Poliisi: Rikostutkimukset

Tutkinnalla tarkoitetaan prosessia, jossa kerätään tietoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi; esimerkiksi kerätään tietoa ajoneuvon luotettavuudesta ja suorituskyvystä ennen ostoa, jotta voidaan lisätä todennäköisyyttä ostaa hyvä auto. Rikollisuuden alalla rikostutkinta tarkoittaa prosessia, jossa kerätään tietoa (tai todisteita) rikoksesta, jotta: (1) määritetään, onko rikos tehty, (2) tunnistetaan rikoksentekijä, (3) pidätetään rikoksentekijä ja (4) hankitaan todisteita, jotka tukevat tuomiota tuomioistuimessa. Jos kolme ensimmäistä tavoitetta saavutetaan onnistuneesti, voidaan sanoa, että rikos on selvitetty. Prosessiin on liitetty myös useita muita tuloksia, kuten varastetun omaisuuden takaisin saaminen, henkilöiden estäminen rikollisesta käyttäytymisestä ja rikoksen uhrien tyydyttäminen.

Hyödyllisen näkökulman rikostutkintaprosessiin tarjoaa informaatioteoria (Willmer). Informaatioteorian mukaan rikostutkintaprosessi muistuttaa poliisin ja rikoksentekijän välistä taistelua rikokseen liittyvistä tiedoista. Rikoksen tehdessään rikoksentekijä lähettää ”signaaleja” eli jättää jälkeensä erilaista tietoa (sormenjälkiä, silminnäkijän kuvauksia, murha-ase jne.), jota poliisi pyrkii keräämään tutkintatoimin. Jos rikoksentekijä pystyy minimoimaan poliisin kerättävissä olevien tietojen määrän tai jos poliisi ei pysty tunnistamaan jälkeensä jättämiään tietoja, rikoksentekijää ei saada kiinni ja näin ollen rikoksentekijä voittaa taistelun. Jos poliisi pystyy keräämään huomattavan määrän signaaleja rikoksentekijästä, rikoksentekijä tunnistetaan ja otetaan kiinni, ja poliisi voittaa. Tämä näkökulma korostaa selvästi tiedon merkitystä rikostutkinnassa.

Poliisin suurimpana ongelmana rikostutkinnan suorittamisessa on se, että käytettävissä on potentiaalisesti valtavia määriä tietoa, mutta lisäksi tiedon relevanssi on usein tuntematon, tieto on usein epätäydellistä ja tieto on usein epätarkkaa. Jotta todisteista olisi hyötyä syyllisyyden todistamisessa oikeudessa (jossa vaatimuksena on, että näyttöä ei ole syytä epäillä), niillä on lisäksi oltava tiettyjä muita ominaisuuksia, ja todisteiden keräämisessä on noudatettava tiettyjä sääntöjä ja menettelyjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.