Ghana sijaitsee Atlantin valtamerellä ja rajoittuu Togoon, Norsunluurannikkoon ja Burkina Fasoon. Sen väkiluku on noin 29,6 miljoonaa (2018). Kahden viime vuosikymmenen aikana se on ottanut suuria edistysaskeleita kohti demokratiaa monipuoluejärjestelmässä, ja sen riippumaton oikeuslaitos on saavuttanut yleisen luottamuksen. Ghana sijoittuu jatkuvasti Afrikan kolmen parhaan maan joukkoon sanan- ja lehdistönvapauden osalta, ja sillä on vahvat yleisradiomediat, joista radio on tavoittavin. Tällaiset tekijät antavat Ghanalle vankan sosiaalisen pääoman.
Kolme ja puoli vuotta sen jälkeen, kun hänet valittiin presidentiksi rauhanomaisissa vaaleissa, presidentti Akuffo-Addo on noteerannut joitakin onnistumisia toteuttaessaan joitakin lupauksiaan, kuten ruoka- ja työpaikkojen istuttamista ja ilmaista keskiasteen koulutusta. Mutta hänellä on myös haasteita joidenkin vaalilupaustensa täyttämisessä – mukaan lukien tehtaan perustaminen maan jokaiseen 216 piiriin, yksi pato jokaiseen kylään ja maksuttoman lukiokoulutuksen tarjoaminen.
Viimeaikainen talouskehitys ja näkymät
Viimeaikainen kehitys. BKT:n reaalikasvu oli 6,5 % vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 6,3 %. Palvelusektori vaikutti eniten talouskasvuun vuonna 2019 (2,8 prosenttiyksikköä), jota seurasivat teollisuus (2,4 prosenttiyksikköä) ja maatalous (1,3 prosenttiyksikköä). Muiden kuin öljytoimintojen kasvu hidastui 5,8 prosenttiin vuoden 2018 6,5 prosentista. Palvelusektorin vankka kasvu (7,6 %) johtui kiinteistöalan (+19,9 %) ja tieto- ja viestintätekniikan (ICT) toimintojen (+46,5 %) voimakkaasta laajentumisesta, kun taas teollisuuden kasvua tuki pääasiassa kaivostoiminta ja louhinta. Maatalous kasvoi 4,6 %, mitä tukivat suotuisat sääolot ja hallituksen lippulaivaohjelma Planting for Food and Jobs.
Julkisen talouden kokonaisalijäämä oli 4,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2019, kun taas julkisen talouden kokonaisalijäämä, mukaan lukien rahoitus- ja energiasektorin kustannukset, nousi 7 %:iin suhteessa BKT:hen eli samalle tasolle kuin vuonna 2018. Kokonaistulot, jotka olivat 14,8 % suhteessa BKT:hen, olivat 0,3 % suhteessa BKT:hen suuremmat vuonna 2019 kuin vuonna 2018. Hallituksen sitoumus täyttää toukokuussa 2019 alkaneen kattavan energia-alan elvytysohjelman (ESRP) rahoitusvaje lisäsi talousarviota arviolta 1 % suhteessa BKT:hen. Lisäksi rahoitusalan tervehdyttäminen, joka alkoi vuonna 2018 ja eteni vuonna 2019 laajemman toimeksiannon myötä maksukyvyttömien pankkien selvittämiseksi ja erityisten talletuslaitosten uudistamiseksi, aiheutti 1,3 prosentin lisäkustannukset suhteessa BKT:hen julkisen talouden talousarvioon.
Rahoitusalan uudistukset ovat alkaneet tuottaa tulosta, ja jotkin indikaattorit ovat parantuneet, sillä yksityiselle sektorille myönnettyjen luottojen kasvu oli 18,3 prosenttia joulukuussa 2019, kun se joulukuussa 2018 oli 10,6 prosenttia.
Ghanan vaihtotase pysyi vakaana 3,1 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2019 eli samalla tasolla kuin vuonna 2018. Kullan ja öljyn vientitulojen paraneminen johti kauppataseen ylijäämään, joka vastasi 3,8 %:a suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2018 oli 2,8 %, mutta sitä tasoitti palvelu- ja tulotilien suurempi nettovienti. Vaihtotaseen alijäämä rahoitettiin sekä suuremmilla suorilla ulkomaisilla sijoituksilla että parantuneilla arvopaperivirroilla, jotka olivat riittävän suuria kompensoimaan rahoitustaseen lisääntyneet ulosvirtaukset, jotka liittyivät julkisyhteisöjen poistoihin ja ”muihin” yksityisiin nettovirtoihin.
Ghanan cedi heikkeni 16,6 % vuonna 2019, kun Ghanan keskuspankki lopetti markkinainterventiot pysäyttääkseen ulkomaanvaluuttavarannon tyhjenemisen. Devalvoitumiskehitys kääntyi aluksi vuoden 2020 alussa ja vahvistui 5,3 prosenttia suhteessa Yhdysvaltain dollariin helmikuuhun 2020 mennessä onnistuneen eurobondien liikkeeseenlaskun tukemana; COVID-19-kriisin kärjistyessä maaliskuussa 2020 devalvoituminen käynnistyi uudelleen ja mitätöi kaikki alkuperäiset voitot vuonna 2020. .
Näkymät: Talouskasvun ennustetaan jäävän noin 1 prosenttiin vuonna 2020 COVID-19-kriisin vuoksi, joka aiheutti ulkoisen kysynnän supistumisen ja öljyalan kauppasuhdesokin. Nopeasti laskeva kotimainen taloudellinen toimeliaisuus, joka johtuu sosiaalisista etäisyystoimista, lisää vaikutusta, kun yhteisölliset tartunnat lisääntyvät. Keskipitkällä aikavälillä muut kuin öljytoiminnot tukevat edelleen kokonaiskasvua parantuneen maatalouden ja maatalouselinkeinoelämän, uudistuksen jälkeisen rahoitusalan elpymisen sekä tieto- ja viestintäsektorin jatkuvan laajentumisen ansiosta. Kasvun odotetaan pysyvän alhaisena myös COVID-19-kriisin jälkeen, kun öljyntuotanto hidastuu entisestään huoltotöiden ja alhaisempien öljynhintojen vuoksi.
Merkittävien tulovajeiden ja COVID-kriisistä johtuvien menojen lisäysten vuoksi julkisen talouden alijäämän (kassaperusteisesti ja ilman rahoitusalan ja energia-alan kustannuksia) odotetaan olevan 11,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 (alkuperäisestä vuoden 2020 talousarviotavoitteesta, jonka mukaan alijäämä olisi 18,9 miljardia guldenia (4,7 prosenttia BKT:stä)). Rahoitusalan ja energia-alan kustannukset mukaan luettuina julkisen talouden alijäämä on suuri, 14,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Alijäämän odotetaan rahoitettavan sekä ulkomaisista että kotimaisista lähteistä.
Riskit ja haasteet: Ghanan talousnäkymät ovat myönteiset, mutta niihin liittyy useita riskejä ja haasteita. COVID-19:n leviäminen edelleen ja öljyn hinnan lasku vähentäisivät Ghanan kauppaa, investointeja ja matkailutoimintaa. Perusskenaariossa kasvun odotetaan olevan noin 1 % ennen COVID-19-ennustetta olleesta 5,8 %:n kasvusta (ja supistuvan 1 %:lla heikkenemisskenaariossa). Perusskenaariossa ennustetun 3,4 prosentin kasvuvauhdin vuonna 2021 ei odoteta ylittävän kahta prosenttia negatiivisessa skenaariossa. Julkisen talouden lipsumisriskit ovat COVID-19:n vaikutusten huomioon ottamisen lisäksi suuret vuoden 2018 finanssipoliittisesta vastuusta annetusta laista huolimatta.
Viimeisin päivitetty: Lokakuu 22, 2020