Pullonokkadelfiini

Taksonomia/kuvaus

Tokkuradelfiinit kuuluvat nisäkkäiden lahkoon Cetacea, alaluokkaan Odontoceti. Kaikki hammasvalaat kuuluvat alaluokkaan Odontoceti, joka tarkoittaa latinaksi ”hammasvalaita”. Tämä delfiini kuuluu valtameridelfiinien (Delphinidae) heimoon. Muita tämän suvun jäseniä ovat miekkavalas, pitkänokkainen delfiini ja luotsivalas. Pullonokkadelfiinin tieteellinen nimi on Tursiops truncatus. Yleisnimi Tursiops on peräisin roomalaisen historioitsijan Pliniuksen viittauksesta delfiiniä muistuttavaan kalaan, tursio. Suffiksi ops tarkoittaa ”näyttää samalta”. Erityisnimi, truncatus, tarkoittaa ”lyhennettyä tai katkaistua”, mikä viittaa lajin tynkäiseen keulaan. Eläimen tieteellinen nimi tarkoittaa ”delfiinin kaltaista eläintä, jolla on lyhennetty kuono”.

Tämän delfiinilajin tunnistaa helposti sen tynkäisestä rostrumista. Pullonokkadelfiinien koko vaihtelee niiden levinneisyysalueella, ja niiden pituus vaihtelee 8-12 jalan välillä ja paino on jopa 1400 kiloa. Urokset ovat naaraita suurempia. Ne ovat väriltään harmaita, ja niillä on valkeahko vatsa. Toisin kuin useimmilla valtamerten delfiinilajeilla, pullonokkadelfiinien seitsemästä niskanikamasta viisi ei ole sulautunut yhteen. Tämä antaa eläimelle suuremman niskan joustavuuden. Tämän lajin rinnalla Intian valtameressä asuu toinen pullonokkadelfiinilaji, Tursiops adunctus.

Elinympäristö/ruokavalio

Tämän lajin levinneisyysalue ulottuu kaikkiin valtameriin. Lämpimät ja trooppiset vedet ovat suosittuja. Niitä havaitaan yleisesti elävän lahtien, satamien ja jokisuiden läheisyydessä. Myös pääasiassa avomerellä eläviä ryhmiä on havaittu. Pullonokkadelfiinit syövät erilaisia selkärankaisia ja selkärangattomia valtamerilajeja. Niiden ruokavalio koostuu pääasiassa kaloista, mutta myös kalmareita ja äyriäisiä syödään.

Käyttäytyminen/Kasvatus

Pullonokkadelfiini-urokset muodostavat ”liittoja” yhden tai kahden muun uroksen kanssa. Tämä pieni urosryhmä sieppaa sitten naarasdelfiinin. Koko sieppauksen ajan dominoivin uros parittelee toistuvasti naisen kanssa. Lopulta naaras vapautetaan. Hedelmöitynyt delfiini synnyttää yhden vasikan 12 kuukauden tiineyden jälkeen. Vasikka imettää yli vuoden ajan ja pysyy emonsa kanssa yhteensä 3-6 vuotta. Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 5-10 vuoden iässä ja urokset 10 vuoden iässä.

Suojelu

Pullonokkadelfiinejä elää edelleen suuria määriä. Jotkut vaarat uhkaavat kuitenkin edelleen tätä lajia. Tonnikalaverkot ja katkaraputroolit voivat vahingossa pyydystää ja hukuttaa delfiinejä. Tarvittavat muutokset näissä verkoissa mahdollistavat nyt delfiinien pakenemisen. Myös muut ihmisen toimet vaarantavat delfiinejä, kuten saastuminen, elinympäristön kaventuminen ja ihmisten ruokinta. Myös venetörmäykset eivät ole harvinaisia. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolella tapahtuneen suuren kuoleman syynä pidettiin morbillivirusta. Tutkijat totesivat, että PCB:t heikensivät delfiinien immuunijärjestelmää, mikä johti taudin tarttumiseen.