Heidän singlensä ”Whistle While You Twurk” soi urbaaneilla ja pop-radioasemilla ja oli korkeimmillaan sijalla 17 Yhdysvaltain R&B/Hip-Hop-listalla. Heistä tuli vielä tunnetumpia, kun he kiersivät Juz tha Kingin, Kat Nun ja Demo Dilin kanssa King Me -kiertueella. Heidän täyspitkä debyyttialbuminsa Thug Walkin’ julkaistiin samana vuonna.
Heti sen jälkeen, kun he olivat löytäneet toisen atlantalaisen hip hop -artistin Lil Jonin, A&R Bryan Leach aloitti neuvottelut edustajansa Mr. Colliparkin kanssa siitä, että he tekisivät sopimuksen TVT Recordsin kanssa. Pitkittyneet neuvottelut johtivat siihen, että sopimusta ei saatu valmiiksi ajoissa ennen kuin levy-yhtiö ehti julkaista heidän seuraavan albuminsa Alley: The Return of the Ying Yang Twins, joka sen sijaan ilmestyi vuonna 2002 Kochilla. Albumi oli menestys hiphop-fanien keskuudessa Etelä-Yhdysvalloissa. Samana vuonna yhtye esiintyi Lil Jonin Kings of Crunk -albumilla singlellä ”Get Low”, ja kappaleesta tuli valtava klubi- ja radiohitti. Koska Crooms oli neuvotellut Kochin kanssa vain yhden albumin sopimuksen, kaksikko oli vapaa alistumaan vihdoin TVT:n ennakko-odotuksiin, joka oli tehnyt heihin vaikutuksen Lil Jonin & The East Side Boyz -yhtyeen kanssa tekemällään viimeisimmällä työllä.
Heidän ensimmäinen albuminsa TVT:lle, Me & My Brother, sai platinasertifikaatin 12. huhtikuuta 2005, ja se tuotti vielä kolme hittikappaletta – ”Whats Happnin!”, ”Naggin'” ja suositun Lil Jon -yhteistyökappaleen ”Salt Shaker”. Samana vuonna kaksikko esiintyi Britney Spearsin In the Zone -albumilla laulamalla kappaleen ”I Got That (Boom Boom)” ja hänen samannimisellä televisiospesiaalillaan. Vuonna 2004 TVT julkaisi My Brother & Me -albumin, joka koostui pitkälti remixeistä ja joka sisälsi bonus-DVD:n ryhmän videoista.
Vuonna 2005 D-Roc ja hänen nuoremmat veljensä, Mr. Ball ja Da Birthday Boy, perustivat Da Muzicianz -yhtyeen ja julkaisivat ensimmäisen singlensä ”Camera Phone”. Heidän samanniminen albuminsa julkaistiin 28. helmikuuta 2006.
Yhtyeen viides albumi Chemically Imbalanced julkaistiin marraskuussa 2006. Tätä albumia varten Twins teki yhteistyötä tuottajien Wyclef Jean ja Keith Duplessis kanssa Mr Colliparkin lisäksi, joka tuotti suurimman osan ryhmän edellisen albumin kappaleista. Kaksi ensimmäistä singleä olivat Hall & Oatesia mukaileva ”Dangerous”, jossa esiintyi Wyclef Jean, ja ”Jigglin'”. Vuonna 2008 Twins julkaisi mixtapen The Official Work ja promosinglen nimeltä ”Drop”. Ying Yang Twinsin kiertueen kohokohtaan kuuluu vierailu Sigma Chi -järjestön Epsilon Mu -osastossa. Siellä he esittivät kaikki hittinsä livenä loppuunmyydyn teksasilaisyleisön edessä. Kaikki keikan tuotto meni hyväntekeväisyyteen. Vuonna 2009 Twins julkaisi Deep Recordsin kanssa viimeisimmän albuminsa Ying Yang Forever ja aloitti kiertueen nimeltä ”Ying Yang Forever Tour”.
Heidän kappaleensa ”Halftime (Stand Up and Get Crunk)” on nykyään vakiokappale monilla NFL-jalkapallostadioneilla, ja sitä pidetään New Orleans Saintsin epävirallisena hymninä Super Bowl -voiton kaudella, vaikka se on ollut vakiokappale Saintsin otteluissa vuodesta 2006 lähtien. Tämä kappale esitettiin livenä voitonparaatin aikana. Kappaletta on käytetty myös NFL Street 2:ssa ja Madden NFL 11:ssä sekä NBA:n San Antonio Spursin kotiotteluiden avauslauluna suurimman osan 2000-luvusta.
3. marraskuuta 2009 Ying Yang Twins julkaisi Greatest Hits -albuminsa The Orchardin ja BOOTY Recordsin kautta. Albumi sisältää Billboardin top ten -hitit ”What’s Happinin”, ”Shake”, ”Salt Shaker” ja ”Wait (The Whisper Song)” sekä kolme uutta kappaletta.
29. kesäkuuta 2012 Ying Yang Twins paljasti Twitterissä allekirjoittaneensa sopimuksen Epic Recordsin kanssa ja julkaisi ensimmäisen singlen uudelta, nimeämättömältä albumiltaan, ”Fist Pump, Jump Jump”, jossa esiintyy laulaja Greg Tecoz.
Ying Yang Twins oli mukana vuoden 2019 Millenium-kiertueella muun muassa B2K:n ja Chingyn kanssa.
Heidän joululaulunsa ”Deck Da’ Club” oli vahvasti esillä vuoden 2019 joululähetyksessä komediallisessa paranormaalipodcastissa The Unbelievers Podcast.