Kirjoittanut: Juliann Scholl
Päivitetty 12. maaliskuuta 2021
Useimmat ihmiset kokevat ajoittain äärimmäistä väsymystä tai liiallista päiväväsymystä (EDS). Jos tätä tapahtuu sinulle usein, saatat miettiä – ”Onko minulla narkolepsia?”
Aikapäiväinen uneliaisuus ei välttämättä tarkoita, että syy on narkolepsia. Narkolepsia on paljon harvinaisempi kuin EDS, ja se tuottaa oireita muutakin kuin lyhyitä päiväunia.
Miltä liiallinen päiväväsymys näyttää?
EDS:stä on kyse silloin, kun elimistöllä on vaikeuksia säädellä luonnollista uni-valve-aikatauluaan (1), mikä aiheuttaa liiallista väsymystä (2) päivän aikana. EDS voi myös johtaa hallitsemattomaan unenhaluun, jota seuraa unikohtaus (3), joka saa henkilön nukahtamaan muutamaksi sekunniksi tai minuutiksi. Nämä kohtaukset voivat tapahtua milloin tahansa, mikä tekee niistä vaarallisia, jos sairastunut ajaa autoa.
EDS:ää sairastaa jopa 18 prosenttia aikuisista (4). Jotkut ahdistuneista tai masentuneista ihmisistä raportoivat myös päiväaikaista uneliaisuutta. Usein esiintyvä EDS ilman tunnettua syytä saattaa viitata unihäiriöön.
Miltä narkolepsia näyttää?
Narkolepsia on hermoston sairaus, johon sairastuu noin yksi 2 000 amerikkalaisesta. Siihen sairastuu naisia ja miehiä suunnilleen yhtä paljon, ja oireet alkavat yleensä 15-30 vuoden iässä.
Narkolepsia häiritsee henkilön uni-valvetoimintoja aiheuttaen äärimmäistä päiväaikaista uneliaisuutta ja unikohtauksia, jotka ovat lyhyitä nukahtamisjaksoja. Useimmilla narkolepsiaa sairastavilla on vaikeuksia nukkua yöllä, vaikka he ovat väsyneitä päivällä.
Joskus narkolepsiaa sairastavilla henkilöillä on vähäisiä määriä hypokretiinia (5), välittäjäainetta, joka auttaa kehoa pysymään hereillä. Muiden narkolepsiatapausten syitä ei tunneta. Tekijöillä, kuten genetiikalla, ympäristöllä, aivohalvauksella, kasvaimella, ylempien hengitysteiden infektioilla tai autoimmuunisairauksilla saattaa olla osuutta asiaan.
Miten erottaa toisistaan?
Narkolepsiaa sairastavilla henkilöillä on tyypillisesti EDS, mutta äärimmäisestä väsymyksestä kärsivillä henkilöillä ei välttämättä ole narkolepsiaa. Äärimmäinen uneliaisuus on narkolepsian hallitseva oire.
EDS:n lisäksi jotkut narkolepsiaa sairastavat kärsivät katapleksiasta, jota esiintyy noin joka viidennellä potilaalla. Katapleksia on kyvyttömyyttä hallita lihaksia kohtausten aikana, jotka voivat kestää jopa kaksi minuuttia. Katapleksiakohtauksen aikana henkilön pää tai leuka saattaa pudota ja polvet koukistua. Kaikki tämä tapahtuu henkilön ollessa hereillä. Nauru, viha tai muut voimakkaat tunteet voivat laukaista katapleksian.
Nukkumishalvaus on toinen yleinen oire, ja se koskee noin neljäsosaa narkolepsiaa sairastavista. Unihalvauksen aikana henkilö yrittää liikkua, mutta ei pysty. Halvaus tapahtuu nukahtamisen jälkeen tai herätessä, ja se voi kestää jopa 15 minuuttia. Lisäksi kolmannes narkolepsiaa sairastavista henkilöistä kokee hallusinaatioita (6) joko herätessään (hypnopompinen) tai nukahtaessaan (hypnagoginen).
Miten narkolepsia diagnosoidaan?
Diagnosoidakseen narkolepsian lääkäri tutkii tyypillisesti potilaan sairaus- ja perhehistorian, tekee fyysisen tutkimuksen ja tekee kokeita. Ennen diagnoosin tekemistä lääkäri saattaa sulkea pois hermoston sairaudet tai muut uneen liittyvät häiriöt (7), kuten levottomien jalkojen oireyhtymän, unettomuuden tai uniapnean.
Lääkäri saattaa suositella, että potilas osallistuu yöunitutkimukseen, jossa seurataan potilaan yöunirytmiä, mukaan lukien REM-unen liikkeet. Unitutkimuksessa kerätään myös tietoja valveillaolon aikaisesta toiminnasta, päiväunista ja unihäiriöistä. Tutkimukseen saattaa kuulua myös selkäydinnesteen otto hypokretiinipitoisuuksien mittaamiseksi.
Lääkäri saattaa diagnosoida potilaalla jommankumman kahdesta narkolepsiatyypistä. Tyyppi 1 sisältää alhaiset hypokretiinitasot, EDS:n ja katapleksian. Tyypin 2 henkilöillä esiintyy EDS:ää ilman katapleksiaa, ja heillä on keskimääräiset hypokretiinimäärät.
Mitkä ovat liiallisen uneliaisuuden mahdollisia taustasyitä?
EDS voi johtua narkolepsiasta, mutta se voi johtua myös muista perussairauksista (8). Syynä voivat olla diabetes, natriumin vaihtelut, liiallinen kalsiumin määrä veressä, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea, krooninen kipu tai unettomuus.
Jet lag, vuorotyö ja riittämätön uni voivat myös laukaista EDS:n. Lääkkeet, kuten unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, jotkut kipulääkkeet, antihistamiinit ja tietyt psykiatriset lääkkeet voivat laukaista EDS:n. Myös mielenterveysongelma voi olla taustatekijä – EDS ja unettomuus vaikuttavat noin 80 %:lla masennuksesta kärsivistä ihmisistä.
Mitä vinkkejä päiväväsymyksen tai narkolepsian kanssa kamppaileville?
EDS:n tai lievän narkolepsian kanssa kamppaileville ihmisille voi olla hyötyä, jos he parantavat nukkumishygieniaansa aikatauluttamalla päiväunet ja pitämällä yllä johdonmukaista nukkumisaikataulua joka päivä. Makuuhuoneen pitäminen pimeänä ja viileänä, kofeiinin ja alkoholin välttäminen illalla, rentoutuminen ja liikunta voivat myös auttaa.
Vaikka narkolepsiaan ei tällä hetkellä ole parannuskeinoa, on olemassa tehokkaita hoitovaihtoehtoja. Stimulantit, kuten modafiniili (9), voivat hoitaa päiväaikaista uneliaisuutta, kun taas katapleksiapotilaat voivat käyttää natriumoksybaattia (10). Rauhoittava lääke voi auttaa nukkumaan yöllä, ja lääkäri voi määrätä masennuslääkkeitä hallusinaatioiden, unihalvauksen ja katapleksian vähentämiseksi. Kuten kaikkien unihäiriöiden kohdalla, narkolepsiapotilaiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä lääkärinsä kanssa parhaan hoidon löytämiseksi.
Loppuajatuksia
Ylimääräinen uneliaisuus ei aina ole merkki narkolepsiasta. Näiden kahden eron tunteminen voi auttaa sinua ymmärtämään, miten selviytyä päiväaikaisesta väsymyksestä. Vaikka narkolepsiaan ei tällä hetkellä ole parannuskeinoa, lääkehoito ja käyttäytymismuutokset voivat auttaa potilaita vähentämään oireita ja ylläpitämään aktiivista elämää.
- https://www.ninds.nih.gov/Disorders/Patient-Caregiver-Education/Fact-Sheets/Narcolepsy-Fact-Sheet. Accessed on March 10, 2021.
- https://www.merckmanuals.com/home/brain,-spinal-cord,-and-nerve-disorders/sleep-disorders/insomnia-and-excessive-daytime-sleepiness-eds-eds Accessed on March 10, 2021.
- https://medlineplus.gov/ency/article/000802.htm Luettu 10.3.2021.
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23205286/ Luettu 10.3.2021.
- https://www.nhlbi.nih.gov/health-topics/narcolepsy Luettu 10.3.2021.
- https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21637632/ Luettu 10.3.2021.
- https://www.nhlbi.nih.gov/health-topics/sleep-studies. Accessed on March 10, 2021.
- https://medlineplus.gov/ency/article/003208.htm Accessed on March 10, 2021.
- https://medlineplus.gov/druginfo/meds/a602016.html Accessed on March 10, 2021.
- https://medlineplus.gov/druginfo/meds/a605032.html Accessed on March 10, 2021.