- maa: Ranska – kaupunki: Pariisi – osoite::
suljettu seuraavana päivänä: Musée du Louvre
osoite: Musée du Louvre
suljettu:
Pariisissa sijaitseva Musée du Louvre, joka perustettiin Ranskan vallankumouksen aikana Muséum Central des Arts -museoksi, on yksi maailman suurimmista ja suosituimmista museoista.
Historia ja arkkitehtuuri
Louvren museo sijaitsee mahtavassa palatsissa, jonka juuret juontavat juurensa keskiajalle.
Ensimmäisen palatsin rakensi 1200-luvun lopulla Ranskan kuningas Philippe II Auguste puolustuslinnoitukseksi lähelle Seine-jokea. Kaupungin laajentuessa linna menetti vähitellen alkuperäisen tehtävänsä, kunnes François I muutti sen Ranskan kuninkaiden pääresidenssiksi vuonna 1578.
Kuten mainittiin, palatsia laajensivat toistuvasti aikansa arvostetuimmat arkkitehdit, kuten Pierre Lescot 1500-luvulla ja Louis Le Vau 1600-luvulla.
Monumentaalinen käytävä, joka tunnetaan nimellä Grande Galerie, yhdisti aikoinaan Louvren Tuileries’n kuninkaalliseen palatsiin; jälkimmäinen syttyi tuleen ja tuhoutui vuonna 1871 Pariisin kommuunin aikana, kun taas käytävä on edelleen olemassa ja on yksi museon näyttävimmistä arkkitehtonisista tiloista.
Vuonna 1793, Ranskan vallankumouksen aikana, palatsi muutettiin valtion omistamaksi museoksi, joka avattiin yleisölle.
Vuonna 1989 valmistui kuuluisa (ja kiistelty) lisäys Louvren museokotiin, nimittäin uusi Pyramide-sisäänkäyntirakennus ja kiinalais-amerikkalaisen arkkitehdin I.M. Pein suunnittelema maanalainen siipi. 20 vuotta sen jälkeen, kun syntyi hurja kritiikinpurkaus modernin arkkitehtuurin ”törkeää” rakentamista Ranskan kuuluisimman museon historiallisiin tiloihin vastaan, pyramidi tunnustetaan nyt laajalti luonnolliseksi ja johdonmukaiseksi nykyajan lisäykseksi Le Vau’n mahtipontiseen barokkirakennukseen.
Louvren linnoitus 1400-luvulla, kuvitus käsikirjoituksesta ”Très Riches Heures du Duc de Berry”, 1412-1416; © RMN – Grand Palais (Domaine de Chantilly) / René-Gabriel Ojéda
Kokoelma ja pysyvä näyttely
Museon noin 400 000 esinettä käsittävä pysyvä kokoelma on jaettu useisiin kronologisiin ja temaattisiin osastoihin, jotka on ryhmitelty yhdeksään osastoon: Sisustustaide; egyptiläiset muinaisesineet; kreikkalaiset, etruskit ja roomalaiset muinaisesineet; Lähi-idän muinaisesineet; islamilainen taide; maalaukset; grafiikka ja piirustukset; veistokset; ja arkkitehtoniset näkymät.
Kokoelman alkuperäisen ytimen perustana olivat Ranskan kuninkaiden aikojen saatossa hankkimat taide-esineet, jotka sisälsivät useita eurooppalaisen taiteen mestariteoksia, mukaan lukien Leonardo da Vincin Ranskaan tuomat teokset.
Muutettuaan julkiseksi museoksi Louvren kokoelmaa täydennettiin maalauksilla, veistoksilla ja antiikkiesineillä, joita Napoleon keräsi sotaretkiensä aikana erityisesti Italiassa ja Egyptissä, ja sitä laajennettiin sen jälkeen edelleen merkittävillä hankinnoilla, kuten kuuluisalla kreikkalaisella veistoksella Samothrakian siivekkäästä voitosta.
Lukuiset näyttelytilat, joissa kokoelma on esillä, sijaitsevat kolmessa kerroksessa ja kolmessa pääsiivessä: Richelieu-siipi, Sully-siipi ja Denon-siipi.
Suosituimpia osastoja ovat Mesopotamian, muinaisen Egyptin, klassisen Kreikan, Rooman, Euroopan keskiajan ja renessanssin taiteelle omistetut osastot; museossa on myös suuret koriste- ja taidekäsityötaiteen, taidegrafiikan ja korujen kokoelmat (joihin kuuluu kuuluisa Regentin timantti).
Pariisilaisen Louvren taidemuseon yleiskaavio ja siivet; kuva: Musée du Louvre / Inexhibit
Suosituimmat mestariteokset esillä
Louvren poikkeuksellinen kokonaisuus maailmankuuluja taideikoneita käsittää suuren määrän taideteoksia eri aikakausilta ja maantieteellisiltä alueilta.
Taideteoksia antiikin ajalta ovat muun muassa egyptiläiset veistokset ja maalaukset, kuten ja Istuva kirjuri -patsas, Taniksen Suuri sfinksi -veistos ja Naisen muotokuva -taulumaalaus, mesopotamialaiset esineet, kuten Hammurabin lakikokoelma, sekä klassisen Kreikan teokset, kuten jo mainittu Samothrakian Nike ja Afrodite (tunnetaan myös nimellä Milon Venus),
Vanhojen mestareiden veistoksia ja maalauksia ovat muun muassa maailmankuulut teokset, kuten Michelangelon Kapinallinen orja, Leonardo da Vincin Mona Lisa ja Kallioneitsyt, Albrecht Dürerin omakuva, Rafaelin La belle jardinière, Tizianin Nainen peilin kanssa, Caravaggion Onnennäkijä, Johannes Vermeerin Pitsinnyplääjä ja Antonio Canovan Psyche, vain muutamia mainitakseni.
Lisäksi Louvren kokoelman tunnetuimpien taideteosten katselun lisäksi ehdotamme, että säästät aikaa tutustuaksesi joihinkin vähemmän tunnettuihin mestariteoksiin, jotka ovat esillä Louvren muissa gallerioissa kuin niissä, jotka ovat yleensä melko täynnä ja joissa on esillä museon kokoelman suosituimpia teoksia.
Louvren museokompleksissa, joka on esteetön liikuntavammaisille, on vaihtuvia näyttelytiloja, auditoriotiloja, kirjakauppoja, putiikkeja, ravintoloita ja kahviloita.
Samothrakian siivekäs voitto (tunnetaan myös nimellä Nike), n. 160 eKr., Denon-siipi; kuva Thomas Ulrich
Kuvagalleria
Vanhojen mestareiden maalauksia ”Grande galleriassa”, Denon-siipi; kuva SpirosK photography
”Grande galleria” vuosina 1801-1805, maalaus Hubert Robert; kuva © RMN – Grand Palais (Musée du Louvre) / Jean-Gilles Berizzi
ilmakuva Louvre-kompleksista (Seine-joen vasemmalla puolella); vasemmalla alhaalla oleva viheralue on Tuileries-puutarha, jossa aikoinaan sijaitsi Tuileries-palatsi; kuva © Yann Arthus-Bertrand / Altitude / Musée du Louvre
Panoraamakuva museon pääpihasta, Cour Napoléonista; kuva Vitaly Makaganiuk
360° panoraamakuva pääsisäänkäynnin aulasta; kuva SpirosK photography
Louvren laajennuksen toinen vaihe, 1993, pituusleikkaus; image courtesy Pei Cobb Freed & partners
Louvren ”käännetyn pyramidin” kattoikkuna, jonka suunnitteli Pei Cobb Freed & Partners vuonna 1993; kuva Ricardo Luengo
Taniksen Suuri sfinksi, n. 2600 eKr., esillä Sfinksin kryptassa, Sully-siipi; kuva SpirosK photography
Leonardo da Vinci, Muotokuva Lisa Gherardinista, joka tunnetaan myös nimellä Mona Lisa tai La Gioconda; n. 1503-06; kuva © 2007 Musée du Louvre / Angéle Dequier
Louvren museossa on myös suuria kokoelmia taideteollisista töistä, kuten koruista ja kultasepänteollisuudesta; kuvassa 141 karaatin ”Regent”-timantti; kuva © 1989 RMN