Encyclopædia Britannica, Inc.Katso kaikki tämän artikkelin videot
Johannes Kepler, (s. 27.12.1571 Weil der Stadt, Württemberg -kuollut 15.11.1630 Regensburg), saksalainen tähtitieteilijä, joka löysi kolme merkittävää planeettojen liikkeen lakia, jotka on perinteisesti nimetty seuraavasti: (1) planeetat liikkuvat elliptisillä kiertoradoilla, joiden yksi polttopiste on Aurinko; (2) aika, joka tarvitaan planeettojen kiertoradan minkä tahansa kaaren kulkemiseen, on verrannollinen keskuskappaleen ja kyseisen kaaren välisen sektorin pinta-alaan (”pinta-alalaki”); ja (3) planeettojen jaksottaisten aikojen neliöiden ja niiden kiertoratojen säteiden kuutioiden välillä on tarkka suhde (”harmoninen laki”). Kepler ei itse kutsunut näitä löydöksiä ”laeiksi”, kuten oli tapana sen jälkeen, kun Isaac Newton johti ne uusista ja aivan erilaisista yleisistä fysikaalisista periaatteista. Hän piti niitä taivaallisina harmonioina, jotka heijastivat Jumalan suunnitelmaa maailmankaikkeutta varten. Keplerin löydökset muuttivat Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskeisen järjestelmän dynaamiseksi maailmankaikkeudeksi, jossa aurinko aktiivisesti työntää planeettoja ei-ympyränmuotoisille kiertoradoille. Ja juuri Keplerin käsitys fysikaalisesta tähtitieteestä korjasi uuden problematiikan muille tärkeille 1600-luvun maailmanjärjestelmän rakentajille, joista tunnetuin oli Newton.
Mikä oli Johannes Keplerin ammatti? Milloin ja miten se alkoi?
Johannes Kepler oli tähtitieteilijä. Hän opiskeli alun perin teologiksi Tübingenin yliopistossa. Hän kiinnostui kovasti tähtitieteestä, ja hänen matematiikan professorinsa Michael Maestlin rohkaisi hänen kiinnostustaan. Maestlin uskoi varhain Nikolaus Kopernikuksen ajatukseen, jonka mukaan Maa ja muut planeetat liikkuvat auringon ympäri. Hän opetti Keplerille kaiken Kopernikuksen ajatuksista.
Mistä Johannes Kepler tunnettiin?
Johannes Kepler tunnetaan parhaiten kolmesta planeettojen liikkeen laista. Nämä lait ovat:
- Planeetat liikkuvat ellipsin muotoisilla kiertoradoilla.
- Planeetan ja Auringon välinen viiva kattaa yhtä suuren alueen yhtä pitkissä ajoissa.
- Kuinka kauan planeetalta kestää kiertää Aurinkoa, liittyy planeetan kiertoradan säteeseen.
Keneen Johannes Kepler vaikutti?
Johannes Keplerillä ja hänen laeillaan oli suuri vaikutus Isaac Newtoniin. Newton keksi painovoimalain, jonka mukaan massat vetävät toisiaan puoleensa voimalla, joka on kääntäen verrannollinen niiden välisen etäisyyden neliöön. Newton käytti painovoiman ja liikkeen lakeja johdattaakseen Keplerin lait ja osoittaakseen, että planeettojen liikkeet voidaan selittää matematiikan ja fysiikan avulla.
Missä Johannes Kepler syntyi?
Johannes Kepler syntyi 27. joulukuuta 1571 Weil der Stadtin kaupungissa Württembergin herttuakunnassa, nykyisessä Saksassa.
Miten ja missä Johannes Kepler kuoli?
Kuumeeseen sairastuttuaan Johannes Kepler kuoli 15. marraskuuta 1630 Regensburgissa Baijerin herttuakunnassa, nykyisessä Saksassa. Hän oli mennyt Regensburgiin perimään korkoa omistamilleen itävaltalaisille velkakirjoille. Hänen hautansa tuhoutui vain muutama vuosi hänen kuolemansa jälkeen kolmikymmenvuotisen sodan aikana.
Keplerin monien muiden saavutusten ohella hän tarjosi uuden ja oikean selityksen siitä, miten näkökyky syntyy; hän kehitti uudenlaisen selityksen valon käyttäytymiselle vastikään keksityssä teleskoopissa; hän löysi useita uusia puolipyöreitä monikulmaisia moniulotteisia moniulotteisia monikulmioita; hän tarjosi uuden teoreettisen perustan astrologialle ja rajoitti samalla sitä alaa, jolla astrologian ennustuksia voidaan pitää luotettavina. Hänen löytöjensä luettelosta ei kuitenkaan käy ilmi, että ne olivat Keplerille osa yhteistä tietorakennelmaa. Teologisten, astrologisten ja fysikaalisten ajatusten matriisi, josta Keplerin tieteelliset saavutukset syntyivät, on epätavallinen ja kiehtova omalla tavallaan. Keplerin löytöjen erittäin omaperäisen luonteen vuoksi nykyaikaisilta ihmisiltä vaaditaan kuitenkin älyllistä empatiaa, jotta he ymmärtäisivät, miten näin pysyvät tulokset ovat voineet syntyä näennäisen epätodennäköisestä ajatuskokonaisuudesta. Vaikka Keplerin tieteellinen työ keskittyi ennen kaikkea tähtitieteeseen, tuolloin ymmärretty aihe – taivaankappaleiden liikkeiden tutkiminen – luokiteltiin osaksi laajempaa tutkimuskohdetta, jota kutsuttiin ”tähtitieteeksi”. Tähtitiedettä pidettiin sekatieteenä, joka koostui matemaattisesta ja fysikaalisesta osasta ja oli sukua muille samankaltaisille tieteenaloille, kuten musiikille (sävelten suhteiden tutkiminen) ja optiikalle (valon tutkiminen). Se jaettiin myös teoreettisiin ja käytännöllisiin luokkiin. Taivaan liikkeiden teorian lisäksi oli myös planeettataulukoiden ja -välineiden käytännön rakentaminen; samoin astrologian teoreettisilla periaatteilla oli vastaava käytännön osa, joka käsitteli vuosittaisten astrologisten ennusteiden tekemistä yksilöistä, kaupungeista, ihmiskehosta ja säästä. Näissä puitteissa Kepler teki tähtitieteestä erottamattoman osan luonnonfilosofiaa, mutta hän teki sen ennennäkemättömällä tavalla – ja antoi samalla ainutlaatuisen panoksen tähtitieteeseen sekä kaikkiin sen apulaisaloihin.