Norja, Ruotsi ja Tanska olivat aikoinaan yksi maa. Kaikki johdettu vanhan norjan kielestä, jota kutsutaan ”viikinkikieleksi”. Siirrämme kuitenkin huomiomme ensisijaisesti ruotsin ja norjan välille. Norjan ja Ruotsin välisen työmatkani aikana olen huomannut useaan otteeseen, kuinka hyvin samankaltaisia kielet ovat.
Suoraan käännetyt kysymyssanat ovat:
Vad-Hva-Mitä
Var- Hvor-Missä
Vem-Hvem-Kuka
När-Når-Milloin
Värfor-Hvorfor-Miten
Ylimääräiset kirjaimet kirjakielellä ilmaistuna muotoa:
Norjalainen: å, æ, ø
Ruotsi: å, ä, ö
Norjalainen käyttää vanhapohjoismaisen lähtökohdan ilmaisuja, jotka on vahvasti samaistettu ruotsalaiseen. Näin ollen ”ehkä” on norjaksi kanskje ja ruotsiksi kanske, ”ei” on norjaksi nei ja ruotsiksi nej. Sekä norjan että ruotsin kielessä on herkkä ’k’, joten vaikka norjankielinen sana ’rakkaus’, kjærlighet, lausutaan lähempänä ruotsinkielistä kärlek, ’k’ artikuloituu sekä norjan että ruotsin kielessä ’sh’-äänteenä.
Norjalaiset ymmärtävät ruotsia hyvin usein, mutta ruotsalaisilla on tavallisesti teillä on vaikeuksia ymmärtää norjalaisia. Täytyy ihmetellä, miksi näin on? Norjalaislapset altistuvat varhaisessa iässä usein ruotsalaisille lasten televisio-ohjelmille, kuten Pippi Långstrump ja Emil i Lönneberga. Näitä televisio-ohjelmia ei käännetä norjaksi, vaan ne pidetään ruotsin kielellä. Altistuminen ruotsinkielisille ohjelmille varhaisessa iässä on auttanut norjalaisia kuromaan umpeen kielikuilua. Lisäksi Norjassa on kaksi virallista norjan kielen kirjallista muotoa, Bokmål ja Nynorsk. Niillä on useita erillisiä murteita, jotka voivat muistuttaa ruotsia tai tanskaa riippuen siitä, missä osassa Norjaa vierailet.