Kotikouluopetuksen hyvät ja huonot puolet

Positiiviset puolet

Kotikouluopetuksesta tulee päivä päivältä suositumpaa, ja sen kasvuvauhti on 7-15 prosenttia vuodessa. Kotona oppii tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa lasta. Kotiopetetut lapset pärjäävät hyvin standardoiduissa kokeissa, ovat tervetulleita korkeakouluihin ja yliopistoihin, ja aikuisina heillä on maine itseohjautuvina oppijoina ja luotettavina työntekijöinä.

Vähän kymmenen vuotta sitten, kun olin tekemässä päätöstä kotiopetuksesta, kirjoitin listan plussista ja miinuksista. Hyvät puolet voittivat minut, mutta sittemmin olen huomannut, että hyviä ja huonoja puolia oli paljon enemmän, mitä en olisi voinut mitenkään ennakoida!

Lisää: How to Get Started into Started with Homeschooling

Auttaaksemme muita vanhempia, jotka harkitsevat kotikoulunkäyntiä, tässä on uusi lista plussista ja miinuksista. Tämä lista perustuu sekä omiin kokemuksiini että kymmenien perheiden kokemuksiin, jotka ovat jakaneet kanssani päivittäisen kotiopetuksensa ylä- ja alamäkiä.

Plussat

Kasvatuksellinen vapaus

Suurimmalla osalla kotiopetusta saavista oppilaista on mahdollisuus opiskella ja oppia, mitä he haluavat, milloin he haluavat ja niin kauan kuin haluavat. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kaikkia perusasioita (ja enemmänkin!) käsiteltäisi. Mutta nuo perusasiat saatetaan kattaa yhden lapsen kohdalla kuusivuotiaana ja toisen kohdalla kymmenvuotiaana, riippuen kyvyistä, kypsyydestä ja kiinnostuksen tasosta. (Valitettavasti muutamissa osavaltioissa on tarpeettoman rajoittavia lakisääteisiä vaatimuksia; näissä osavaltioissa koulutuksellinen vapaus voi olla rajoitettua.)

Fyysinen vapaus

Koulujärjestelmästä irtautumisen aiheuttaman alkujärkytyksen mentyä ohi kotiopetusta antavat vanhemmat sanovat kokevansa todellista vapauden tunnetta. Kun heidän elämänsä ei enää pyöri kouluaikojen, kotitehtävien ja koulukalenterin ympärillä, nämä perheet suunnittelevat sesongin ulkopuolisia lomia, vierailevat puistoissa ja museoissa viikolla ja elävät elämäänsä sen mukaan, mikä heille sopii.

Tunne-elämän vapaus

Perheiden paineet, kilpailutilanne, tylsistyminen ja kiusaajat – ovat kaikki osa tyypillistä koulupäivää. Tämä voi olla erityinen ongelma tytöille. Tutkimusten mukaan itsetunto romahtaa yläasteikäisillä tytöillä. Samankaltaiset tutkimukset kotiopetusta saaneista tytöistä ovat kuitenkin osoittaneet, että itsetunto säilyy ennallaan ja että nämä tytöt menestyvät edelleen. (Lue Susannah Shefferin teos A Sense of Self: Listening to Homeschooled Adolescent Girls.) Kotikoulutetut lapset voivat pukeutua, toimia ja ajatella haluamallaan tavalla ilman pelkoa pilkasta tai tarvetta ”sopeutua joukkoon”. He elävät todellisessa maailmassa, jossa elämää eivät sanele murrosikäisten trendit ja vaaralliset kokeilut.

Riippuvuusvapaus

Monet perheet kokevat, että heidän uskonnolliset ja hengelliset vakaumuksensa ovat tärkeä osa sitä, keitä he ovat. Kotiopetus tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden sisällyttää uskomuksensa jokapäiväiseen elämäänsä.

Luovutetut perhesuhteet

Vähän jokainen perhe korosti kotiopetuksen tärkeää roolia siinä, että se auttoi heitä löytämään aikaa kaikkien perheenjäsenten välisten rakkaudellisten siteiden vaalimiseen. Teinit näyttävät hyötyvän valtavasti tästä vuorovaikutuksesta, ja kapinallinen, tuhoisa käyttäytyminen alkaa usein vähentyä pian kotiopetuksen aloittamisen jälkeen.

Vakaus vaikeina aikoina

Olikpa kyseessä uusi vauva, sairaus, kuolema perheessä tai jokin muu este tai siirtymävaihe, kotiopetus auttaa perheitä selviytymään haastavina aikoina. Dauri, joka opettaa kolmea poikaansa kotiopetuksessa, kuvaili, miten kotiopetus auttoi hänen perhettään sopeutumaan muuttoon Euroopasta takaisin Yhdysvaltoihin, jota seurasi toinen muutto maan toiselle puolelle: ”Oli suuri lohtu, että opimme kotiopetusta koko muuton ajan. Se oli vakauttava tekijä muuten sekavassa elämässämme.”

Hyvinvoivat lapset

Kuten yhä useammat tutkimukset osoittavat, uni on elintärkeää lasten, erityisesti teini- ja esiteinien, emotionaaliselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Varhaisen aamutunnin vaikutukset voivat olla tuhoisat monille lapsille, etenkin niille, jotka eivät ole aamuihmisiä. Tajuttuaan, että unen puute ja tuntikausien kiireet jättivät hänen poikansa usein zombimaisen horrokseen, Haya on päättänyt kokeilla kotiopetusta: ”Vanhin lapseni (13-vuotias) herää kello 6.30, jotta hän ehtii bussiin kello 7.15 ja aloittaa koulun kello 7.30. Hän tulee kotiin kello 15:00 ja tekee läksyjä – joskus keskiyöhön asti. Hän on usein uupunut. Toivon, että kun ensi vuonna käymme kotiopetusta, tummat silmänaluset katoavat ja hänen todellinen persoonallisuutensa tulee taas esiin.”

Ei kiireitä

Kotiopetuksessa olevat lapset voivat saada muutamassa tunnissa aikaan sen, mihin tavallisella luokkahuoneella menee viikko tai enemmän. Hiljattain antamassaan haastattelussa John Taylor Gatto, New Yorkin vuoden opettaja ja 26 vuotta opettajana toiminut veteraani, sanoi, että monissa luokkahuoneissa käytetään alle tunti jokaisesta koulupäivästä ”tehtävässä oppimiseen”. Ei ihme, että lapsilla on niin paljon kotitehtäviä. Siitä pääsemmekin kotiopetuksen tärkeimpään ”pro”-kysymykseen: Ei enää kotitehtäviä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.