Miehet, joilla on ADHD, kysyvät: ”Miksi olen niin vihainen?”

Viime vuosina on saatu yhä enemmän näyttöä siitä, että ADHD:hen liittyy vahva tunnekomponentti. Ihmisillä, joilla on tarkkaavaisuushäiriö (ADHD tai ADD), on usein vaikeuksia säädellä tunteitaan, ja kun he joutuvat kohtaamaan ylikuormitusta, heillä voi olla ”vihaisia purkauksia”, jotka vahingoittavat heidän ihmissuhteitaan.

Miehet, joilla on ADHD, ovat erityisen alttiita turhautumiselle ja vihalle useista syistä. On mahdollista, että nämä miehet tuntevat itsensä arvottomiksi, syyllisiksi ja häpeällisiksi. Epäonnistumisen tunne voi saada heidät suuttumaan itselleen. Tästä johtuva raivo ja viha saatetaan purkaa läheisiin. Se voi olla kuin painekattila, johon kertyy jännitystä; jos varastoitunutta vihaa ei päästetä hitaasti irti, seurauksena voi olla räjähdysmäinen käyttäytyminen. Vihan ilmaisut voivat johtua siitä, ettei tunne itseään rakastettavaksi, tuntee itsensä hallitsemattomaksi tai hylätyksi.

Otetaan esimerkki Brettistä, 45-vuotiaasta miehestä, jolla on diagnosoitu ADHD ja joka otti minuun yhteyttä valmennusta varten vihahaasteiden vuoksi. Brett oli erittäin menestyvä liikemies ja toi paljon liiketoimintaa yritykselleen. Et olisi voinut kuvitellakaan, että hänellä oli ongelmia, kun hän oli töissä. Hän nousi nopeasti johtajaksi johtamistaitojensa ansiosta.

Mutta kun Brett palasi kotiin myöhäisen työpäivän jälkeen, hän tuntui menettävän hermonsa. Hänen vaimonsa pyysi häntä välittömästi antamaan hänelle tauon heidän hyvin aktiivisten lastensa hoitamisesta. Brett tuli yleensä uupuneena töistä kotiin, ja viimeinen asia, jota hän halusi, oli joutua käsittelemään lisää kaaosta. Tämä johti nopeasti turhautumiseen ja, jos se jätettiin hallitsematta, hallitsemattomaan vihaan vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Brett pystyi lopulta hallitsemaan vihanpurkauksiaan vaimoaan ja lapsiaan kohtaan kuukausien valmennuksen jälkeen.

Vahingoittaako viha suhteitasi perheeseesi ja ystäviisi? Tässä muutamia totuuksia vihasta, kun sitä ei hallita:

  • Se estää kykyämme olla onnellinen.
  • Se voi sysätä avioliitot ja muut perhesuhteet raiteiltaan.
  • Se heikentää sosiaalisia taitojamme ja häiritsee siten terveitä ihmissuhteita.
  • Se voi johtaa tuottamattomuuteen kireiden ihmissuhteiden vuoksi.
  • Se voi johtaa terveysongelmiin lisääntyneen stressin vuoksi.

Viha on luonnollinen reaktio loukkaantumisen ja petoksen tunteisiin. Se on aika ajoin ilmaistava eikä sitä saa pitää sisällään. Miehet kamppailevat usein haudattujen tunteiden kanssa, koska heille on opetettu, että jos mies osoittaa tunteita, hän on heikko eikä ole mies. Tunteet voivat olla niin syvälle kätkettyjä, ettei tunteita tunnu lainkaan. Nämä tunteet eivät useinkaan tule esiin, ellei kyseessä ole hengenvaarallinen trauma, työpaikan menetys tai muu merkittävä elämänmuutos. Aggressiiviset vihan muodot, jotka ovat hallitsemattomia, vahingoittavat ihmistä kuitenkin sosiaalisesti, henkisesti ja fyysisesti. Vihanhallinnan tavoitteena on auttaa sinua löytämään keinoja ilmaista vihaa ja ratkaista sitä laukaisevat ongelmat. Seuraavassa on muutamia vinkkejä, joita voit noudattaa:

  • Ole tietoinen varhaisista varoitusmerkeistä. Anna itsellesi ”aikalisä”. Etsi itsellesi turvallinen paikka ja kokeile syvään hengittämistä rauhoittuaksesi. Sulje silmäsi ja hengitä kaikki stressi ulos.
  • Anna itsellesi tauko. Mene kävelylle, harrasta liikuntaa. Raitis ilma tekee sinulle hyvää. Myöhemmin voit palata ongelmaan uudesta näkökulmasta ja ratkaista sen!
  • On ihan OK ilmaista suuttumustasi terveellä, ei-ristiriitaisella tavalla. Päätä, mikä on todellinen ”ongelma”, ja kun olet rauhoittunut, ilmaise huolesi ja ota samalla huomioon muiden huolet.
  • Opi tunnistamaan ne ADHD-hetket, jotka laukaisevat vihasi. Mieti, miten vihasi vaikuttaa muihin ympärilläsi oleviin ihmisiin. Miten voisit käsitellä samaa tilannetta jatkossa eri tavalla?
  • Kysy itseltäsi tämä kysymys: ”Onko vihani kohteella edes merkitystä 10 vuoden päästä?”
  • Huolta itsestäsi. Varmista, että nukut riittävästi, syöt terveellisiä, tasapainoisia aterioita ja harrastat säännöllisesti liikuntaa.
  • Aivoriihi positiivisia ratkaisuja ongelmaan.
  • Opi ajattelemaan ennen kuin puhut. Keskustelun tuoksinassa on vaikeampi kuunnella. Saattaa olla helpompaa pysähtyä hetkeksi, jolloin voit kerätä ajatuksiasi ja miettiä, mitä toinen henkilö sanoo.
  • Tiedä, milloin voit hakea apua neuvonantajalta tai valmentajalta.

Päivitetty 23. syyskuuta 2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.