Tutkimusala vaatii pitkäjänteisyyttä, ja useimmat tutkijat käyttävät monta unetonta yötä tutkimuksen tekemiseen ja tulosten dokumentointiin. Kilpaillussa akateemisessa maailmassa odotetaan, että julkaisutoiminta aloitetaan uran alkuvaiheessa, ja monet uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat joutuvat kohtaamaan uhkaavan huolen siitä, miten julkaista lehtiartikkeli. Vaikka alkuperäistutkimuksen tekeminen vie joskus vuosia, se ei tarkoita, ettetkö voisi saada julkaisuja ansioluetteloosi siihen mennessä, kun saat tutkimuksesi valmiiksi.
On olemassa erityyppistä tieteellistä kirjallisuutta, joista osa edellyttää alkuperäistutkimusta (luokitellaan primaarikirjallisuudeksi) ja osa perustuu muihin julkaistuihin töihin (sekundaarikirjallisuus). On tärkeää, että sinulla on selkeä käsitys erityyppisistä artikkeleista, joita voit julkaista lehdissä. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, millä tavoin voit levittää työtäsi, ja tunnistamaan, millainen artikkeli sopisi tutkimukseesi.
Julkaisutyypit ovat erilaisia eri aloilla. Esimerkiksi kliininen tutkimus on mahdollinen vain lääketieteen alalla, kun taas empiirinen tutkimus on yleisempi yhteiskuntatieteiden alalla. On tärkeää muistaa, että kaikki lehdet eivät julkaise kaikenlaisia artikkeleita. Siksi useimmat lehtien kustantajat antavat tuleville kirjoittajille tarkat ja täsmälliset ohjeet eri artikkeleista, joita ne julkaisevat. Tarkemmat tiedot julkaistavista artikkelityypeistä löytyvät lehden verkkosivuston ohjeista kirjoittajille -osiosta. Jos sinulla on mielessäsi jokin kohdelehti, sinun kannattaa tarkistaa, julkaiseeko se sellaista käsikirjoitusta, jonka aiot kirjoittaa.
Joitakin mahdollisia tieteellisten julkaisujen tyyppejä ovat:
1. Alkuperäinen tutkimus: Nämä ovat yksityiskohtaisia tutkimuksia, joissa raportoidaan alkuperäisestä tutkimuksesta, ja ne luokitellaan primaarikirjallisuudeksi. Ne sisältävät hypoteesin, taustatutkimuksen, menetelmät, tulokset, tulosten tulkinnan ja keskustelun mahdollisista seurauksista. Alkuperäistutkimusartikkelit ovat pitkiä, ja niiden sanamäärä vaihtelee 3000 ja 6000 sanan välillä,2,3 ja voi joissakin lehdissä olla jopa 12 000 sanaa.1 Ne vaativat merkittävää ajallista panostusta.
2. Katsausartikkeli: Katsausartikkelit tarjoavat kriittisen ja rakentavan analyysin alan olemassa olevasta julkaistusta kirjallisuudesta yhteenvedon, analyysin ja vertailun avulla, ja niissä yksilöidään usein erityisiä aukkoja tai ongelmia ja annetaan suosituksia tulevaa tutkimusta varten.1,6 Näitä pidetään sekundaarikirjallisuutena, koska niissä ei yleensä esitetä uusia tietoja kirjoittajan kokeellisesta työstä. Katsausartikkeleita voi olla karkeasti ottaen kolmenlaisia: kirjallisuuskatsauksia, järjestelmällisiä katsauksia ja meta-analyysejä. Katsausartikkelit voivat olla eripituisia lehdestä ja aihealueesta riippuen. Narratiivisten katsausten tai kirjallisuuskatsausten pituus voi vaihdella 8000-40 0006 sanan välillä, kun taas systemaattiset katsaukset ovat yleensä alle 10 000 sanan pituisia.6 Joissakin lehdissä julkaistaan kuitenkin myös lyhyempiä katsauksia, jotka ovat noin 3000-5000 sanan pituisia.1-3
3. Kliininen tapaustutkimus: Kliinisissä tapaustutkimuksissa esitetään yksityiskohtia todellisista potilastapauksista lääketieteellisestä tai kliinisestä käytännöstä. Esitetyt tapaukset ovat yleensä sellaisia, jotka edistävät merkittävästi alan olemassa olevaa tietämystä. Tutkimuksessa odotetaan käsiteltävän sairauden merkkejä, oireita, diagnoosia ja hoitoa.1,5 Näitä pidetään primaarikirjallisuutena, ja niiden sanamäärä vastaa yleensä alkuperäisartikkelin sanamäärää. Kliiniset tapaustutkimukset edellyttävät paljon käytännön kokemusta, eivätkä ne välttämättä ole sopiva julkaisumuoto uransa alussa oleville tutkijoille.5
4. Kliininen tutkimus: Jälleen kerran lääketieteen alalle ominaiset kliiniset tutkimukset kuvaavat yleensä suurilla potilasryhmillä tehtyjen kontrolloitujen tutkimusten metodologiaa, toteutusta ja tuloksia.1,5 Kliinisten tutkimusten artikkelit ovat myös pitkiä, yleensä suunnilleen yhtä pitkiä kuin alkuperäisen tutkimusartikkelin. Kliiniset tutkimukset edellyttävät myös käytännön työkokemusta sekä korkeita eettisiä ja luotettavuutta koskevia standardeja.5 Tämä muoto on siis hyödyllisempi kokeneille tutkijoille.
5. Näkökulma, mielipide ja kommentti: Näkökulmakappaleet ovat tieteellisiä katsauksia alan peruskäsitteisiin tai vallitseviin ajatuksiin. Ne ovat yleensä esseitä, joissa esitetään henkilökohtainen näkökulma, jossa kritisoidaan alaan liittyviä laajalle levinneitä käsityksiä.1-3 Näkökulma-artikkeli voi olla katsaus yksittäiseen käsitteeseen tai muutamaan toisiinsa liittyvään käsitteeseen. Niitä pidetään sekundaarikirjallisuutena, ja ne ovat yleensä lyhyitä, noin 2000 sanan mittaisia artikkeleita.2
Mielipideartikkelit esittävät kirjoittajan näkökulman tietyssä tutkimuksessa käytettyyn tulkintaan, analyysiin tai menetelmiin. Niiden avulla kirjoittaja voi kommentoida teorian tai hypoteesin vahvuuksia ja heikkouksia. Mielipideartikkelit perustuvat yleensä rakentavaan kritiikkiin, ja niiden tueksi on esitettävä näyttöä.1 Tällaiset artikkelit edistävät keskustelua tieteeseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Nämä ovat myös suhteellisen lyhyitä artikkeleita.
Kommentit ovat lyhyitä artikkeleita, joiden pituus on yleensä noin 1000-1500 sanaa ja joissa kiinnitetään huomiota aiemmin julkaistuun artikkeliin, kirjaan tai raporttiin tai esitetään sitä koskevaa kritiikkiä selittäen, miksi se kiinnosti heitä ja miten se voisi olla valaisevaa lukijoille.
6. Kirja-arvostelu: Kirja-arvosteluja julkaistaan useimmissa akateemisissa lehdissä. Kirja-arvostelun tavoitteena on tarjota näkemyksiä ja mielipiteitä äskettäin julkaistuista tieteellisistä kirjoista. Kirja-arvostelut ovat myös suhteellisen lyhyitä artikkeleita ja vähemmän aikaa vieviä. Kirja-arvostelut ovat hyvä julkaisuvaihtoehto uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille, sillä niiden avulla tutkija voi pysyä ajan tasalla alan uudesta kirjallisuudesta ja samalla kartuttaa julkaisuluetteloaan.5
Related reading:
- Nuorten tutkijoiden opas alkuperäistutkimusartikkelin kirjoittamiseen
- Nuorten tutkijoiden opas kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen
- Nuorten tutkijoiden opas systemaattisen katsauksen kirjoittamiseen
- Nuorten tutkijoiden opas kliinisen tapausraportin kirjoittamiseen
- Nuorten tutkijoiden opas kliinisen kokeen kirjoittamiseen
- Nuorten tutkijoiden opas näkökulmasta, commentary, and opinion articles
- Mitä eroa on tutkimusartikkelilla ja katsausartikkelilla?
- Kumpi on helpompi julkaista – alkuperäinen tutkimusartikkeli vai katsausartikkeli?
Bibliografia:
1. Frontiers in group. Frontiers in Neuroscience Saatavissa http://www.frontiersin.org/Neuroscience/articletype
2. Sage Publications. Manuscript Submission Guidelines Saatavissa osoitteesta http://www.uk.sagepub.com/msg/hsr.htm#ARTICLETYPES
3. Nature Publications. Author Resources Avaialable from http://www.nature.com/authors/author_resources/article_types.html
4. AcademyHealth. Artikkelien kirjoittaminen vertaisarvioituja julkaisuja varten: A Quick Reference Guide Saatavilla osoitteesta http://www.academyhealth.org/files/HIT/writingguide.pdf
5. Coloradon yliopiston kirjastot. Publish, Not Perish: The Art & Craft of Publishing in Scholarly Journals, Module 1, Overview of Scholarly Publishing Saatavilla osoitteesta https://www.merlot.org/merlot/viewMaterial.htm?id=294081
6. Zurich-Basel Plant Science Center. Ohjeita katsausartikkelin kirjoittamiseen. Saatavilla osoitteestahttp://ueberfachliche-kompetenzen.ethz.ch/dopraedi/pdfs/Mayer/guidelines_review_article.pdf