Sosiaaliset järjestelmätMuutos
Useimmat howler-lajit elävät kuudesta 15 eläimen ryhmissä, joissa on yhdestä kolmeen täysikasvuista urosta ja useita naaraita. Mantelihuuhkaja-apinat ovat poikkeus, sillä ne elävät yleisesti 15-20 yksilön ryhmissä, joissa on enemmän kuin kolme aikuista urosta. Urosten lukumäärä tietyssä ryhmässä korreloi käänteisesti niiden kieliluun koon kanssa ja positiivisesti kivesten koon kanssa. Tämä johtaa kahteen erilliseen ryhmään, joissa yksi uros, jolla on suurempi kieliluu ja pienemmät kivekset, parittelee yksinomaan ryhmän naaraiden kanssa. Toisessa ryhmässä on enemmän uroksia, joilla on pienemmät kielekkeet ja suuremmat kivekset, ja vapaa kopulaatio tapahtuu ryhmän kesken. Mitä enemmän uroksia, sitä pienempi kieliluu ja sitä suuremmat kivekset. Toisin kuin useimmissa Uuden maailman apinoissa, joissa toinen sukupuoli pysyy synnyinryhmissä, molempien sukupuolten nuoret muuttavat pois synnyinryhmistään, niin että ulvova apina voi viettää suurimman osan aikuiselämästään sukuun kuulumattomien apinoiden seurassa.
Ryhmän jäsenten väliset fyysiset taistelut ovat harvinaisia ja yleensä lyhytaikaisia, mutta vakavia loukkaantumisia voi aiheutua. Sekä urokset että naaraat tappelevat harvoin keskenään, mutta fyysinen aggressio on vielä harvinaisempaa sukupuolten välillä. Ryhmäkoko vaihtelee lajeittain ja paikoittain, ja suunnilleen suhde on yksi uros neljää naarasta kohti.
ViestintäEdit
Nimensä mukaisesti äänekäs viestintä muodostaa tärkeän osan apinoiden sosiaalisesta käyttäytymisestä. Kummallakin eläimellä on suurentunut pohjeluu eli kieliluu, joka auttaa niitä ääntelemään äänekkäästi. Ryhmän urokset huutavat yleensä aamu- ja iltahämärässä sekä vuorokauden aikana eri aikoina. Niiden pääasiallinen ääni koostuu kovaäänisistä, syvistä, kurkunmakuisista murahduksista tai ”ulvonnoista”. Howler-apinoita pidetään yleisesti äänekkäimpinä maaeläiminä. Guinnessin ennätystenkirjan mukaan niiden ääntely kuuluu selvästi 4,8 kilometrin päähän. Ulvonnan tehtävän uskotaan liittyvän ryhmien väliseen välimatkailuun ja reviirien suojeluun sekä mahdollisesti parinvartiointiin.
Ruokavalio ja ravintoEdit
Nämä suurikokoiset ja hitaasti liikkuvat apinat ovat Uuden maailman apinoiden ainoat lihansyöjät. Howlerit syövät pääasiassa latvuston lehtiä sekä hedelmiä, silmuja, kukkia ja pähkinöitä. Niiden on varottava syömästä liikaa tiettyjen lajien lehtiä kerralla, sillä jotkin niistä sisältävät myrkkyjä, jotka voivat myrkyttää ne. Howler-apinoiden tiedetään myös toisinaan ryöstelevän lintujen pesiä ja kanankoppeja ja syövän niiden munia.