaa Jennan lupaamaan, ettei hän koskaan rakasta lasta enemmän kuin häntä (”You Will Still Be Mine”). Seuraavana päivänä kuppilassa Jenna paljastaa Dawnille ja Beckylle, että hän aikoo osallistua piirakkakilpailuun ja käyttää voitot jättääkseen Earlin ja aloittaakseen uuden elämän vauvan kanssa. Hän myös auttaa hermostunutta Dawnia valmistautumaan treffeille tekemällä hänelle erityisen piirakan miehelle annettavaksi, ja Becky meikkaa Dawnin. Kolme tarjoilijaa ilmaisee lempeästi nyt ennakoitavissa olevat unelmansa paremmasta elämästä (”A Soft Place to Land”).
Seuraavana päivänä kuppilaan saapuu outo mies nimeltä Ogie etsimään Dawnia, joka paljastaa olleensa sokkotreffeillä, ja molemmilla on hyvin erilaiset käsitykset siitä, miten treffit menivät. Dawn rukoilee Ogiea jättämään hänet rauhaan, mutta mies kieltäytyy, sillä hän haluaa välttämättä tutustua häneen paremmin (”Never Ever Getting Rid Of Me”). Dawn yrittää edelleen saada hänet lähtemään, kunnes Ogie paljastaa, että hän on osallistunut Amerikan vallankumousnäytelmiin, joihin Dawnkin on osallistunut, ja he alkavat huomata, miten paljon yhteistä heillä on. Sillä välin Jenna on huomannut alkaneensa vuotaa verta, ja hän soittaa tohtori Pomatterille, joka kehottaa häntä tulemaan paikalle seuraavana aamuna kello 7 aamulla. Hän tekee niin, mutta ärsyyntyy, kun mies pitää sitä tavallisena alkuraskauden oireena, ja vastustaa häntä siitä, että hän kutsui hänet ennen molempien tyypillisiä työpäiviä pienen yksityiskohdan takia. Kohtaaminen huipentuu lopulta siihen, että nainen suutelee miestä impulsiivisesti, ja molemmat miettivät kuumeisesti tilannetta. Lopulta he molemmat päättelevät, että tarvitsisivat taukoa turhauttavasta elämästään, ja he harrastavat seksiä tohtori Pomatterin vastaanotolla (”Huono idea”).
Toinen näytös
Tohtori Pomatterin kanssa harrastamansa seurustelun jälkeen Jenna saapuu töihin kuppilaan ja huomaa, että Becky ja Cal harrastavat seksiä tiskin takana. Jenna asettaa Beckyn vastakkain heidän suhteensa moraalittomuudesta, mutta Becky, joka on tietoinen Jennan suhteesta, puolustautuu väittäen, etteivät Jennan teot ole yhtään moraalisempia pelkästään hänen huonomman kotitilanteensa vuoksi (”I Didn’t Plan It”). Jenna ja tohtori Pomatter jatkavat suhdettaan seuraavien viikkojen aikana, samoin Becky ja Cal, ja myös Dawnin ja Ogien suhde etenee (”Bad Idea (Reprise)”). Jennan ja tohtori Pomatterin suhde, joka on käynyt ilmi monille ihmisille, kuten tohtori Pomatterin hoitajalle ja Joelle, pysähtyy hetkeksi, kun tohtori Pomatter on poissa kaupungista eikä saavu yhdelle heidän tapaamisistaan. Kun hän ilmestyy seuraavaan tapaamiseen, Jenna asettaa Jennan vastakkain heidän epäonnistuneen kommunikaationsa vuoksi ja pohtii, onko koko juttu virhe, mutta molemmat vakuuttavat toisilleen, että he ovat tärkeitä maailmassa, jossa kumpaakaan heistä ei todella arvosteta (”You Matter To Me”). Jenna alkaa kirjoittaa vauvalleen mentaalista viestiä, jonka innoittajana on se onni, jonka tohtori Pomatter on istuttanut häneen.
Muutama kuukausi on kulunut ja Jennan raskaus on edennyt. Dawn ja Ogie menevät naimisiin, seremoniassa, johon kuuluu Jennan tarjoilu ja Ogien improvisoitu runo (”Rakastan sinua kuin pöytää”). Vastaanotolla Jenna kysyy Calilta, onko hän suhteestaan huolimatta todella onnellinen, ja hän vastaa olevansa ”tarpeeksi onnellinen”. Myös Joe tanssii Jennan kanssa ja ilmaisee Jennalle harvinaisen hellänä hetkenä vilpittömän toivonsa ja uskonsa Jennaan (”Take it From an Old Man”). Jennan onnen keskeyttää Earlin yhtäkkinen läsnäolo, ja Earl raahaa Jennan pois vastaanotolta ja takaisin heidän kotiinsa, jossa hän vihaisesti paljastaa löytäneensä rahat, jotka Jenna on piilottanut säästääkseen piirakkakilpailua varten. Kun mies kysyy, mihin Jenna on säästänyt rahat, Jenna kertoo nöyrästi, että rahat ovat vauvaa varten ja että hän on säästänyt ostaakseen vauvalle uuden pinnasängyn. Earl lähtee ja ottaa rahat (”Rakas vauva”). Kun hän lähtee, Jenna murtuu ja valittaa, että hän on jo kauan sitten menettänyt oman elämänsä hallinnan (”She Used To Be Mine”).
Pian tämän jälkeen Jenna alkaa synnyttää. Häntä vierailee sairaalassa hetken aikaa Joe, joka on menossa leikkaukseen samassa sairaalassa ja joka, tietäen kuolevansa, antaa Jennalle kirjekuoren, jonka hän käskee hänen avata, kun hän saa lapsen. Earlin, Beckyn ja Dawnin sekä jopa tohtori Pomatterin vaimon läsnäolo tekee synnytyssalista uskomattoman ahtaan, ja Jenna stressaantuu lopulta niin paljon, että hän itkee. Lava hiljenee ja pimenee, kunnes yhtäkkiä kuuluu vastasyntyneen vauvan itku. Jenna antaa tyttölapselle nimen ”Lulu” ja rakastuu häneen välittömästi. Earl, joka on pettynyt siihen, että vauva on tyttö, käskee Jennaa lunastamaan lupauksensa olla rakastamatta Lulua enemmän kuin häntä, mutta Jenna kertoo hänelle suoraan, ettei ole rakastanut häntä vuosiin ja haluaa erota. Kun Jenna reagoi huonosti, Becky saattaa hänet ulos sairaalasta, ja hän ja Dawn antavat Jennalle tilaa, jotta tämä voi viettää hetken tohtori Pomatterin kanssa. Vaikka Jenna haluaisi jatkaa heidän suhdettaan loputtomiin, hän sanoo, että se mutkistaisi asioita liikaa, ja kieltäytyen enää olemasta vain ”tarpeeksi onnellinen” hän lopettaa suhteen. Silti hän kiittää miestä siitä myönteisestä vaikutuksesta, joka hänellä oli hänen elämäänsä raskauden aikana, ja antaa hänelle kotitekoisen piirakan sijasta loppulahjaksi kuupiirakan. Jenna huomauttaa, kuinka hänen elämänkatsomuksensa on muuttunut Lulun läsnäolon myötä (”Kaikki muuttuu”).
Lähtiessään sairaalasta Jenna muistaa Joelta tulleen viestin ja avaa sen lukeakseen, että Joe on jättänyt hänelle kuppilan ja pyytänyt häntä nimeämään piirakan hänen mukaansa. Noin kaksi vuotta myöhemmin kuppilassa, jonka nimi on nyt ”Lulu’s Pies”, käydään tavalliseen tapaan, ja Jenna, joka on nyt omistaja ja keittiömestari, on tyytyväinen, sillä hänen elämänsä on vihdoin kääntynyt ympäri (”Opening Up (Finale)”).
Musiikki
Waitressin alkuperäisen partituurin musiikista ja sanoituksista vastaa yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Sara Bareilles. Musikaalissa käytetään kuusihenkistä orkesteria, joka koostuu koskettimista, pianosta, sellosta, kitarasta, bassosta ja rummuista. Show’n musiikkinumeroiden lisäksi Bareilles äänitti myös Broadway-tuotannon sammuta kännykkäsi -viestin ja kirjoitti uudelleen osan alkuperäisestä laulustaan ”Cassiopeia”.
Musikaalinumerot
2015 A.R.T., Bostonin tuotanto
I näytös
|
Toinen näytös
|
2016 Broadway Production
Act I
|
II näytös
|
† Ei sisälly alkuperäiseen Broadway-näytelmälappuun.
Äänitteet
Sara Bareilles levytti viidennen studioalbuminsa nimeltä What’s Inside: Songs from Waitress, joka sisältää kappaleita musikaalista. Se julkaistiin 6. marraskuuta 2015 Epic Recordsin kautta. Albumi debytoi Yhdysvaltain Billboard 200 -listan kymmenennellä sijalla 30 000 vastaavalla albumiyksiköllä ensimmäisellä julkaisuviikollaan, mikä toi Barillesille hänen viidennen Top Ten -albuminsa. Albumin pääsingle ”She Used to Be Mine” julkaistiin digitaalisesti 25. syyskuuta 2015. Albumin julkaisusta puhuessaan Bareilles totesi, että hänen päätöksensä levyttää kappaleista albumi tuli, koska ”osoittautui mahdottomaksi kuvitella, että voisin luovuttaa kappaleet esitykseen ennen kuin olisin itsekkäästi keksinyt tavan laulaa ne itse.”
Huhtikuussa 2016 ilmoitettiin, että seuraavassa kuussa äänitettäisiin näyttelijäkaartin albumi. Alkuperäinen Broadwayn cast-tallenne julkaistiin digitaalisena latauksena 3. kesäkuuta, ja fyysinen julkaisu seurasi 1. heinäkuuta 2016. Albumin tuotti Bareilles yhdessä Neal Avronin kanssa ja sen äänitti DMI Soundtracks.
Kappaleluettelo
Nro. | Titteli | Esiintyjä(t) | Pituus |
---|---|---|---|
”What’s Inside” | Jessie Mueller, Ensemble | 1:32 | |
”Opening Up” | Mueller, Keala Settle, Kimiko Glenn, Eric Anderson, Ensemble | 2:32 | |
”The Negative” | Settle, Glenn, Mueller | 2:28 | |
”What Baking Can Do” | Mueller, Ensemble | 3:30 | |
”Club Knocked Up” | Aisha Jackson, Stephanie Torns, Molly Hager, Charity Angél Dawson | 0:46 | |
”Pomatter Pie” | The Waitress Band | 1:01 | |
”When He Sees Me” | Glenn, Mueller, Settle, Ensemble | 3:43 | |
”It Only Takes a Taste” | Drew Gehling, Mueller | 3:09 | |
”You Will Still Be Mine” | Nick Cordero, Mueller | 2:18 | |
”A Soft Place to Land” | Mueller, Settle, Glenn | 2:57 | |
”Never Ever Getting Rid of Me” | Christopher Fitzgerald, Glenn, Ensemble | 2:16 | |
”Bad Idea” | Mueller, Gehling, Ensemble | 3:07 | |
”I Didn’t Plan It” | Settle | 2:40 | |
”Bad Idea (Reprise)” | Gehling, Mueller, Settle, Anderson, Glenn, Fitzgerald, Ensemble | 1:03 | |
”You Matter to Me” | Gehling, Mueller | 4:21 | |
”Rakastan sinua kuin pöytää” | Fitzgerald, Glenn, Ensemble | 1:56 | |
”Take It from an Old Man” | Dakin Matthews, Ensemble | 2:37 | |
”Dear Baby” | Mueller | 0:37 | |
”She Used to Be Mine” | Mueller | 4:27 | |
”Contraction Ballet” | Mueller, Ensemble | 1:02 | |
”Kaikki muuttuu” | Mueller, Settle, Glenn, Ensemble | 3:02 | |
”Opening Up (Finale)” | Company | 1:44 |
Näyttelijäkaarti
Drew Gehling ja Jessie Mueller Waitressissä American Repertory Theaterissa. (Kuva: Jeremy Daniel)
Hahmot ja näyttelijät:
Hahmot | Työpajat | American Repertory Theater | Original Broadway Cast | US Tour Cast |
---|---|---|---|---|
Jenna Hunterson |
Jessie Mueller | Desi Oakley | ||
Dr. Jim Pomatter | Bryce Pinkham | Drew Gehling | Bryan Fenkart | |
Earl Hunterson | Andy Karl | Joe Tippett | Nick Cordero | Nick Bailey |
Becky | Keala Settle | Charity Angel Dawson | ||
Dawn Williams | Barrett Wilbert Weed | Jeanna de Waal | Kimiko Glenn | Lenne Klingaman |
Joe | Dakin Matthews | Larry Marshall | ||
Ogie Anhorn | Christopher Fitzgerald | Jeremy Morse | Christopher Fitzgerald | Jeremy Morse |
Cal | Eric Anderson | Ryan G. Dunkin | ||
Nurse Norma | Amber Iman | Charity Angel Dawson | Maiesha McQueen | |
Lulu | N/A | Giana Ribeiro
Addison Oken |
Claire Keane
McKenna Keane |
Harper Schmid
Meredith Wakefield |
Huomionarvoiset korvaajat
- Jenna Hunterson: Sara Bareilles, Betsy Wolfe, Katharine McPhee, Stephanie Torns, Nicolette Robinson, Alison Luff, Jordin Sparks
- Dr. Jim Pomatter: Chris Diamantopoulos, Jason Mraz, Erich Bergen, Gavin Creel, Jeremy Jordan
- Earl Hunterson: Will Swenson, Joe Tippett, Ben Thompson
- Dawn: Jenna Ushkowitz, Caitlin Houlahan, Colleen Ballinger
- Becky: Charity Angél Dawson, Maia Nkenge Wilson, NaTasha Yvette Williams
- Joe: Larry Marshall, John Cullum, Lee Willkof, Steve Vinovich, Bill Nolte
- Ogie: Todrick Hall