Maailmassa on triljoonia ja taas triljoonia viruksia. Vaikka osa niistä on meille tuttuja, monet jäävät ihmiskeholta huomaamatta tai havaitsematta. Miten nämä virukset siis leviävät?
Aloitetaan erittelemällä, mikä virus on. Virus on pieni pala geneettistä materiaalia ja muutama pieni proteiini. Viruksen proteiinit pyrkivät ensinnäkin pääsemään terveiden solujen sisälle ja toiseksi kopioimaan itseään toistuvasti, kunnes elimistö huomaa saaneensa tartunnan.
Jotkut virukset saavat alkunsa muista elävistä olennoista ja jossain vaiheessa mutaantuvat niin, että niistä tulee ihmisiin tarttuvia. Virukset käyvät läpi tuhansia mutaatioita, mutta vain muutama mahdollinen geneettinen yhdistelmä johtaa uuteen virussäikeeseen.
Virukset leviävät ihmisestä toiseen pääasiassa pienten pisaroiden välityksellä, joita syntyy, kun virusta kantava henkilö yskii tai aivastelee. Nämä pisarat, riippumatta siitä, näemmekö niitä vai emme, saattavat lentää ja laskeutua jollekin pinnalle. Osa voi laskeutua suoraan toisen henkilön suuhun, nenään tai silmään, kun taas osa voi laskeutua kovalle pinnalle, kuten puhelimeen, ovenkahvaan tai työtasolle. Se, kuinka kauan hiukkaset säilyvät pinnalla, riippuu sekä pinnasta että virussäikeestä. Joillakin viruksilla se kestää vain muutaman tunnin, toisilla jopa yhdeksän päivää. Jos terve henkilö koskettaa jotakin näistä pinnoista ja koskettaa sen jälkeen nenäänsä, suutaan tai silmiään ennen käsien pesua, hän on siirtänyt viruksen itseensä. Jos tämä nyt virusta kantava henkilö yskii tai aivastelee eikä desinfioi aluetta, virus voi tarttua uudelleen, ja kierre jatkuu.
Mutta jos virushiukkanen on päässyt elimistöön, se ei takaa, että sairastut. Keuhkoissa on soluja ja limakalvoja, jotka auttavat vangitsemaan bakteerit, hiukkaset ja virukset tai pääsemään niistä eroon. Jos virus onnistuu pääsemään keuhkojen turvajärjestelmien ohi, viruksen proteiinin on löydettävä sopiva solu, johon se voi sitoutua, solu, jossa on oikeanlainen proteiini sen vastaanottamiseen. Tarvittavan reseptorin sijainnilla on suuri merkitys siihen, sairastuuko isäntä.
Yhteiskunnan suurempi haaste on se, että monet sairaudet eivät oireile heti. Joidenkin virusten itämisaika on jopa 14 päivää, ja jotkut yksilöt voivat olla oireettomia, eli heillä ei ole oireita. Tietenkin se, kuinka tarttuva ja vakava jokin sairaus on, riippuu viruksen säikeestä ja sen kohtaavan henkilön immuunijärjestelmästä ja yleisestä terveydentilasta.
Helpoisin tapa ehkäistä sairastumista on kunnollinen ja usein toistuva käsien pesu, jotta käsissä mahdollisesti olevat pöpöt saadaan tapettua. On myös tärkeää välttää kasvojen koskettelua, sillä se voi aiheuttaa tietämättään pöpöjen siirtymisen itseesi. Osallistu aina omaseurantaan ja soita lääkärillesi, jos uskot sairastuvasi.
Tämän sisällön on tarkistanut ja hyväksynyt tohtori S. George Kipa, Blue Cross Blue Shield of Michiganin apulaisylilääkärin sijainen.
Olet ehkä myös kiinnostunut:
- Kuinka laumaimmuniteetti toimii?
- Koronaviruksen aiheuttama epidemia: What You Need to Know
- Five Ways to Strengthen Your Immune System
Photo credit: Orbon Alija