Viimeaikaiset tapahtumat
Konflikti Itä-Ukrainassa on siirtynyt pattitilanteeseen sen jälkeen, kun se puhkesi ensimmäisen kerran vuoden 2014 alussa, mutta pommituksia ja yhteenottoja tapahtuu edelleen säännöllisesti, mukaan lukien väkivaltaisuuksien kiihtyminen keväällä 2018.
Valtioon astuttuaan Donald J. Trumpin hallinto on jatkanut Venäjän painostamista sen sekaantumisen vuoksi itäisessä Ukrainassa. Tammikuussa 2018 Yhdysvallat asetti uusia pakotteita kahdellekymmenelle yhdelle henkilölle ja yhdeksälle yritykselle, jotka liittyvät konfliktiin. Maaliskuussa 2018 ulkoministeriö hyväksyi panssarintorjunta-aseiden myynnin Ukrainalle, joka on ensimmäinen tappavien aseiden myynti konfliktin alkamisen jälkeen, ja heinäkuussa 2018 puolustusministeriö ilmoitti 200 miljoonan dollarin lisäavusta Ukrainalle puolustustarkoituksiin, mikä nostaa vuodesta 2014 lähtien myönnetyn avun kokonaissumman 1 miljardiin dollariin.
Lokakuussa 2018 Ukraina liittyi Yhdysvaltojen ja seitsemän muun Pohjois-Atlantin liiton (Nato) maan kanssa sarjaan laajamittaisia ilmaharjoituksia Länsi-Ukrainassa. Harjoitukset järjestettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli syyskuussa 2018 pitänyt vuotuiset sotaharjoituksensa, jotka olivat suurimmat sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Tausta
Ukrainan kriisi sai alkunsa pääkaupungissa Kiovassa marraskuussa 2013 järjestetyistä mielenosoituksista, joissa vastustettiin Ukrainan presidentin Viktor Janukovitšin päätöstä hylätä sopimus laajemmasta taloudellisesta yhdentymisestä Euroopan unionin kanssa. Kun valtion turvallisuusjoukkojen väkivaltaiset tukahduttamistoimet vetivät tahattomasti puoleensa entistä suuremman määrän mielenosoittajia ja kiihdyttivät konfliktia, presidentti Janukovitsh pakeni maasta helmikuussa 2014.
Maaliskuussa 2014 Venäjän joukot ottivat Ukrainan Krimin alueen haltuunsa ennen kuin liittivät niemimaan virallisesti sen jälkeen, kun krimiläiset äänestivät Venäjän federaatioon liittymisen puolesta kiistanalaisessa paikallisessa kansanäänestyksessä. Venäjän presidentti Vladimir Putin vetosi tarpeeseen suojella Venäjän kansalaisten ja venäjänkielisten oikeuksia Krimillä ja Kaakkois-Ukrainassa. Kriisi kärjisti etnisiä erimielisyyksiä, ja kaksi kuukautta myöhemmin Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden venäläismieliset separatistit järjestivät kansanäänestyksen itsenäisyyden julistamisesta Ukrainasta.
Väkivaltaisuudet Itä-Ukrainassa Venäjän tukemien separatistijoukkojen ja Ukrainan armeijan välillä ovat varovaisten arvioiden mukaan tappaneet yli 10 300 ihmistä ja haavoittaneet lähes 24 000 ihmistä huhtikuun 2014 jälkeen. Vaikka Moskova on kiistänyt osallisuutensa, Ukraina ja Nato ovat raportoineet venäläisten joukkojen ja sotatarvikkeiden kerääntymisestä Donetskin lähelle ja venäläisten rajat ylittävästä pommituksesta.
Heinäkuussa 2014 Ukrainan tilanne kärjistyi kansainväliseksi kriisiksi ja asetti Yhdysvallat ja Euroopan unionin (EU) vastakkain Venäjän kanssa, kun Malaysian Airlinesin lento ammuttiin alas Ukrainan ilmatilan yläpuolella, ja kaikki 298 koneessa ollutta ihmistä kuolivat. Hollantilaiset lento-onnettomuustutkijat päättelivät lokakuussa 2015, että kone oli pudotettu venäläisvalmisteisella ilmatorjuntaohjuksella. Syyskuussa 2016 tutkijat totesivat, että ohjusjärjestelmä oli Venäjän toimittama, ja päättelivät, että se oli siirretty Itä-Ukrainaan ja sitten takaisin Venäjän alueelle lentokoneen alasampumisen jälkeen.
Helmikuusta 2015 lähtien Ranska, Saksa, Venäjä ja Ukraina ovat yrittäneet välittää väkivaltaisuuksien lopettamista Minskin sopimuksilla. Sopimus sisältää määräyksiä tulitauosta, raskaiden aseiden vetämisestä ja Ukrainan hallituksen täydestä valvonnasta koko konfliktialueella. Ponnistelut diplomaattisen ratkaisun ja tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi ovat kuitenkin epäonnistuneet.
Huhtikuussa 2016 Nato ilmoitti, että liittouma sijoittaa neljä pataljoonaa Itä-Eurooppaan ja kierrättää joukkoja Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta estääkseen Venäjän mahdollisen tulevan hyökkäyksen muualla Euroopassa, erityisesti Baltiassa. Näiden pataljoonien rinnalle tuli kaksi Yhdysvaltain armeijan panssariprikaatia, jotka lähetettiin Puolaan syyskuussa 2017 vahvistamaan entisestään liittouman pelotevaikutusta.
Ukraina on ollut useiden verkkohyökkäysten kohteena sen jälkeen, kun konflikti alkoi vuonna 2014. Joulukuussa 2015 yli 225 000 ihmistä menetti sähköt eri puolilla Ukrainaa hyökkäyksen seurauksena, ja joulukuussa 2016 osassa Kiovaa koettiin jälleen sähkökatkos samanlaisen ukrainalaiseen energiayhtiöön kohdistuneen hyökkäyksen seurauksena. Kesäkuussa 2017 Ukrainan hallituksen ja yritysten tietokonejärjestelmiin kohdistui NotPetya-tietokonehyökkäys; Venäjälle syyksi luettu lamauttava hyökkäys levisi tietokonejärjestelmiin maailmanlaajuisesti ja aiheutti miljardien dollarien vahingot.
Huolia
Ukrainan konfliktissa on vaarana, että Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet heikkenevät entisestään ja että tilanne kärjistyy entisestään, jos Venäjä laajentaa läsnäoloaan Ukrainassa tai Nato-maissa. Venäjän toimet ovat herättäneet laajempaa huolta sen aikeista muualla Itä-Euroopassa, ja Venäjän tunkeutuminen johonkin Nato-maahan vaatisi vastauksen Yhdysvalloilta Nato-liittolaisena. Konflikti on lisännyt jännitteitä Venäjän suhteissa sekä Yhdysvaltoihin että Eurooppaan, mikä vaikeuttaa yhteistyömahdollisuuksia muualla, muun muassa terrorismia, asevalvontaa ja Syyrian poliittista ratkaisua koskevissa kysymyksissä.