Airborne Precautions on tarkoitettu estämään patogeenisten organismien leviäminen pisara-ytimien välityksellä, eli estämään sellaisten tartunnanaiheuttajien leviäminen, jotka pysyvät pitkään ilmassa ja kulkeutuvat pitkien matkojen päähän tartunnan lähteestä, kuten esimerkiksi rubeola-virus, suolistosinisyöpä- eli varicella-virus ja Mykobakteeri tuberkuloosin leviäminen.1 Ilman kautta leviävän tartuntataudin varotoimet koostuvat kolmiportaisesta hierarkiasta, johon kuuluvat (1) hallinnollinen valvonta, (2) ympäristön valvonta ja (3) hengityksensuojauksen valvonta.1,5,6
Hallinnollisella valvonnalla pyritään tunnistamaan ja eristämään ja viime kädessä joko ohjaamaan potilas, jolla on ilmateitse leviävää tartuntatautia koskeva epäilys tai varmistettu tartuntatautiepäily, laitokseen, jossa on ilmateitse leviävien tartuntojen eristyshuone (AIIR) tai palauttamaan potilas takaisin kotiinsa, silloin kun se katsotaan lääketieteellisesti/hammaslääketieteellisesti tarkoituksenmukaiseksi.5,6 Korkea epäilyindeksi ja hallinnollisten tarkastusten nopea toteuttaminen ovat olennaisen tärkeitä ilmateitse tarttuvien taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi tai keskeyttämiseksi.
Käynnistettäessä sairauskertomuksia (alkuperäiset ja/tai säännölliset päivitykset), mukaan lukien elinjärjestelmien tarkastelu; kaikilta potilailta olisi rutiininomaisesti kysyttävä (1) aiemmasta altistumisesta tarttuville taudinaiheuttajille, (2) mahdollisista lääketieteellisistä olosuhteista, jotka voivat lisätä alttiutta tarttuville taudeille, ja (3) mahdollisista tarttuvan taudin merkeistä ja oireista.5 Ihannetapauksessa sairaushistoria olisi selvitettävä potilailta heidän omalla äidinkielellään.
Ilmaperäisen tartuntataudin alustavaa diagnoosia olisi harkittava jokaisen potilaan kohdalla, jolla on hengitystieinfektion merkkejä ja oireita. Potilaat, joilla on epäilty tai dokumentoitu ilmateitse tarttuva tauti, on eristettävä muista potilaista yksityishuoneeseen, jonka ovi on suljettu, ja heitä on ohjeistettava noudattamaan tiukkaa hengityshygieniaa/ yskäetikettiä. Terveydenhuoltohenkilöstön on käytettävä vähintään kirurgista maskia, mutta mieluiten N95-kertakäyttöistä hengityssuojainta (ks. hengityksensuojausvalvonta jäljempänä).5
Potilaat, joilla epäillään tai on todettu ilmateitse leviävä infektiosairaus ja jotka tarvitsevat kiireellistä hammashoitoa, on ohjattava viipymättä suun terveydenhuoltolaitokseen, jossa on AIIR (ks. ympäristönsuojeluvalvonta jäljempänä); terveydenhuoltohenkilöstön on tällaisille potilailt suorittaessaan toimenpidekokonaisuuksia käytävä käyttämässä vähintään kertakäyttöistä hengityssuojainta, jonka vahvuus on vähintään n:o n:o N95-luokiteltu (ks. hengityksensuojausvalvonta jäljempänä). Rutiininomaista hammashoitoa on lykättävä, kunnes lääkäri joko sulkee pois tartunnan tai vahvistaa, että potilas ei ole enää tartuttava.5
Ympäristövalvonta on fyysisiä tai mekaanisia toimenpiteitä, joilla estetään tartuntavaarallisten pisaraydinten leviäminen ja vähennetään niiden pitoisuutta ympäröivässä ilmassa. Potilaat, joilla on epäilty tai vahvistettu hoitoa vaativa ilmateitse tarttuva infektio, on hoidettava AIIR:ssä, joka on suunniteltu siten, että 1) huoneessa on alipaine, 2) huoneessa on 6-12 ilmanvaihtokertaa tunnissa (ACH) ja 3) ilma poistuu suoraan rakennuksen ulkopuolelle tai huoneilma kierrätetään huoneeseen HEPA-suodattimen (High Efficiency Particulate Air) kautta.1,5-7.
Hengityksensuojauksen valvonta edellyttää hengityssuojainten käyttöä tilanteissa, joissa on suuri riski altistua pisara-ytimille.1,5,5 Suun terveydenhuoltohenkilöstön, joka hoitaa potilasta, jolla on epäilty tai vahvistettu ilmateitse leviävä tartuntatauti, on käytettävä hengityssuojainta, jonka suodatusteho on ≥95 %.1,5 N-sarjan kertakäyttöisiä, ei-koneellisia, ilmaa puhdistavia, hiukkassuodattimella varustettuja hengityssuojaimia on saatavana 95 %:n (N95), 99 %:n (N99) ja 99,7 %:n (N100) suodatustehoilla.7