Sydämen ja verisuonten ensisijainen tehtävä on kuljettaa happea, ravinteita ja aineenvaihdunnan sivutuotteita. Happea ja ravintoaineita sisältävä veri jaetaan kudoksiin valtimoverkoston kautta, joka haarautuu yhä pienempiin verisuoniin valtimoista arterioleihin ja kapillaareihin (joissa suurin osa vaihdosta tapahtuu). Hapeton veri ja aineenvaihdunnan sivutuotteet palautuvat kapillaareista laskimoiden ja sitten laskimon kautta. Sydän toimii pumppuna verenkierron ylläpitämiseksi. Sydän on erillinen elin, jossa ihmisellä on neljä erillistä kammiota. Käsitteellisesti on olemassa sydämen oikea puoli (oikea eteinen ja oikea kammio), jotka vastaanottavat periferiasta palaavan veren ja lähettävät sen keuhkoihin (keuhkovaltimon kautta) uudelleen hapettumaan. Kun veri on hapetettu keuhkoissa, se palaa keuhkovaltimoiden kautta takaisin sydämen vasemmalle puolelle. Kun veri on saapunut vasempaan eteiseen, se siirtyy vasempaan kammioon ja pumpataan aortan kaareen jaettavaksi koko kehoon. Alla olevassa kuvassa on kaavamainen esitys.
Lähde: http://humananatomybody.info/neck-arteries-model-labeled/
Huomaa myös, että sydän on siinä mielessä samanlainen kuin mikä tahansa muu kudos, että se tarvitsee jatkuvaa hapen ja ravinteiden saantia. Se saa verenkiertonsa sepelvaltimoista, jotka lähtevät aortan juuresta. Oikea ja vasen sepelvaltimo on esitetty alla olevassa kuvassa.
Lähde: https://www.bcm.edu/healthcare/care-centers/cardiothoracic/procedures/coronary-artery-disease-coronary-bypass
Verisuonten normaali rakenne
Kaikissa verisuonissa (valtimoissa ja laskimoissa) on kolme pääkerrosta: intima, media ja adventitia. Normaalisti valtimon seinämät ovat sileät, jolloin veren virtaus on esteetöntä. Verisuonen sisin kerros (intima) on vuorattu endoteelisoluilla, jotka ovat suorassa kosketuksessa veren kanssa. Tämä näkyy alla olevan kaavamaisen leikkauskuvauksen yläosassa.
Sisäinen elastinen lamina on este intiman ja sen alla olevan mediakalvon eli ”tunica median” välillä. Media media koostuu useista kerroksista sileitä lihassoluja, jotka säätelevät verisuonen halkaisijaa supistumalla tai rentoutumalla vastauksena hermostollisiin ja kemiallisiin signaaleihin. Uloin kerros on adventia, joka koostuu sidekudoksesta ja sisältää myös hermoja ja pieniä verisuonia, jotka syöttävät itse valtimoa.
Seuraavassa kuvassa on pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva valtimosta, jossa näkyvät valtimon kerrokset ja verisolujen krikulaatio luumenissa endoteelin vieressä.
Lähde: Kuvitus muokattu lähteestä: http://www.divingfollonica.com/large-elastic-arteries&page=5
Tämä kolmikerroksinen rakenne on ominaista sekä laskimoille että valtimoille, mutta laskimoissa on ohuemmat seinämät, koska media on vähemmän kehittynyt. Alla olevassa kuvassa verrataan laskimoa ja valtimoa.
Toinen ero valtimoiden ja laskimoiden välillä on se, että laskimoissa voi olla sisäisiä läppiä, jotka auttavat ylläpitämään veren virtausta takaisin sydämeen. Ilman venttiilejä säären laskimoissa laskimoverellä olisi taipumus kerääntyä säären alaosaan seistessä tai istuessa. Yksisuuntaiset venttiilit (ks. piirros oikealla) estävät veren virtaamisen takaisin alaspäin.
palaa alkuun | edellinen sivu | seuraava sivu