Yhteenveto Vanhasta ja Uudesta testamentista

Yhteenveto Vanhasta & Uudesta testamentista

Koko Pyhä Raamattu on tiivistetty helppolukuisten tarkastelumuistiinpanojen ja keskeisten kohtien avulla, hyödyllinen kaikille ja voimavara Raamatun tutkimiseen. Yhteenveto ja avainkohdat Vanhasta ja Uudesta testamentista. – Kirja kerrallaan.

Ei riitä, että opiskelemme Raamattua vain silloin, kun siltä tuntuu. Ei riitä, että opiskelemme Raamattua vain silloin, kun meillä on vapaa-aikaa. Meillä on oltava tässä asiassa kiinteät periaatteet ja tavat, jos aiomme tutkia Raamattua suurimmalla hyödyllä. Mikään, mitä teemme, ei ole tärkeämpää kuin Raamatun tutkiminen, eikä se saa väistyä muiden vähemmän tärkeiden asioiden tieltä. Mitä säännöllisyys syömisessä on fyysiselle elämälle, sitä on säännöllisyys Raamatun tutkimisessa hengelliselle elämälle. Sovi jokin aika, vaikka se olisi aluksi vain vartti, ja pidä siitä kiinni, kunnes olet valmis asettamaan pidemmän ajan.

Lataa PDF Lataa Word Suosittelen tulostamaan PDF:n ja pitämään kopion Raamatussasi.

Tärkeitä Raamatun kohtia on tässä katsauksessa.

Vanhan testamentin 39 kirjaa käydään läpi Vanhan testamentin esitysjärjestyksessä.– Kirja kerrallaan. Uuden testamentin 27 kirjaa käydään läpi esitysjärjestyksessä Uudessa testamentissa — Kirja kerrallaan.
Vanhan testamentin pääkohdat
Uuden testamentin pääkohdat
Vanhan testamentin muistiinpanot – Kirja kerrallaan
Uuden testamentin muistiinpanot – Kirja kerrallaan

Yhteenveto Vanhasta testamentista

Aadamin ja Eevan jälkeen heprealaisten sukulinja alkoi aidosti Aabrahamista (n. 1900 eaa.).

Abrahamin henkilökohtainen liitto (sopimus) Jumalan kanssa (1. Mooseksen kirja 12, 15, 17)

Jumala sanoi, että Aabrahamista tulisi ”monien kansojen” isä ja että Aabrahamin ja hänen jälkeläistensä tulisi ympärileikata miespuoliset vauvat kahdeksantena päivänä syntymän jälkeen sopimuksen sinetöimiseksi.

Aabrahamista tuli Iisak, sitten Jaakob (jonka nimi muutettiin Israeliksi), jolla oli kaksitoista poikaa, jolloin syntyi Israelin kaksitoista ”sukukuntaa”. Yksi Jaakobin pojista, Joosef, myytiin orjaksi Egyptiin, mikä johti siihen, että Jaakob ja hänen perheensä tulivat Egyptiin ja myöhemmin heidän jälkeläisistään tuli orjia Egyptissä. Mooses (noin 1250 eKr.) johti Exoduksen (israelilaisten vapauttaminen orjuudesta) Egyptistä, ja Jumalan liitto heprealaisen kansan kanssa tehtiin:

Heprealaisen kansan liitto (Vanha liitto) Jumalan kanssa (2. Moos. 34:27-28)

Jumala antoi kansalle Kymmenen käskyä, jotta Israelin kansa tottelisi Häntä ollakseen sen Jumala.

Juutalaisen kansan uskoessa epäjumaliin ja muihin ”jumaliin” oli jatkuvasti ongelmia. Lopulta kansa pääsi luvattuun maahan ja asettui sinne Mooseksen kuoleman jälkeen. ”Tuomarit” johtivat kansaa, kunnes noin 1000 eKr. asetettiin kuninkaat, joita kuitenkin pidettiin edelleen Jumalan käskyjä tekevinä ihmisinä (ei muiden kansojen kuninkaina, joilla kaikki valta oli yksin heidän). Kuningas Daavid ja kuningas Salomo johtivat yhtenäistä, vahvaa maata — joka jakautui Salomon kuoleman jälkeen:

Etelän kuningaskunta – nimeltään Juuda, vaikka se koostui sekä Juudan että Benjaminin ”sukukunnista”; tähän ryhmään kuului Jerusalemin kaupunki. Eteläinen kuningaskunta kaatui babylonialaisille vuonna 586 eKr.

Pohjoinen kuningaskunta – nimeltään Israel, joka koostui muista kymmenestä ”sukukunnasta”; tähän ryhmään kuului Samaria. Pohjoinen kuningaskunta kaatui assyrialaisille noin vuonna 722 eKr.

Vaikka heprealaiset rakensivat uudelleen Jerusalemin temppelin vuonna 520 eKr., he eivät koskaan päässeet takaisin vahvuuteensa, ja lopulta Rooma valloitti heidät.

Heprealaisten kamppailut ja heidän hajaantumisensa maastaan uskottiin johtuvan siitä, että he uskoivat epäjumaliin ja pakanallisiin ”jumaliin” (mikä johtui enimmäkseen siitä, että he menivät naimisiin ei-heimoisten kanssa, jotka toivat mukanaan ulkopuolisten uskontojen piirteitä). Profeetat (mukaan lukien Elia, Elisa, Jesaja, Jeremia, Hesekiel) olivat Jumalan puolestapuhujia kansalle ja sen johtajille: he olivat usein eri mieltä vallanpitäjien kanssa eivätkä pelänneet ilmaista Jumalalta saamiaan viestejä – jotka yleensä suuntautuivat epäjumalanpalvelusta ja ”vääriä jumalia” vastaan.

Viisauden kohdat ovat moninaiset (Sananlaskujen kirjat, Saarnaaja, Job). Heprealaisen kansan runot ja virret ilmaistaan psalmeissa. Jälkimmäisissä kirjoituksissa oli yleinen usko ”viimeisiin päiviin” (tulevaisuuteen heidän aikansa tienoilla tai tulevana aikana) ja Messiaaseen, joka johtaisi heitä suurella voimalla.

Raamatun Vanha testamentti kattaa enimmäkseen ajan noin 1500 eKr. ja 100 jKr. välillä. Viisi ensimmäistä kirjaa ovat Pentateukki (eli Mooseksen kirjat; tai Toora), ja ne ovat pyhiä juutalaisille, kristityille ja muslimeille.

Yhteenveto Uudesta testamentista

Jeesus Kristuksen elämä (neitseellisenä syntymästä hänen palvelutehtäväänsä, ristiinnaulitsemiseensa ja ylösnousemukseensa) on pohjana neljälle evankeliumille — Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen kirjoille. Jeesus opetti rakastamaan toisia yhtä paljon kuin itseään ja rakastamaan Jumalaa ainoana Jumalana. Jeesus teki monia ihmeitä ja parantamisia, kuvaili taivasten valtakuntaa ja kertoi ihmisille, miten heidän tulisi elää niin kuin Jumala haluaa heidän elävän. Jeesuksen monia tarina-kuvauksia käytettiin ohjaamaan ihmisiä heille tutuilla asioilla. Jeesus valitsi kaksitoista opetuslasta (koska Israelissa oli 12 ”sukukuntaa”) auttamaan häntä ja levittämään Jumalan sanaa. Ristiriita uskonnollisten johtajien (fariseusten ja saddukeusten) kanssa johti hänen ristiinnaulitsemiseensa (kuolema ristillä) sen jälkeen, kun Rooman johtajat olivat hyväksyneet sen (Jeesuksen aikaan Rooma hallitsi juutalaista kansaa, joka kaipasi vapautta). Jeesuksen Kristuksen kuolema/uhri johti:

Jumalan uuteen liittoon (sopimukseen) kaikkien ihmisten (juutalaisten ja pakanoiden )
1) joka on kirjoitettu heidän mieleensä ja sydämeensä
(2) Kaikki, jotka uskovat Häneen, saavat anteeksi Jeesuksen Kristuksen uhrin (Hänen verensä)
kautta, joka ottaa pois heidän syntinsä.
Viittaus:

Jeremia 31:33 (Vanhan testamentin viittaus)
Matti 26:28
Mark 14:24
Luk. 22:20
Room. 8:3
Fil. 3:9
Heepr. 8:10
Heepr. 9:15
Heprealaisille 10:9-10

Jota kuvaa edelleen
Johanneksen 3:16 — (Kuningas Jaakon versiosta)
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka uskoo häneen, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”. ”

Kristityille asetetut vaatimukset: annetaan 1. Joh. 3:23
”Ja tämä on hänen käskynsä: uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toista…”

Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen Paavali kääntyi kristinuskoon ja levitti opetukset pakanoihin (kreikkalaisiin, roomalaisiin ja muihin ei-juutalaisiin), mikä selittää kristinuskon varhaista, nopeaa kasvua uskovien suuresta vainosta huolimatta. Paavali kertoi Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta sekä hänen odotetusta paluustaan ”viimeisinä päivinä”. Paavali kuvasi kuoleman jälkeistä elämää (1. Kor. 15:35-58), jossa on uusi, ei-maallinen ruumis. Ilmestyskirjassa ja muissa kirjoituksissa käsitellään ”viimeisiä päiviä”, jolloin kristityt saavat elämän taivaassa ja toiset joutuvat ”tulijärveen” (helvettiin).

Raamatun Uusi testamentti kirjoitettiin noin 70-110 jKr. Uuden testamentin neljä ensimmäistä kirjaa (joita kutsutaan ”evankeliumeiksi”) kertovat tarinan Jeesuksesta Kristuksesta – kukin niistä on erilainen esitystavaltaan ja kirjoittajan tyyliltään.

Vanhan testamentin keskeiset kohdat
Uuden testamentin keskeiset kohdat
Vanhan testamentin muistiinpanot – kirja kerrallaan
Uuden testamentin muistiinpanot – kirja kerrallaan

Vanhan testamentin muistiinpanot – kirja kerrallaan

Yhteenveto

Yhteenveto Vanhasta & Uudesta testamentista

Yhteenveto Vanhasta testamentista

Yhteenveto Uudesta testamentista

Vastaa Peruuta vastaus

Viimeisimmät artikkelit