Maissileivän tutkiminen: History and Recipes

Linda tutkii elintarvikefaktoja, kansanperinnettä ja upeita reseptejä ainesosa kerrallaan.

Taivaallinen ruokalaji

Valurautainen paistinpannu on tumma kuin hiilipöly, lukemattomien puuhellalla vietettyjen vuosien mustuttama. Tänään siinä on tuoksuva kakku, kuuma uunista. Kuuluu heikko rapiseva ääni, kun veitsi viiltää kultaisen kuoren läpi. ”Älä koske”, isoäiti varoittaa, kun leijun pannun yllä ja hengitän tuoksua. Höyry nousee, kun hän irrottaa runsaan palan ja asettaa sen lautaselle. Ilma on täynnä maissin ja vaahterasiirapin tuoksua. Tämä on täydellisyyttä.

Taivaassa on varmaan maissileipää.

Ei ole mitään uutta auringon alla

Isoäitini oli syntynyt vuonna 1870, mutta 150 vuotta sittenkään maissileipä ei ollut uusi keksintö. Arkeologit uskovat, että maissi sai alkunsa Tehuacanin laaksosta Meksikosta 7000 vuotta sitten, jossa sitä paahdettiin, jauhettiin jauhoksi, muotoiltiin leivonnaisiksi ja haudutettiin pataruoissa. Tuo maissi ei kuitenkaan ollut sellaista, jota voit löytää paikallisesta ruokakojusta. Rakastamamme maissi sai alkunsa luonnonvaraisena ruohona, jonka harvat siemenet takertuivat tukevaan varteen – kaukana nykyisin nauttimistamme pulleista siemenistä tukevissa tähkissä.

Menneisyyden maanviljelijät kesyttivät nuo muinaiset ruohot valikoivalla jalostuksella – he valitsivat huolella siemenet suurimmasta, muhkeimmasta ja makeimmasta maissista ja istuttivat ne seuraavan vuoden satoa varten. Ajan myötä nämä sydämelliset kasvit ristipölytteistyivät, ja parhaista ominaisuuksista tuli hallitsevia, minkä tuloksena syntyi se, minkä nykyään tunnemme maissina.

Luonnosta ihmeellisellä tavalla ja muodoltaan ja kooltaan kuin puutarhan herneet.

– Kristoffer Kolumbus

Tasku täynnä kultaa

Historiankirjat kertovat, että Kristoffer Kolumbus purjehti Atlantin valtameren poikki etsiessään helpompaa kulkuväylää mausteisaarille vuonna 1492. Vaikka Kolumbus ei onnistunut löytämään tuota maagista kulkuväylää, hän löysi kuitenkin Uuden maailman ja sen ihmeelliset antimet. Perunat, kurpitsat, chilipaprikat, kaakao, ananas ja maissi kuuluivat Uuden maailman tarjoamiin kulinaarisiin aarteisiin.

Mutta hän unohti yhden merkittävän palapelin palasen. Kuka tahansa voi kasvattaa maissia, mutta kun se on saatu, mitä sillä tehdään? ”The Story of Corn” -kirjan kirjoittaneen Betty Fussellin mukaan tämä pieni tiedonpätkä esti tuhansia ihmisiä Euroopassa hyödyntämästä maissia sen koko potentiaalia.

Maissijauho oli kova juttu niille, jotka maissia oikeasti valmistivat. Sen lisäksi, että maissia oli itsepäisen vaikea murskata edes karkeaksi jauhoksi, jauho kieltäytyi myös reagoimasta hiivaan. Riippumatta siitä, miten sitä keitettiin, raudassa, kuoressa tai kivellä, maissimassa makasi litteänä kuin mutapiiraat… Rasvaisuus oli jatkuva siirtomaa-ajan valitus, jonka kokit pyrkivät korjaamaan sekoittamalla maissijauhoa hienommin jauhettuihin ruis- tai vehnäjauhoihin – silloin kun he saivat niitä…”

– Betty Fussell

Maissileivän evoluutio

Maissin valmistus oli siirtomaa-ajan ruokavaliossa olennainen osa sitä. Sitä oli helppo kasvattaa, jopa kaikkein epäsuotuisimmassa maaperässä. Ja niin se täytti vatsat. Maissi ei kuitenkaan korvannut vehnää ja muita vanhan maailman jyviä. Eurooppalaiset kokit seurasivat alkuperäisamerikkalaisten ohjeita ja muodostivat litteitä kakkuja maissijauhoista, rasvasta ja vedestä.

Ajan myötä nämä kotikokit pystyivät hankkimaan lisää ainesosia, jotka tekivät kakuista maukkaampia. Hiiva, kananmunat ja melassi muuttivat mauttomat (vaikkakin täyttävät) kakut joksikin, joka muistuttaa enemmän nykyistä maissileipää.

Keitetty maissileipä

Intiaanien reseptien mukaan irokeesit valmistivat maissileipää murskaamalla maissinjyviä jauhoihin ja sekoittamalla sitten joukkoon sen verran jauhoja, että niistä muodostui jäykkä tahna. Joskus joukkoon lisättiin marjoja tai pähkinöitä. Näin syntyneet pienet leivät pudotettiin kiehuvaan veteen ja kypsennettiin, kunnes leipä kellui, hyvin samankaltaisesti kuin nykyään valmistettavat nyytit. Samaa seosta paistettiin myös tulipesässä tai paistettiin auringonkukkaöljyssä.

Cornbread Cake

Enemmän kakkua kuin leipää, tässä ruoka-annoksessa on hyvin murea murea mureus, tonneittain ruskeasta sokerista saatavaa makeutta ja jopa aidon maissin paloja. Levitä päälle pehmeää voita heti uunista tultuasi. Miksi? Koska se tekee tästä täydellisestä kakusta vielä täydellisemmän.

Cast Iron Skillet Cornbread

Brittany on MomWifeBusyLife-blogin luoja ja jakaa kanssamme anoppinsa cornbread-reseptin. Tämä on niin autenttista kuin vain voi olla. Hän jopa selittää, miten valurautapannu maustetaan oikein, jotta taikina ei tartu kiinni ja saat täydellisen kultaisen kakun.

Cornbread Biscuits

Loin tämän reseptin kiitospäivän ateriaamme varten. Jotkut vieraistani halusivat keksejä, kun taas toiset pyysivät maissimuffinsseja – ja kyllä, kuulin myös illallisrullan faniklubista. Emme todellakaan tarvitse tai halua kolmea erilaista leipää ruokapöytään, joten yhdistin kaikki kolme.

Ainesosat

• 2 tl. aktiivista kuivahiivaa
• 1/4 kupillista lämmintä vettä
• 2 kupillista kirnupiimää
• 4 kupillista yleisjauhoja
• 1 kupillinen maissijauhoja
• 1 rkl leivinjauhetta
• 1 tl. ruokasoodaa
• 2 tl suolaa
• 3 rkl sokeria
• 3/4 kupillista shorteningiä

OHJEET

1. Liuota hiiva pieneen kulhoon lämpimään veteen. Anna seistä 5 minuuttia tai kunnes se vaahtoaa. Lisää kirnupiimään ja laita sivuun.
2. Suuressa sekoituskulhossa yhdistä jauhot, maissijauhot, leivinjauhe, ruokasooda, suola ja sokeri. Leikkaa shortening leivontasekoittimella, kunnes seos muistuttaa karkeaa murua. Sekoita joukkoon hiiva- ja kirnupiimaseos ja vaivaa noin 5 tai 6 kertaa.
3. Taputtele taikina kevyesti jauhotetulla alustalla 1/2 tuuman paksuiseksi. Leikkaa keksit 2 tuuman pyöreällä leikkurilla. Aseta kevyesti voidellulle leivinpaperille. Keksien pitäisi melkein koskettaa toisiaan.
4. Peitä ja aseta lämpimään, vedottomaan paikkaan 1 tunniksi tai kunnes taikina on kaksinkertaistunut. Kuumenna uuni 425 asteeseen. Paista keksejä 10-12 minuuttia tai kunnes ne ovat ruskistuneet.

Hoecakes

Legenda kertoo, että hoecakesit saivat nimensä siitä, että ne valmistettiin leirinuotiota vasten tuetun (toivottavasti puhtaan) hauen reunalla. Jamie Deen, tunnettu kirjailija ja Food Networkin kokki, jakaa suosikkireseptinsä kanssamme.

Kurpitsamaisleipä kanelihunajavoilla

Kun kirjoitan tätä, päivät lyhenevät, yöt viilenevät ja puut alkavat näyttää häikäiseviä värejään. Syksy on aivan nurkan takana. Syksyn myötä kaikki ajatukset kääntyvät kurpitsa-kurpitsaleipiin, kekseihin, kakkuihin ja tietysti maissileipiin. Jaclyn (CookingClassy) on tarjonnut meille monia loistavia reseptejä, ja myös tämä kurpitsamaissileipä on kauniisti kirjoitettu ja kuvattu. Kurpitsasose tekee leivästä kosteaa ja mureaa.

Savory Skillet Cornbread: Tomato Upside-Down Cake

En etsinyt suolaista maissileipäreseptiä, mutta tämän kakun kuva sai minut pysähtymään täysin. Tämä häkellyttävä kakku on täydellinen näyteikkuna perintötomaateille. Ne eivät ole pakollisia, mutta katso, miten kauniin värikontrastin ne tarjoavat.

Jos et välitä tuoreesta tillistä, voit toki jättää sen pois. Ehdottaisin tuoretta timjamia tai ehkä ripaus tai kaksi kuivaa (ei tuoretta) oreganoa.

Maisleivän apoteoosi, perimmäinen, kirkastettu ihanne; lusikkaleipä, höyryävän kuuma, höyhenenkevyt lautasellinen maissijauhoja, joihin on sekoitettu voita, kananmunia, maitoa ja mausteita, ja jotka uunin lämpö nostaa ilmavaksi kohokkaaksi.

– John Egerton

Makea maissilusikkaleipä

Stacey on SouthernBitesin luoja, keittokirjan kirjoittaja ja ”todellinen etelävaltiolainen uskomattomien kokkien suvusta.” Hän rakastaa jakaa intohimonsa perheen suosikkiruokien, kuten tämän makean maissin lusikkaleivän, valmistamiseen.

© 2018 Linda Lum

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, USA:sta tammikuun 02. päivänä 2020:

Nimeltään englantilaiskeksejä, koska ne sisältävät hiivaa.

Mary Wickison Brasiliasta 02. tammikuuta 2020:

Hei Linda,

Ovatko maissileipäkeksit niitä, joihin viittasit nimellä Angel biscuits?

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, USA:sta 01. marraskuuta 2018:

Rodric, olen varmaan katsonut tuota reseptiä varmaan 101 kertaa enkä ole koskaan huomannut tuota virhettä. Kiitos, että huomautit minulle laiminlyönnistä (ja olen korjannut sen).

Yritän aina lisätä historiaa tai mielenkiintoista taustatietoa jokaiseen artikkeliini. Olen iloinen, että piipahdit tänään. Postitan joka maanantai ja tiistai sekä jokaisen kuukauden 1. päivä.

Rodric Anthony Surprisesta, Arizonasta 01. marraskuuta 2018:

Haluan kokeilla tuota reseptiä, jonka keksit sämpylöille/kekseille/kornileivälle. En löytänyt ohjeista kohtaa, jossa pitäisi lisätä 1 kupillinen jauhoja. En halua olettaa mitään. Ajattelin, että on parempi kysyä. Luulen, että haluan kokeilla niiden valmistamista tänä kiitospäivänä. Muuten, rakastan syventymistäsi maissin ja maissileivän historiaan.

manatita44 lontoolaiselta 23. lokakuuta 2018:

Okei. Etsin kirjasi. Mutta mistä tiedät kaivoksista? Oletko lukenut sitä? Minulla on yksi, jota tulet todella rakastamaan. Sen nimi on Maxims For Our Children: Katsaus Jeesuksen, Kristuksen, opetuksiin. Se on tehty syvälliseen kristilliseen tapaan, pikemminkin pyhimysten tapaan, ja siinä on paljon taustasitaatteja.

Voi ei! Se lojuu tietokoneellani, kuten myös runokirjani nimeltä Blossoms of The Heart. Tarvitsen sihteerin, Linda. Voisitko tulla käymään? (Suloinen naurahdus)

Kiitos ystävällisistä sanoistasi. Voin kunnostautua monissa asioissa. Tässä elämäni vaiheessa tunnen, että Jumala haluaa minun inspiroivan ihmisiä olemaan tietoisia sisäisestä elämästä. Runous on minulle nopea ja helppo tapa tehdä tämä. Love you, my Sweet Carb Diva.

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, Yhdysvalloista 22. lokakuuta 2018:

Rakas Manatita, itse asiassa kirjoitin kirjan. Jos katsot profiilisivultani löydät tiedot siitä, miten voit ostaa sen Amazonista. Olet uskomaton kirjailija, ja sanasi tuovat onnen ja ilon kyyneleitä. Kiitos paljon rakas ystäväni.

manatita44 Lontoosta 22. lokakuuta 2018:

Kykysi kirjoittaa ja tutkia tekee sinut ylpeäksi täällä. Minäkin olen ylpeä sinusta. Oikeastaan sinun pitäisi kirjoittaa kirja, ei välttämättä liity ruoanlaittoon. Olet kuningatar täällä ja menestyisit siinä, mitä ikinä päätätkin tehdä. Korkeammat siunaukset.

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, Yhdysvalloista 20. lokakuuta 2018:

Linda, kiitos paljon. Makeanhimoni pyytää minua tekemään maissikakun melko pian, ja luulen, että lusikkaleipä saattaa löytää itsensä kiitospäivän pöydästäni tänä vuonna. Kiitos, kun piipahdit.

Linda Crampton British Columbiasta, Kanadasta 20. lokakuuta 2018:

En ole tehnyt maissileipää pitkään aikaan, mutta tämän artikkelin luettuani minua houkuttaa kovasti. Jakamasi reseptit kuulostavat ja näyttävät herkullisilta. Kiitos, että jaat kaiken tiedon.

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, USA:sta 16. lokakuuta 2018:

Eric, ehkäpä asuinpaikkasi vuoksi tomaatit ovat aina maukkaita. Täällä ylhäällä Washingtonin osavaltiossa, erityisesti vuoden viileämpinä kuukausina (kun ne eivät kasva täällä tuoreina, vaan ne on tuotava jostain muualta), niissä ei tunnu koskaan olevan paljon makua.

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, USA:sta 16. lokakuuta 2018:

Dora, valurautainen paistinpannu herättää muistoja ikiaikojen takaisista ruokalajeista, eikö vain? Kiitos kun piipahdit ja jätit kommentin. On aina mukava kuulla sinusta.

Eric Dierker Spring Valley, CA. U.S.A. 16. lokakuuta 2018:

Linda sait minut katsomaan. Meillä on loistavia tomaatteja täällä. Jopa puutarhassani kaksi kertaa vuodessa, jos jaksan.

Ja näyttää siltä, että piirikuntamme tuottaa tarpeeksi, jotta ei tarvitse tuoda. Mielenkiintoista.

Dora Weithers Karibialta 16. lokakuuta 2018:

Kaikki hyvin mielenkiintoista! Rautapannun näkeminen ennustaa jotain tavallista suurempaa. Muutkin reseptit vaikuttavat houkuttelevilta. Kiitos jakamisesta.

Linda Lum (kirjoittaja) Washington State, USA:sta 16. lokakuuta 2018:

Eric, tiedän. Se on upea, eikö olekin? Joku sanoi, että syömme ensin silmillä. Kunpa minulla olisi nyt vain hyvä tomaatti.

Eric Dierker Spring Valleystä, CA. U.S.A. 16. lokakuuta 2018:

Hyviä juttuja täällä. Minä varmasti pyörryin tuon perintötomaatin kohdalla. Off to the store I go.

Thanks for another great one.

Linda Lum (author) from Washington State, USA on October 15, 2018:

Hi Kristen. En kasvanut ”maissileipää rakastavassa” talossa. Johdanto oli vähän fantasiaa (toimituksellinen lisenssi). Mutta rakas appiukkoni tutustutti minut maissileivän tarpeeseen ja rakkauteen. Nautimme siitä ja toivomme, että voisit arvostaa näitä uusia reseptejä.

Kristen Howe Koillis-Ohiosta 15. lokakuuta 2018:

Suuret maissileipäreseptit Linda. Olen syönyt maissileipäkakkuja kerran tai kaksi. Olen jopa tehnyt niitä itse. Haluaisin kokeilla muita variaatioita siitä tänä syksynä.

Linda Lum (kirjoittaja) Washington State, USA:sta 15. lokakuuta 2018:

Kiitos, Peggy. Sanotaan, että välttämättömyys on keksintöjen äiti.

Peggy Woods Houstonista, Texasista 15. lokakuuta 2018:

Pidän hyvästä kosteasta maissileivästä silloin tällöin. Antamasi historia on mielenkiintoinen. Olet aika nerokas yhdistämällä keksit, sämpylät ja maissileivät yhteen reseptiin. Congrats!

Linda Lum (author) from Washington State, USA on October 15, 2018:

Flourish, Mr. Carbin isä oli pitkä teksasilainen ja rakasti maissileipäänsä, joten tämän pienen jenkkitytön oli pakko opetella tekemään sitä. Kiitos suloisista sanoistasi.

FlourishAnyway USA:sta 15. lokakuuta 2018:

Jossain on vitsi noista hoe-kakuista, mutta jätän sen sikseen. Maissileipä on aika yleistä täälläpäin mihin aikaan vuodesta tahansa ja isomummoni rakasti lusikkaleipää. En olisi ikinä uskonut näkeväni sitä tällä palstalla! Olet todellinen ihanuus, Linda!

Linda Lum (kirjoittaja) Washington State, USA:sta 15. lokakuuta 2018:

Shauna, maissileipä on yksi niistä asioista, jotka vain sopivat luontevasti chilin kanssa, luulisin. Ja kuten ystävämme billybuc sanoi tänä aamuna, olemme syvällä chilisäässä Tyynenmeren luoteisosassa. Tänä aamuna oli melkein pakkasta.

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, USA:sta 15. lokakuuta 2018:

Bill kokeile maissileipäkakkua tai lusikkaleipää, niin et maista sahanpurua.

Shauna L Bowling Keski-Floridasta 15. lokakuuta 2018:

Jum, maissileipää! En ole tainnut koskaan tehdä sitä muussa kuin valurautapannussa. Laitoitko siirappia omasi päälle? Olen aina laittanut siihen vain voita, mutta siirappikin kuulostaa hyvältä idealta!

Bill Holland from Olympia, WA on October 15, 2018:

Pidän maissileivän mausta, mutta aina kun olen syönyt sitä, se on niin kuivaa, että tuntuu kuin nielisin sahanpurua. Se tekee siitä itselleni ilmeisesti turn offin :). Tarvitsen sinut lähelleni, jotta voin maistaa kosteaa maissileipää 🙂

Linda Lum (kirjoittaja) Washingtonin osavaltiosta, Yhdysvalloista 15. lokakuuta 2018:

Hyvää huomenta Ethel (täällä Tyynenmeren luoteisosassa on vielä aamu). Olet uusi kävijä sivullani. Tervetuloa. Huomaan, että asut Kingston-Upon-Hullissa. Minulla on sukua Manchesterissa, joka ei ole kovin kaukana sinusta, eikö?

Kiitos käynnistä. Kirjoitan enimmäkseen ruoasta ja ruokahistoriasta. Jos pidät tuon tyyppisistä asioista, toivon, että leijut profiilini sivulla hieman.

Ethel Smith Kingston-Upon-Hullista 15. lokakuuta 2018:

Olet saanut minut kiinni tuolla kuvauksella isoäitisi maissileivästä. Olipa mielenkiintoinen napa ja se sai minut nälkäiseksi.