Miten tehdä uudenvuodenlupaus

Toimittajan huomautus: Tämä on ote Planet Money -uutiskirjeestä. Voit tilata sen täältä.

2020 on ollut katastrofi uusien ihmisten tapaamisen kannalta, minkä vuoksi Per Carlbringin uudenvuodenlupaus on viettää ensi vuosi yrittäen luoda joka päivä yhteyden johonkin uuteen ihmiseen. Tukholman yliopiston psykologian laitosta johtava professori Carlbring tietää, miten uudenvuodenlupaus saadaan pysymään. Hän ja hänen kollegansa julkaisivat hiljattain vertaisarvioidun tutkimuksen aiheesta.

Carlbring innostui aloittamaan tutkimuksen joulukuussa 2015 osallistuttuaan virtuaalitodellisuuskonferenssiin kotimaassaan Ruotsissa. Yksi Carlbringin tutkimusalueista on virtuaalitodellisuuden käyttäminen psykiatrisissa hoidoissa, muun muassa välineenä ihmisten hämähäkkipelon poistamiseksi, minkä vuoksi hän osallistui konferenssiin. Hän oli lounaalla parin kollegansa kanssa, ja uudenvuodenpäivän lähestyessä hän kysyi heiltä, oliko heillä lupauksia. Hänen kollegansa sanoivat, että tällaiset lupaukset ovat typeriä. Niinhän ne tavallaan ovatkin. Maan kiertäminen kerran auringon ympäri tuskin on hyvä syy parantaa itseään. Miksi et vain tekisi sitä, mikä on sinulle parasta juuri nyt? Ihmiset ovat outoja.

Mutta Carlbring uskoo siihen, että vuoden alkua kannattaa käyttää itsensä parantamiseen. Viime vuonna hän vannoi juoksevansa 10 kilometriä joka toinen päivä – ja hän on pitänyt siitä kiinni jopa läpi kylmän Tukholman talven. ”Minulle uudenvuodenlupaukset toimivat varsin hyvin”, hän sanoo. Tätä tutkimusta suunnitellessaan hän halusi tietää, toimivatko ne myös muilla, ja jos toimivat, mitkä niistä ovat menestyksekkäimpiä.

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, sillä monet meistä käyttävät ilmeisesti mielivaltaisia päivämääriä, jotka merkitsevät jonkin uuden alkua, yrittäessään parantaa itseään. Yritykset ovat tienneet tämän jo vuosia. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että tupakkayhtiöt ovat jo pitkään mainostaneet enemmän uudenvuoden tienoilla, luultavasti aavistaen, että ne saattavat menettää asiakkaita. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset eivät välitä vain uudesta vuodesta vaan myös uusista viikoista, uusista kuukausista ja muista vastaavista merkkipäivistä. Vuonna 2014 tutkijat Hengchen Dai, Katherine L. Milkman ja Jason Riis nimesivät tämän omituisuuden ”uuden alun vaikutukseksi”. He havaitsivat valtavia piikkejä esimerkiksi kuntosalikäynneissä ja Google-hauissa hakusanalla ”dieetti” viikkojen, kuukausien ja luonnollisesti vuosien alkaessa.

Mutta kuinka hyvin ihmiset onnistuvat lupauksissaan? Vastatakseen tähän Carlbring ja hänen kollegansa rekrytoivat 1066 ihmistä sosiaalisen median ja ruotsalaisen lehdistön kautta vuoden mittaiseen tutkimukseen. Sitten he jakoivat osallistujat satunnaisesti kolmeen ryhmään. Ensimmäinen oli kontrolliryhmä, jonka jäseniä pyydettiin täyttämään kyselylomake uudenvuodenlupauksistaan, eikä heille annettu mitään tukea tavoitteen saavuttamisessa. Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin paitsi tekemään uudenvuodenlupauksia myös nimeämään ystäviä ja perheenjäseniä, jotka voisivat auttaa heitä, ja he saivat koko vuoden ajan tukisähköpostia, jolla pyrittiin auttamaan heitä saavuttamaan tavoitteensa. Viimeisen ryhmän jäseniä pyydettiin tekemään uudenvuodenlupauksistaan konkreettisia, mitattavissa olevia ja tietyssä aikataulussa saavutettavia. Esimerkiksi sen sijaan, että he sanoisivat vain ”haluan laihtua”, he asettivat tavoitteeksi esimerkiksi ”haluan laihtua kolme kiloa kuukaudessa”. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluneet, jotka tekivät superkonkreettisia lupauksia, saivat myös eniten tukisähköpostia, sillä ajatuksena oli, että tämä raskaampi interventio auttaisi heitä eniten saavuttamaan lupauksensa.

Carlbring ja hänen tiiminsä seurasivat kahta jälkimmäistä ryhmää sähköpostitse joka kuukausi ja arvioivat heidän edistymistään vuoden lopussa. Kaiken kaikkiaan noin 55 prosenttia tutkimukseen osallistuneista saavutti uudenvuodenlupauksensa. Ei hassummin. Yksi ryhmä onnistui kuitenkin muita paremmin. Carlbring sanoo, että he arvelivat sen olevan se, jonka jäsenet olivat tehneet superkonkreettisia lupauksia ja saaneet paljon tukea. Näin ei ollutkaan. Se oli toinen ryhmä, jonka jäsenet saivat vähän tukea ja tekivät epämääräisempiä lupauksia.

Miksi täsmälliset lupaukset olisivat vähemmän menestyksekkäitä? Carlbring ja hänen ryhmänsä uskovat, että tällaiset päätöslauselmat antoivat osallistujille liikaa negatiivista palautetta. Tutkimukseen osallistuja saattoi laihtua menestyksekkäästi, mutta henkilö ei kuitenkaan laihtunut päätöslauselmassa luvattua kolmea kiloa kuukaudessa – ja se saattoi saada osallistujan luopumaan koko hankkeesta. ”Epäonnistuminen on demoralisoivaa”, Carlbring sanoo.

Tutkimuksen yksi opetus on siis se, että ehkä kannattaa valita jokseenkin muodoton uudenvuodenlupaus tai ainakin sellainen, joka ei demoralisoi, jos ei saavuta täsmällisiä tavoitteita tai aikatauluja.

Tutkimuksessa on muitakin oppeja sen suhteen, minkälainen uudenvuodenlupaus kannattaa valita. Yleisesti ottaen päätöslauselmia on Carlbringin mukaan kahta eri makua. Yksi on sellaisia, joissa yritämme välttää jotakin, kuten sokerin vähentäminen tai höyryttämisen lopettaminen. Toisessa taas yritämme aloittaa jotain uutta, kuten oppia riippuliidon tai lemmikkitiikerien turvallisen lemmikinpidon. Carlbringin mukaan ne, joilla oli tavoitteena kokeilla uusia asioita eikä lopettaa vanhoja asioita, onnistuivat paremmin. Tärkein syy on yksinkertainen: Lopettaminen on vaikeaa. Samaan aikaan uuden oppiminen tuo usein mukanaan käteviä oppaita siitä, miten se tehdään.

Valitsitpa minkälaisen resoluution tahansa, Carlbringin mukaan on hyödyllistä saada muut mukaan. Joko teet saman lupauksen kuin joku muu, tai kerrot jollekulle tavoitteestasi ja pyydät henkilöä auttamaan sinua pitämään siitä kiinni. Vertaispaine toimii. Aiempien tutkimusten perusteella Carlbring sanoo, että on myös hyödyllistä laittaa rahaa peliin. Anna rahaa luotettavalle ystävälle ja sovi, että saat sen takaisin vuoden lopussa vain, jos täytät lupauksesi. Ja jos et onnistu, rahasi menevät jollekin ryhmälle tai asialle, jota vihaat eniten. Carlbringin mukaan tutkijat ovat havainneet, että tämä porkkana ja keppi -lähestymistapa voi olla yllättävänkin onnistunut.

Mutta parhaatkin uudenvuodenlupaukset voivat mennä pieleen. Marraskuussa stand up -koomikko Robyn Schall kertoi Instagramissa, mitä hänen uudenvuodenlupauksensa olivat olleet vuotta 2020 silmällä pitäen. Tiedäthän, ennen koronaviruspandemiaa. Hän kaatoi lasin viiniä ja avasi päiväkirjan, jossa listasi tavoitteitaan. ”Tavoite 1: Tienata enemmän rahaa (olen ollut työttömänä maaliskuusta lähtien)”, hän sanoi. ”Matkustaa enemmän. Laihduttaa. Olla sosiaalisempi. Kirjoitin: ’Itke vähemmän. Olen itkenyt joka ikinen päivä koko tämän pandemian ajan.”

Tervehdys paremmasta uudesta vuodesta.

Pidin tästä uutiskirjeestä? No, se näyttää vielä paremmalta postilaatikossasi! Voit tilata sen täältä.