Pontius Pilatus: Juudean roomalainen prefekti vuodesta 26 eKr. vuoteen 36 eKr., tunnetaan parhaiten Jeesus Nasaretilaisen teloittamisesta.
Lähteet
Rooman keisarikunnan neljääkymmentä jotain provinssia hallitsi maaherra, jonka toimikausi kesti kaksitoista tai kolmekymmentäkuusi kuukautta. Nämä vaikutusvaltaiset miehet ovat lähes tuntemattomia nykyaikaisille historioitsijoille, jotka pitävät itseään onnekkaina, kun he sattuvat tietämään, kuka oli vastuussa jostakin maakunnasta tiettynä ajankohtana. On kuitenkin joitakin poikkeuksia. Eräs maaherra, Plinius nuorempi, jätti jälkeensä kirjekokoelman, josta käy ilmi jotakin maakunnan hallinnosta. Toinen poikkeus on Pontius Pilatus, joka mainitaan evankeliumeissa ja useissa lähes samanaikaisissa juutalaisissa lähteissä.
Jos uskomme evankeliumeja, Pilatus kieltäytyi tuomitsemasta Jeesus Nasaretilaista, mutta hysteerinen juutalaisjoukko pakotti hänet teloittamaan. Valitettavasti evankeliumeista, jotka ovat teologisia tutkielmia, on vaikea päätellä historiallista totuutta. Ensimmäisen vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä kirjoitetut evankeliumit, joiden kirjoittajat halusivat osoittaa, että kristinusko ei ollut kumouksellinen järjestö, kun jotkut kristityt olivat joutuneet Rooman viranomaisten marttyyrikuolemiin. Tarinat Pilatuksen epäilyistä ja juutalaisten kiihkoilusta ovat saattaneet olla liioiteltuja tai jopa keksittyjä.
Koska käännymme juutalaisten lähteiden puoleen, kohtaamme päinvastaisen ongelman. Kirjoittaessaan juutalaisten ja roomalaisten välisen sodan jälkeen vuosina 66-70 juutalainen historioitsija Flavius Josephus yrittää selittää ei-juutalaiselle yleisölle, että tiettyjen maaherrojen huono hallinto lisäsi polttoainetta kytevään tulipaloon. Vaikka hänen pääasiallinen syntipukkinsa on eräs Gessius Florus, hänen Pilatuksen muotokuvansa ei ole juuri muuta kuin murhaajan murha.
Tekstissä, joka tunnetaan nimellä Suurlähetystö Caligulalle, Filon Aleksandrialainen sisällyttää juutalaisen ruhtinaan Herodes Agrippan keisari Caligulalle lähettämän kirjeen, jossa verrataan jälkimmäisen yritystä saada patsas pystytetyksi Jerusalemin temppeliin Pilatuksen yritykseen sijoittaa Jerusalemin palatseihinsa pakanallisilla kaiverruksin varustettuja kilpiä. Kirjeen kirjoittajan mukaan Pilatusta korjasi keisari Tiberius, jonka käytös esitetään esimerkillisenä. Jotta Tiberius voitaisiin esittää hyveellisenä hallitsijana, Pilatus oli esitettävä epäpätevänä. Sitä paitsi on huomattava, että Agrippa halusi tulla Juudean kuninkaaksi; kielteinen kuva Rooman hallinnosta saattaisi saada keisarin vakuuttuneeksi siitä, että hänen valtaantulolleen oli todellinen tarve. (Kirje palveli molempia tarkoituksia; Caligula perääntyi ja Herodes Agrippasta tehtiin Juudean kuningas.)