Articles

UNA-UK

admin0

Tässä osiossa annetaan yleiskatsaus YK:sta. Se sisältää kommentteja järjestöstä ja sen toiminnasta sekä lisätietoja YK:n elimistä ja toiminnasta.

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat on suvereenien valtioiden kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat lähes kaikki maailman maat. YK:n jäseniksi voivat liittyä vain itsenäiset valtiot. Se perustettiin toisen maailmansodan seurauksena – vuonna 1945 51 valtiota (Yhdistynyt kuningaskunta mukaan lukien) allekirjoitti YK:n peruskirjan, ja niistä tuli YK:n perustajajäseniä. Kolonialismin päättymisen ja Neuvostoliiton ja Jugoslavian kaltaisten maiden hajoamisen vuoksi itsenäisten maiden määrä kasvoi. Tällä hetkellä YK:ssa on 193 jäsenvaltiota.

YK tarjoaa maailman itsenäisille valtioille mahdollisuuden keskustella globaaleista kysymyksistä, jotka vaikuttavat niihin sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti. YK pyrkii etsimään ratkaisuja ongelmiin, konflikteihin ja kriiseihin rauhanomaisesti. YK:n peruskirja on joukko suuntaviivoja, joissa selitetään jäsenmaiden oikeudet ja velvollisuudet.

YK:lla on neljä tarkoitusta, jotka sisältyvät YK:n peruskirjan 1 artiklaan:

  1. ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ja tätä varten: ryhtyä tehokkaisiin yhteisiin toimenpiteisiin rauhaan kohdistuvien uhkien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä hyökkäysten ja muiden rauhanloukkausten torjumiseksi ja saattaa rauhanomaisin keinoin ja oikeuden ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti päätökseen sellaisten kansainvälisten riitojen tai tilanteiden sovittelu tai ratkaiseminen, jotka saattavat johtaa rauhanloukkaukseen;
  2. kehittää kansojen välisiä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat kansojen yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatteen kunnioittamiseen, sekä ryhtyä muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin maailmanrauhan vahvistamiseksi;
  3. Saavuttaa kansainvälinen yhteistyö taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten tai humanitaaristen kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämisessä ja rohkaisemisessa kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta; ja
  4. Toimia keskuksena, joka sovittaa yhteen kansakuntien toimet näiden yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Johtuen YK:n ainutlaatuisesta kansainvälisestä luonteesta ja sen peruskirjassa annetuista valtuuksista, YK voi ryhtyä toimiin monenlaisissa asioissa ja tarjota 193 jäsenvaltiolleen foorumin, jossa ne voivat ilmaista näkemyksensä yleiskokouksen, turvallisuusneuvoston, talous- ja sosiaalineuvoston ja muiden elinten ja komiteoiden välityksellä.

YK:n työ ulottuu kaikkialle maailmaan. Vaikka YK tunnetaan parhaiten rauhanturvaamisesta, rauhanrakentamisesta, konfliktien ehkäisemisestä ja humanitaarisesta avusta, on monia muitakin tapoja, joilla ”YK-järjestelmä” – johon kuuluvat UNICEFin ja Maailman ruokaohjelman kaltaiset järjestöt sekä turvallisuusneuvoston kaltaiset hallitustenväliset elimet – vaikuttaa elämäämme ja tekee maailmasta paremman paikan.

YK työskentelee monenlaisten peruskysymysten parissa, jotka ulottuvat kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja pakolaisten suojelusta, katastrofiavusta, terrorismin torjunnasta, aseistariisunnasta ja ydinaseiden leviämisen estämisestä demokratian edistämiseen, ihmisoikeuksiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten aseman parantamiseen, hallintotapaan, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja kansainväliseen terveydenhuoltoon, jalkaväkimiinojen raivaamiseen, elintarviketuotannon laajentamiseen ja moniin muihin asioihin saavuttaakseen päämääränsä ja koordinoidakseen ponnistelujaan, joiden tavoitteena on turvallisemman maailman luominen tälle ja tuleville sukupolville.

PERIAATTEET

Tarkoituksia tukevat tietyt YK:n peruskirjan 2 artiklaan sisältyvät periaatteet, jotka koskevat YK:ta järjestönä ja yksittäisiä jäsenvaltioita:

  1. Organisaatio perustuu kaikkien jäsentensä suvereenin yhdenvertaisuuden periaatteelle.
  2. Kaikkien jäsenten on, varmistaakseen jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja edut kaikille jäsenille, täytettävä vilpittömässä uskossa velvoitteet, jotka ne ovat ottaneet itselleen tässä peruskirjassa esitetyn mukaisesti.
  3. Kaikkien jäsenten on ratkaistava kansainväliset riitansa rauhanomaisin keinoin siten, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus sekä oikeus eivät vaarannu.
  4. Kaikkien jäsenten on kansainvälisissä suhteissaan pidättäydyttävä uhkaamasta tai käyttämästä voimaa minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien vastaisella tavalla.
  5. Kaikkien jäsenten on annettava Yhdistyneille Kansakunnille kaikki mahdollinen apu kaikissa tämän peruskirjan mukaisissa toimissa ja pidättäydyttävä antamasta apua valtiolle, jota vastaan Yhdistyneet Kansakunnat toteuttaa ehkäiseviä tai täytäntöönpanotoimia.
  6. Järjestö huolehtii siitä, että valtiot, jotka eivät ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä, toimivat näiden periaatteiden mukaisesti siltä osin kuin se on tarpeen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
  7. Tämän peruskirjan määräykset eivät oikeuta Yhdistyneitä Kansakuntia puuttumaan asioihin, jotka kuuluvat olennaisesti minkään valtion sisäiseen lainkäyttövaltaan, eivätkä vaadi jäseniä alistamaan tällaisia asioita tämän peruskirjan mukaiseen ratkaisuun; tämä periaate ei kuitenkaan rajoita Vll luvun mukaisten täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista.

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa määrätään peruskirjan periaatteiden noudattamatta jättävän jäsenvaltion erottamisesta väliaikaisesti tai kokonaan. Näin ei ole toistaiseksi tapahtunut, mutta Etelä-Afrikka ”hyllytti itsensä” eroamalla, kun maassa vallitsi apartheid-järjestelmä.

YK:n tärkeimmät elimet

YK:n tärkeimmät elimet on perustettu YK:n peruskirjalla. Näiden elinten alla on monia apuelimiä.

Yleiskokous

Yleiskokous on YK:n tärkein neuvoa-antava elin. Se koostuu kaikkien jäsenvaltioiden edustajista, joista jokaisella on yksi ääni. Päätökset tärkeissä kysymyksissä, kuten rauhaa ja turvallisuutta, uusien jäsenten ottamista ja talousarviota koskevissa asioissa, edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöä. Muissa kysymyksissä päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

Yleiskokouksessa on erilaisia apuelimiä. Näitä ovat muun muassa aseistariisuntakomissio, rauhanrakentamiskomissio ja ihmisoikeusneuvosto.

Tietoa yleiskokouksen tehtävistä ja toimivallasta, kokoontumisajankohdista ja päätöksentekotavoista löydät täältä.

Turvallisuusneuvosto

Turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Se on järjestäytynyt siten, että se voi toimia jatkuvasti, ja jokaisen sen jäsenen edustajan on oltava koko ajan läsnä Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu kuukausittain sen jäsenvaltioiden englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti.

Turvallisuusneuvoston tehtävät ja valtuudet ovat:

  1. Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden ja tarkoitusperien mukaisesti;
  2. Tutkiskella kaikkia riitoja tai tilanteita, jotka voivat johtaa kansainväliseen kitkaan;
  3. suositella menetelmiä tällaisten riitojen sovittelemiseksi tai ratkaisun ehtoja;
  4. suunnitella suunnitelmia asevarustelua säätelevän järjestelmän luomiseksi;
  5. määritellä, onko olemassa rauhaa uhkaava uhkaava teko vaiko hyökkäys, ja suositella, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä;
  6. Kehottaa jäseniä soveltamaan taloudellisia pakotteita ja muita toimenpiteitä, joihin ei liity voimankäyttöä, hyökkäyksen estämiseksi tai pysäyttämiseksi;
  7. ryhtyä sotilaallisiin toimiin hyökkääjää vastaan;
  8. suositella uusien jäsenten ottamista;
  9. käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien edunvalvontatehtäviä ”strategisilla alueilla”; ja
  10. suositella yleiskokoukselle pääsihteerin nimittämistä ja valita yhdessä yleiskokouksen kanssa kansainvälisen tuomioistuimen tuomarit.

Turvallisuusneuvostossa on viisi pysyvää jäsentä: Kiina, Ranska, Venäjän federaatio, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Muita kuin pysyviä jäseniä on kymmenen, joiden toimikausi on kaksivuotinen ja jotka yleiskokous valitsee alueellisissa ryhmissä sen varmistamiseksi, että jokainen alue on edustettuna. Klikkaa tästä nähdäksesi nykyiset muut kuin pysyvät jäsenet.

Paljon kritiikkiä on esitetty siitä, että viisi pysyvää jäsentä edustavat pikemminkin vuoden 1945 kuin nykypäivän vaikutusvaltaisimpia maita ja että ne eivät edusta maailmaa maantieteellisesti.

Lisätietoja turvallisuusneuvostosta saat klikkaamalla tästä.

Pääsihteeri

Yhtä lailla diplomaatti ja puolestapuhuja, virkamies ja toimitusjohtaja, pääsihteeri on Yhdistyneiden Kansakuntien ihanteiden symboli ja maailman kansojen, erityisesti köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien kansojen, etujen puolestapuhuja. Nykyinen pääsihteeri ja kahdeksas viranhaltija on korealainen Ban Ki-moon, joka astui virkaansa 1. tammikuuta 2007.

Peruskirjassa pääsihteeri kuvataan järjestön ”ylimmäksi hallintovirkamieheksi”, joka toimii tässä ominaisuudessa ja hoitaa ”muita tehtäviä, jotka turvallisuusneuvosto, yleiskokous, talous- ja sosiaalineuvosto ja muut Yhdistyneiden Kansakuntien elimet ovat hänelle uskoneet”. Peruskirja valtuuttaa pääsihteerin myös ”saattamaan turvallisuusneuvoston tietoon kaikki asiat, jotka hänen mielestään voivat uhata kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä”.

Näissä suuntaviivoissa sekä määritellään toimiston toimivaltuudet että annetaan sille huomattava toimintamahdollisuus. Pääsihteeri epäonnistuisi, jos hän ei ottaisi huolellisesti huomioon jäsenvaltioiden huolenaiheita, mutta hänen on myös vaalittava Yhdistyneiden Kansakuntien arvoja ja moraalista auktoriteettia sekä puhuttava ja toimittava rauhan puolesta silläkin uhalla, että hän ajoittain haastaa tai on eri mieltä näiden samojen jäsenvaltioiden kanssa.

Pääsihteeri laatii vuosittain Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnasta kertomuksen, jossa arvioidaan sen toimintaa ja hahmotellaan tulevia painopisteitä. Pääsihteeri toimii myös puheenjohtajana hallinnollisessa koordinointikomiteassa (Administrative Committee on Coordination, ACC), joka kokoaa yhteen kaikkien YK:n rahastojen, ohjelmien ja erityisjärjestöjen toimeenpanevat johtajat kaksi kertaa vuodessa edistääkseen koordinointia ja yhteistyötä kaikissa Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmää koskevissa asiallisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä.

Yksi pääsihteerin keskeisimmistä tehtävistä on hänen ”hyvien palvelustensa” käyttäminen eli hänen riippumattomuuteensa, puolueettomuuteensa ja rehellisyyteensä nojautuvat julkiset ja yksityiset toimet, joilla pyritään estämään kansainvälisten riitojen syntyminen, kärjistyminen tai leviäminen.

Pääsihteerin nimittää yleiskokous turvallisuusneuvoston suosituksesta. Pääsihteerin valintaan voi näin ollen käyttää veto-oikeutta mikä tahansa turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenestä.

Sihteeristö

Se on eri puolilla maailmaa sijaitsevissa toimipaikoissa työskentelevä kansainvälinen henkilökunta, joka hoitaa järjestön monipuolista päivittäistä työtä. Se palvelee Yhdistyneiden Kansakuntien muita pääelimiä ja hallinnoi niiden laatimia ohjelmia ja toimintalinjoja.

Sihteeristön suorittamat tehtävät ovat yhtä moninaisia kuin Yhdistyneiden Kansakuntien käsittelemät ongelmat. Ne vaihtelevat rauhanturvaoperaatioiden hallinnoinnista kansainvälisten riitojen sovitteluun, taloudellisten ja sosiaalisten suuntausten ja ongelmien kartoittamisesta ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä koskevien tutkimusten laatimiseen.

Sihteeristön henkilökunta myös tiedottaa YK:n toiminnasta maailman viestintävälineille, järjestää kansainvälisiä konferensseja maailmanlaajuisista huolenaiheista sekä tulkkaa puheita ja kääntää asiakirjoja järjestön virallisille kielille.

30.6.2010 sihteeristössä työskenteli noin 44 000 työntekijää kaikkialla maailmassa. Tietoa sihteeristön osastoista löydät täältä.

Talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC)

Talous- ja sosiaalineuvosto on Yhdistyneiden kansakuntien ja sen operatiivisten osien taloudellista ja sosiaalista työtä koordinoiva pääelin. Sitä palvelee talous- ja sosiaaliasioiden osasto. Koko Yhdistyneiden kansakuntien järjestöperhe työskentelee taloudellisen, sosiaalisen ja kestävän kehityksen hyväksi.

Monet YK:n virastot ja ohjelmat tekevät tiivistä yhteistyötä ECOSOCin kanssa. Virastot ovat kaikki itsenäisiä järjestöjä, joilla on omat jäsenmaansa ja budjettinsa. Monet YK:n ohjelmat on perustanut yleiskokous, ja ne työskentelevät tiiviisti ECOSOCin kanssa, mutta raportoivat yleiskokoukselle ja/tai turvallisuusneuvostolle.

Yleiskokous valitsee yleiskokouksen 54 jäsenen hallitukset päällekkäisiksi kolmivuotiskausiksi. Paikat neuvostossa jaetaan maantieteellisen edustuksen perusteella siten, että neljätoista paikkaa on jaettu Afrikan valtioille, yksitoista Aasian valtioille, kuusi Itä-Euroopan valtioille, kymmenen Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioille ja kolmetoista Länsi-Euroopan ja muille valtioille.

ECOSOCin työstä vastaavat toiminnalliset ja alueelliset komissiot. Toiminnalliset toimikunnat käsittelevät erityisiä aiheita, kun taas alueelliset toimikunnat käsittelevät tietyille maantieteellisille alueille ominaisia kysymyksiä. Komissioilla on työryhmiä ja muita jaostoja, jotka tutkivat, keskustelevat ja selvittävät ongelmia. Ne koostuvat jäsenmaiden edustajista, mutta käyttävät riippumattomia asiantuntijoita tietojen ja neuvojen saamiseksi.

Tietoa YK:n taloudellisesta ja sosiaalisesta kehitystyöstä löydät täältä.

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ)

Kansainvälinen tuomioistuin ei ole sama kuin kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC). ICC käsittelee kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista syytettyjä henkilöitä vastaan. ICJ käsittelee vain valtioiden välisiä riitoja.

ICJ on Yhdistyneiden kansakuntien tärkein oikeudellinen elin. Se perustettiin kesäkuussa 1945 Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjalla, ja se aloitti toimintansa huhtikuussa 1946. Tuomioistuimen kotipaikka on Haagin rauhanpalatsi Alankomaissa. Yhdistyneiden kansakuntien kuudesta pääelimestä se on ainoa, joka ei sijaitse New Yorkissa.

Tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtioiden sille esittämät oikeudelliset riidat ja antaa neuvoa-antavia lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä, jotka valtuutetut Yhdistyneiden kansakuntien elimet ja erityisjärjestöt ovat saattaneet sen käsiteltäväksi. Tietoa tuomioistuimen käsiteltävänä olevista tapauksista löydät täältä.

Tuomioistuimessa on 15 tuomaria, jotka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous ja turvallisuusneuvosto valitsevat yhdeksän vuoden toimikaudeksi. Tuomioistuinta avustaa sen hallinnollinen elin, kirjaamo. Tietoa tuomioistuimen historiasta löytyy täältä.

  • Holhousneuvosto perustettiin vuonna 1945 YK:n peruskirjalla valvomaan kansainvälisesti 11:tä seitsemän jäsenvaltion hallinnon alaisuuteen asetettua luottamusaluetta ja varmistamaan, että ryhdytään riittäviin toimiin alueiden valmistelemiseksi itsehallintoon ja itsenäisyyteen. Vuoteen 1994 mennessä kaikki trustialueet olivat saavuttaneet itsehallinnon tai itsenäisyyden. Neuvosto on työnsä päätteeksi muuttanut työjärjestystään siten, että se voi kokoontua tarpeen mukaan.

YK:n muut osat

YK:n järjestelmään kuuluu edellä mainittujen kuuden ”pääelimen” lisäksi joukko muita komiteoita, rahastoja, ohjelmia ja virastoja. Joidenkin näistä elimistä työ on usein esillä uutisissa – esimerkiksi Maailman terveysjärjestö, YK:n pakolaisjärjestö ja Maailman elintarvikeohjelma. Toiset ovat vähemmän tunnettuja. Alla esiteltävät antavat esimakua YK:n toiminnan laajuudesta.

  • Ihmisoikeusneuvosto on YK:n hallitustenvälinen elin, johon kuuluu 47 valtiota. Se vastaa ihmisoikeuksien edistmisest ja suojelusta kaikkialla maailmassa. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on YK:n virkamies, jolle tämä tehtävä on annettu. Komissaari tukee neuvoston työtä ja YK:n ihmisoikeussopimuksia.
  • Kansainvälinen televiestintäliitto on YK:n tieto- ja viestintätekniikan erityisjärjestö. Se työskentelee muun muassa internetin saatavuuteen ja internetin hallinnointiin, radiotaajuuksien ja satelliittiratojen jakamiseen sekä puhelinverkkojen välisiin yhteyksiin eri puolilla maailmaa liittyvien kysymysten parissa.
  • Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (International Civil Aviation Organization) on YK:n ilmailusäännöistä ja -käytännöistä vastaava YK:n järjestö. Se huolehtii siitä, että nykyinen lentoliikenneverkosto – jossa lennetään lähes 100 000 lentoa päivässä – toimii turvallisesti ja tehokkaasti.
  • YK:n huumausaine- ja rikostorjuntavirasto johtaa maailmanlaajuisia ponnisteluja laittomien huumausaineiden, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisessa taistelussa.
  • YK:n avaruusasioiden toimisto edistää kansainvälistä yhteistyötä ulkoavaruuden rauhanomaisessa käytössä. Se ylläpitää rekisteriä avaruuteen laukaistuista kohteista, tarjoaa teknologiakoulutusta ja auttaa toimittamaan satelliittikuvia luonnonkatastrofien aikana.

Rahoitus

Jäsenmaat rahoittavat YK:n työtä kolmesta budjetista: varsinaisesta budjetista, rauhanturvaamisbudjetista ja ”vapaaehtoisesta rahoituksesta”.

Maksut varsinaiseen budjettiin ovat kaikille valtioille pakollisia, joskin ne vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi vuonna 2006 Yhdistyneen kuningaskunnan osuus vuotuisesta talousarviosta oli 6,13 prosenttia, kun taas Liberian osuus oli 0,001 prosenttia. Köyhimmiltä valtioilta ei vaadita maksuja rauhanturvaamisbudjettiin; tämän korvaamiseksi turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä (Kiina, Ranska, Venäjän federaatio, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) suorittavat ylimääräisiä maksuja.

Jos jäsenvaltio on kaksi vuotta myöhässä näiden pakollisten maksujen suorittamisessa, se menettää äänensä yleiskokouksessa (vaikka yleiskokous voi äänestää tämän vaatimuksen lieventämisestä yksittäistapauksissa). Monet valtiot myöhästelevät rutiininomaisesti maksuista, mikä vaikeuttaa YK:n työtä huomattavasti.

”Vapaaehtoisella rahoituksella” rahoitetaan YK:n kehitysyhteistyö- ja humanitaarisia ohjelmia, kuten YK:n lastenrahastoa. Maat voivat valita, mitä näistä ohjelmista ne haluavat rahoittaa.

Kommentti YK:sta

Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen vuonna 1945 symbolisoi sodan uuvuttaman sukupolven toivoa uudesta kansainvälisen yhteistyön aikakaudesta, joka toisi ihmiskunnalle rauhaa ja edistystä. Tämä lupaus on osittain toteutunut. YK on johtanut merkittäviä edistysaskeleita kansainvälisessä oikeudessa, kehittänyt rauhanturvamekanismeja, rakentanut köyhyyden lievittämisohjelmia ja helpottanut monien entisten siirtomaiden rauhanomaista siirtymistä itsenäisyyteen, mikä on muuttanut radikaalisti nykyisen maailman rakennetta.

Mutta monet ovat jääneet jälkeen. Vaikka YK on auttanut edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä, maiden sisällä ja niiden välillä on edelleen suuria eroja. Viidesosa maailman väestöstä elää edelleen alle punnan tuloilla päivässä, ja miljoonilta ihmisiltä puuttuvat perustarpeet. Ja ristiriitaiset tulokset konfliktien ratkaisemisessa ja joukkotuhojen estämisessä ovat pilanneet järjestön maineen.

Aikana, jolloin monet maat ovat kääntämässä huomionsa sisäisiin huolenaiheisiin, jotkut kommentaattorit ovat ennustaneet YK:n tuhoa. Toiset taas vastustavat tätä näkemystä kuvaamalla järjestön korvaamattomuutta nopeasti globalisoituvassa ja verkottuneessa maailmassa.

Totuus on jossain siltä väliltä. YK ei koskaan täytä sen kiihkeimpien puolestapuhujien toiveita, ja sen väistämättömät virheet tarjoavat jatkossakin polttoainetta sen parjaajille. Kansakuntien kokoontumispaikkana, tärkeiden globaalien normien määrittelijänä ja keskeisten palvelujen tarjoajana elintarvikeavusta ihmisoikeustarkkailijoihin ja rauhanturvaajiin YK pysyy varmasti merkittävänä toimijana lähestyessään 70-vuotissyntymäpäiväänsä.

Toisin kuin edeltäjänsä Kansainliitto, YK on osoittautunut sitkeäksi ja sopeutumiskykyiseksi, ja se on selvinnyt toistuvista erimielisyyksistä jäsentensä kesken ja muiden monenvälisten elinten syntymisestä. Tämä johtuu siitä, että YK:n tarina ei ole pelkästään sen osien tarina. Se on ”kansainvälisen yhteisön” tarina. Yhdistämällä laajan jäsenyyden ja vaikutusvaltaisten etuoikeudet, antamalla pienemmille ja köyhemmille valtioille foorumin ja äänen sekä tekemällä yhteistyötä uusien toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen ja yritysten, kanssa YK on onnistunut edistämään sellaisen ”kansainvälisen yhteisön” kehittymistä, jonka odotetaan nyt puuttuvan sekä välittömiin kriiseihin että pitkän aikavälin ongelmiin.

Haasteista, jotka edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä, ei todellakaan ole pulaa; YK:ta, joka on sekä puutteellinen että korvaamaton, tullaan tarvitsemaan jatkossakin.

Linkkejä lyhyisiin artikkeleihin ja keskustelunaiheisiin

Kymmenen myyttiä YK:sta

Kestävä myytti YK:n olemassaolosta – YK:n Ison-Britannian YK-järjestön toiminnanjohtaja Natalie Samarasinghe

Kelpaakö YK tarkoitukseensa? YK:n puheenkirjoittaja Mark Seddon ja kirjailija Adam LeBor kiistelevät

Välttämätön instituutio? Jeffrey Laurenti The Century Foundationista tarkastelee YK:ta Syyrian kriisin valossa

Mitä vikaa YK:ssa on? – Thomas G. Weiss, City University New York

Muut kansainväliset järjestöt

Monet muut kansainväliset elimet eivät ole varsinaisesti YK:n elimiä, mutta ne on perustettu YK:n perheeseen. Näihin kuuluvat Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki ja Kansainvälinen rikostuomioistuin.

Valtiot voivat olla myös monien eri kansainvälisten järjestöjen jäseniä. Seuraavassa on lueteltu muutamia tärkeimpiä:

Afrikan unioni (AU)

Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN)

Kansanyhteisön sihteeristö

Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY)

Länsimaiden talousyhteisö. Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS)

Euroopan unioni (EU)

Kahdeksan apostolin ryhmä (G8)

77 apostolin ryhmä (G77)

Arabialiitto

Pohjois-Atlantin liiton järjestö (Nato)

Muut kuin…Aligned Movement (NAM)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ)

Öljynviejämaiden järjestö (OPEC)

Islamilaisen konferenssin järjestö

Maailman kauppajärjestö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.