Istanbul tunnettiin aiemmin nimellä Bysantti, joka oli antiikin Kreikan siirtomaa. Huhujen mukaan Megaran kuningas Byzas ”vei siirtolaisiaan tänne 7. vuosisadalla eaa. perustamaan Bysantiksi nimetyn siirtokunnan”, kertoo All About Istanbul -sivusto.
Delfoin oraakkeli oli käskenyt Byzasin ”asettua asumaan ’sokeiden maata’ vastapäätä, ja Byzas uskoi, että aiempien Aasian puolella – Kalcedonissa – asuttaneiden siirtolaisten on täytynyt olla ’sokeita’, koska he eivät huomanneet loistavaa sijaintia Bosporinsalmen suulla, joka on ainoa pääsy Mustallemerelle”, All About Istanbul ehdottaa.
Arkeologi ja ’Arkeoloji ve Sanat’ (Arkeologia ja taide) -lehden päätoimittaja Nezih Basgelen on koonnut ja lähettänyt sähköpostitse TRT Worldille joitakin tietoja. Hän kertoo, että varhaisin nimi, joka historialliselle niemimaalle, jolle Istanbul on rakennettu, on Byzantion/Bizantion. Nimi on oletettavasti johdettu traakialaisesta nimestä Byzas/Vizas. Vanhojen huhujen mukaan kaupungin perusti kuningas Bizas (mahdollisesti muunnelma nimestä Byzas), traakialaisen Buzien kasvattaman puolijumala Semestrasin poika.
Mitä tulee nimeen Istanbul, se tuli paljon myöhemmin, sanoo Istanbulin yliopiston teologian laitoksen professori Yakoob Ahmed, joka opettaa siellä islamilaista ja ottomaanien historiaa.
Bysantin jälkeen, kun kaupunki oli Rooman vallan alla, Rooman keisari Septimus Severus nimesi sen uudelleen nimeksi Augusta Antonina. Tämä tapahtui hänen poikansa mukaan. Kun keisarikunnan kotipaikka siirtyi kaupunkiin vuonna 330 jKr., se sai nimekseen Secunda Roma (Toinen Rooma). Viidennestä vuosisadasta alkaen sitä kutsuttiin Nova Romaksi (latinaksi uusi Rooma), ja sen asukkaita kutsuttiin roomalaisiksi. Nimi ei kuitenkaan säilynyt.
Bizantion oli traakialainen nimi, kun taas ottomaanien papereissa arabialaiset ja armenialaiset muodot olivat myös Byzantia, Byzandia, Buzantiye, Puzanta, Buzantis. Islamilaisista lähteistä saa tietää, että oli muitakin, kuten Rûmiyyetü’l-kübrâ (Suuri Rooma), Taht-ı Rûm (Rooman istuin), Gulgule-i Rûm (Rooman ääni), joka on peräisin Nova Romasta.
Sitten oli tietenkin Constantinopolis (latinaksi)/Constantinople (englanniksi). Nimi oli peräisin Rooman keisari Konstantinus Suurelta, joka teki kaupungista valtakuntansa pääkaupungin (306-337 jKr.). Se oli yleinen nimi ja siitä tuli virallinen. Konstantiniyye-johdannaista käyttivät arabit ja persialaiset, kun taas ottomaanit hyödynsivät sitä rahassa ja virallisessa kirjeenvaihdossa.
Constantinopolis oli yleinen nimi, jota käytettiin koko roomalaisen ja bysanttilaisen ajan, ja länsimaat käyttivät sitä paljon pidempään, jopa silloin, kun kaupunki oli ottomaanien vallan alla (vuodesta 1453 jKr.).
Kunnianhimoisesti ottomaanien valtakunta käytti muunnelmaa Konstantinyye Turkin tasavallan perustamiseen asti. Encyclopedia Britannican mukaan ”kunnes Turkin postilaitos muutti nimen virallisesti vuonna 1930 … kaupunki jatkoi tuhatvuotisen Konstantinopolin nimen kantamista.”
”Emme ole varmoja siitä, miten kehittyi, koska se syntyi kreikan kielestä, emmekä ole varmoja siitä, kuinka kauas se juontaa juurensa”, Ahmed sanoo. ”Se tarkoittaa kaupunkia, joten jos näet sanan Konstantinopoli, siinä on sana Stan ja Pol, koska sitä kutsuttiin Constantinopoliksi. Se tarkoittaa yksinkertaisesti I Sten Pol eli kaupungin sisällä, luultavasti vanhojen kaupunginmuurien sisällä.”
Konstantinopolin asukkaat viittasivat kaupunkiin I Sten Pol (kaupungin sisällä) -nimellä jo 10. vuosisadalta lähtien, kuten ilmenee armenialaisista ja arabiankielisistä lähteistä (joissa ei ole alkukirjainta I-) ja myös ottomaanien lähteistä. ”I Sten Pol” muuttui lopulta yhdeksi sanaksi Marek Stachowskin ja Robert Woodhousen mukaan, jotka ovat kirjoittaneet teoksen ”The Etymology of İstanbul: Making Optimal Use of the Evidence”. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kreikkalainen tapa viitata Konstantinopoliin ”kaupunkina” siirtyi muihin.
”Kun ottomaanit valloittivat Istanbulin, he säilyttivät suurelta osin vanhat kreikkalaiset nimet, kuten Bosporin, Uskudarin ja tietysti Hagia Sofian”, Ahmed jatkaa. ”Halil Inalcik väittää, että Fatih yritti popularisoida nimeä ISLAMbul ja sitä käytettiin, mutta siitä ei koskaan tehty virallista.”
”Todellisuudessa ottomaanit käyttivät mielellään osmanisoitua/arabisoitua nimeä Konstantinopoli, jota he kutsuivat nimellä Constantiniyye. He kutsuivat sitä myös muilla nimillä, kuten Payitaht ja Asitane, mutta niitä ei koskaan käytetty virallisesti”, Ahmed kertoo.
Vuonna 2012 paikalliselle lehdistölle puhuneen edesmenneen tutkijan mukaan ottomaanien aikana kaupungin yleisin nimi oli Konstantinopolin arabiankielinen versio Konstantiniyye, ja että sitä kutsuttiin myös nimellä ”Dersaadet”, onnellisuuden kaupunki, ja suureksi dervissien luostariksi, ”Asitane”. Osmanien sulttaanit eivät jääneet kiinni nimiin – yksi poikkeus kuitenkin oli. ”Sulttaani Mustafa Kolmas käytti keisarillisissa kirjoituksissaan ’islamin kaupunkia’ Islambol.” Sanan ”Istanbul” juuri on kreikaksi ’stinpolis’, ja se tarkoittaa muotoa ”kaupunkiin”.
Kaupunki – viitaten – on kaupunki kaupungin muurien sisällä. ”Kaupunginmuurien ulkopuolisia paikkoja ei tuolloin koskaan kutsuttu Istanbuliksi. Se on suurin virhe nykyään. Kun he sanovat toiselle puolelle, he eivät koskaan tarkoita Kadikoyta vaan Galataa. Kun he puhuvat toiselle puolelle siirtymisestä, he tarkoittavat Karakoysta Galataan, Galatasta Kuledibiin. Taksimia ei ole vielä olemassa, vaan Uskudar. Ja Bosporin rannalla on kausiluontoisesti käytettyjä ruhtinassaaria ja kyliä. Eli Bosporusta ei pidetä Istanbulina.”
”Yleiskielessä se on ’şeher’. Kun joku sanoo menevänsä Istanbuliin, hän tarkoittaa ’kaupungin muurien sisäpuolella’. Joku Kadikoyssa sanoo ’menen tänään Istanbuliin’ ja joku Taksimissa sanoo ’menen tänään alas Istanbuliin’. Minusta tämä on suurempi ero”, tutkijat sanovat.