Hengitys on hapen sisältävän ilman sisäänhengittämistä, kun taas uloshengitys on hiilidioksidin sisältävän rikkaan uloshengittämistä. Tämä on hengityksen perusprosessi. Tässä yksi hengitys käsittää yhden täydellisen sisään- ja uloshengityksen.
Hengitystaajuus vaihtelee siis ihmisestä toiseen ja erilaisesta toiminnasta, jota he suorittavat päivässä. Vaikka aikuisen hengitystaajuus on keskimäärin 15-18 kertaa minuutissa, se voi kuitenkin nousta jopa 25 kertaa minuutissa, jos kyseessä on raskas harjoitus, juostessa tai nopeasti kävellessä.
Hengityksen ja hengityksen välillä on paljon sekaannusta, joten se voidaan ymmärtää yksinkertaisesti sanomalla, että hengitys käsittää kaasujen, kuten hapen ja hiilidioksidin, vaihdon keuhkoista eri hengityselinten avulla.
Hengitys taas on täydellinen biokemiallinen prosessi, jossa eliöiden solut saavat energiaa yhdistämällä happea ja glukoosia, mikä johtaa hiilidioksidin, ATP:n (adenosiinitrifosfaatti) ja veden luovuttamiseen.
Koska tässä artikkelissa keskitytään hengitysprosesseihin, jotka ovat sisään- ja uloshengitys. Näin ollen tarkastelemme näiden kahden välistä peruseroa lyhyellä kuvauksella.
Sisältö: Sisäänhengitys vs. uloshengitys
- Vertailukaavio
- Määritelmä
- Keskeiset erot
- Johtopäätös
Vertailukaavio
| Vertailun perusta | Inhalaatio | Exhalaatio |
|---|---|---|
| Merkitys | Inhalaatio on ilmaa keuhkoihin imevä prosessi. | Hengitys on prosessi, jossa ilmaa päästetään ulos keuhkoista. |
| Prosessityyppi | Hengitys on aktiivinen prosessi. | Hengitys on passiivinen prosessi. |
| Pallean rooli | Supistuvat sisäänhengityksen aikana ja litistyvät liikkumalla alaspäin. | Rentoutuvat uloshengityksen aikana ja muuttuvat kupolinmuotoisiksi liikkumalla ylöspäin. |
| Välilihaksen rooli | Sisäpuoliset välilihakset rentoutuvat ja ulkopuoliset kylkilihakset supistuvat. | Sisäiset interkostaalilihakset supistuvat ja ulkoiset interkostaalilihakset rentoutuvat. |
| Keuhkojen tilavuus | Se kasvaa sisäänhengityksen aikana eli se täyttyy. | Se pienenee uloshengityksen aikana eli se tyhjenee. |
| Rintaontelon koko | Lisääntyy. | Vähenee. |
| Tuloksena | Happipitoista ilmaa kulkeutuu vereen. | Hiilidioksidia työntyy ulos. |
| Välilihasten vaikutus | Välilihasten vaikutuksesta rintakehä liikkuu ylöspäin ja ulospäin. | Välilihasten vaikutuksesta rintakehä liikkuu alaspäin. |
| Ailman koostumus | Hengitetty ilma on hapen ja typen seosta. | Hengitetty ilma on hiilidioksidin ja typen seosta. |
| Aineilmanpaine | Aineilmanpaineen aleneminen (alle ilmakehän paineen). | Aineilmanpaineen nousu. |
Aineilmanpaineen sisäänhengittämisen määritelmä
Aineilman paineen aleneminen (alle ilmanpaineen). Kun hengitämme sisään tai hengitämme ilmaa sieraimien kautta, se kulkee sitten nenäontelon läpi, josta happirikas ilma pääsee keuhkoihin henkitorven kautta.
Rintaontelossa sijaitsevia keuhkoja ympäröivät kylkiluut, jotka muodostavat häkkimäisen rakenteen, jota kutsutaan kylkiluut-häkiksi, ja siinä on suuri lihaslevy, joka tunnetaan nimellä pallea, joka sijaitsee ontelon pohjalla.
Kun happirikas ilma pääsee tänne, pallea supistuu tai kiristyy ja liikkuu alaspäin. Tila rintaontelossa kasvaa, paikka, johon keuhkot saavat laajentua.
Rintaontelo laajenee myös kylkiluiden välissä olevien rintalihasten ansiosta. Nämä auttavat rintakehän supistumisessa ja vetämisessä sekä ulospäin että ylöspäin.
Heti kun keuhkot laajenevat, ilma pääsee sisään nenän tai suun kautta. Tämä ilma kulkeutuu alaspäin henkitorven kautta keuhkoihin. Ilma pääsee varmasti keuhkorakkuloihin, kun se on kulkenut keuhkoputkien läpi.
Ilma kulkee läheisiin kapillaareihin (verisuoniin) keuhkorakkuloiden ohuiden seinämien läpi. Nyt tämä ilma (happi) siirtyy ilmaontelosta vereen hemoglobiiniksi kutsutun proteiinin avulla.
Samanaikaisesti, toisella puolella, myös hiilidioksidi siirtyy kapillaareista ilmapusseihin. Kaasun siirtyminen tapahtuu keuhkovaltimon kautta verenkiertoon sydämen oikealta puolelta. Edelleen tämä runsaasti happea sisältävä veri kulkeutuu keuhkoverisuoniin kapillaariverkoston kautta.
Kkeuhkoverisuonen tehtävänä on toimittaa runsaasti happea sisältävä veri sydämen vasemmalle puolelle. Tämä sydämen puoli pumppaa verta muualle kehoon. Sieltä veri kulkeutuu ympäröiviin kudoksiin.
Uloshengityksen määritelmä
Se tunnetaan myös nimellä ”uloshengitys”. Prosessi on päinvastainen kuin sisäänhengityksessä. Siinä pallea rentoutuu ja siirtyy ylöspäin rintaonteloon. Myös kylkiluiden väliset rintalihakset rentoutuvat, mikä pienentää pinta-alaa rintaontelossa.
Vähitellen pinta-ala rintakehässä pienenee ja runsaasti hiilidioksidia sisältävä ilma pakotetaan liikkumaan ulos keuhkoista ja henkitorvesta ja lopulta nenän kautta ulos.
Keskeiset erot sisään- ja uloshengityksen välillä
Vaikka edellä käsiteltiin hengitysprosessia, alla on esitetty sisään- ja uloshengityksen keskeiset erot:
- Sisäänhengitys on prosessi, jossa ilmaa otetaan keuhkoihin, kun taas uloshengitys on prosessi, jossa ilmaa päästetään ulos keuhkoista.
- Sisäänhengitys on aktiivinen prosessi, kun taas uloshengitys on passiivinen prosessi.
- Pallea supistuu sisäänhengityksen aikana ja litistyy liikkumalla alaspäin, kun taas uloshengityksen aikana se rentoutuu ja muuttuu kupolin muotoiseksi liikkumalla ylöspäin.
- Kylkiluiden väliset lihakset rentoutuvat ja ulommat kylkilihakset supistuvat sisäänhengityksen aikana, kun taas uloshengityksen aikana sisemmät kylkilihakset supistuvat ja ulommat kylkilihakset rentoutuvat.
- Keuhkojen tilavuus lisääntyy sisäänhengityksen aikana se tarkoittaa, että se täyttyy, ja se pienenee uloshengityksen aikana se tarkoittaa, että se tyhjentyy.
- Rintaonteloontelon koko lisääntyy sisäänhengityksen aikana ja se pienenee uloshengityksen aikana.
- Sisäänhengityksen aikana runsaasti happea sisältävä ilma kulkeutuu vereen, mutta uloshengityksessä hiilidioksidi työntyy ulos verestä.
- Välilihasten vaikutuksesta rintakehä liikkuu sisäänhengityksessä ylöspäin ja ulospäin, kun taas uloshengityksessä rintakehä liikkuu alaspäin.
- Sisäänhengitettävän ilman koostumus on hapen ja typen seos, kun taas uloshengitettävän ilman koostumus on hiilidioksidin ja typen seos.
- Sisäänhengityksen seurauksena ilmanpaine laskee (alle ilmakehän paineen). Uloshengityksessä tapahtuu ilmanpaineen nousu.
Johtopäätös
Voidaan yksinkertaisesti sanoa, että antamis- ja ottamisprosessia kutsutaan hengitykseksi. Tässä prosessissa hengittäessämme otamme ilmakehästä runsaasti happea sisältävää ilmaa ja luovutamme hiilidioksidia takaisin ilmakehään. Tätä ilmaa (hiilidioksidia) kasvi hyödyntää päiväsaikaan fotosynteesin prosessissa. Näin ollen kiertokulku jatkuu jatkuvasti, mikä on huomattavan tärkeää kaikille eläville olennoille.