Sosioekonomisissa tuloksissa esiintyvien rotuerojen syiden selvittämiseksi ja tehokkaiden poliittisten ratkaisujen löytämiseksi näiden erojen kaventamiseksi on tehty paljon työtä. Mielenkiintoinen osa tätä tutkimusta on dokumentoinut korrelaatioita mustan nimen ja koulu- ja työmarkkinamenestyksen välillä. Nykyaikaiset todisteet viittaavat siihen, että näiden vaikutusten taustalla on kaksi hyvin erilaista mekanismia, joilla on dramaattisen erilaiset poliittiset vaikutukset rotuun perustuvaan eriarvoisuuteen.
Ensimmäinen mekanismi johtuu siitä, että yksilöt, joilla on selvästi musta nimi, ovat kotoisin kotitalouksista, joiden sosioekonominen asema on keskimäärin alhaisempi. Mustat nimet toimivat tällöin välittäjänä lapsuuden olosuhteille, jotka vaikuttavat voimakkaasti tuloksiin. Tätä korostaa Fryerin ja Levittin (2004) työ, jossa dokumentoidaan, että vaikka mustat nimet korreloivat alhaisempien tulojen, yksinhuoltajuuden suuremman todennäköisyyden, pienipainoisten lasten synnyttämisen ja monien muiden huonompien aikuistulosten indikaattoreiden kanssa, nämä korrelaatiot häviävät suurelta osin, kun yksilön lapsuuden olosuhteet otetaan huomioon. Fryerin ja Levittin sanoin nämä havainnot viittaavat siihen, että ”mustan nimen kantaminen on pikemminkin seurausta kuin syy köyhyyteen”.
Toinen mekanismi on syrjintä, jossa potentiaaliset työnantajat, arvostelijat, opettajat ja muut kohtelevat yksilöitä eri tavalla etunimen perusteella. Bertrand ja Mullainathan (2004) havaitsevat, että henkilöt, joilla on valkoiselta kuulostava nimi, saavat 50 prosenttia enemmän kutsuja haastatteluihin kuin henkilöt, joilla on mustalta kuulostava nimi. Ginther ja muut (2011) esittävät näyttöä syrjinnästä National Institutes of Health -apurahojen arvioinnissa, joka perustuu hakijoiden nimiin perustuviin rodullisiin ja etnisiin assosiaatioihin. Milkman ym. (2012) havaitsevat nimiin perustuvan rotuun (ja sukupuoleen) perustuvan syrjinnän malleja professoreiden vastauksissa tuleville tohtoriopiskelijoille. Figlio (2005) esittää, että nimiin perustuvaa syrjintää tapahtuu jo varhaisemmassa vaiheessa, kun opettajat asettavat alhaisemmat odotukset tummaihoisille oppilaille ja nämä alhaisemmat odotukset näkyvät alhaisempina koetuloksina.
Konventionaalinen käsitys mustien nimien alkuperästä
Dokumentoitaessa selvästi mustien nimien syitä ja seurauksia olemassa olevassa kirjallisuudessa on väitetty, että ne ovat selvästi moderni ilmiö. Mustien nimien erottuvuus lisääntyi jyrkästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Tänä aikana nämä nimet korreloivat vain heikosti sosioekonomisen aseman kanssa. Kuitenkin 1970-luvulla selväpiirteisten mustien nimien ja negatiivisten sosioekonomisten tulosten välisen korrelaation voimakkuus kasvoi dramaattisesti (Fryer ja Levitt 2004).
Tämän perinteisen narratiivin mukaan selväpiirteiset mustat nimet syntyivät kansalaisoikeusliikkeen myötä. Tutkijat ovat erityisesti esittäneet, että omaleimaisten mustien nimien nousu voi johtua Black Power -liikkeestä ja myöhemmästä 1990-luvun mustasta kulttuuriliikkeestä keinona vahvistaa ja omaksua mustaa kulttuuria, mikä on yhdenmukaista Akerlofin ja Krantonin (2000) sosiaalisen identiteetin taloudellisen mallin kanssa.
Tuoreen katsauksen mustien nimien historiaan
Todistusaineisto mustien nimeämismalleista on suurelta osin peräisin nykyaikaisista sosiaaliturva-, syntymätodistus- ja sairaalatiedoista. Näiden tietolähteiden saatavuus rajoittuu viime vuosikymmeniin, lähinnä 1960-luvulta lähtien. Näin ollen selitykset erottuvien mustien nimien alkuperästä ovat keskittyneet nykyaikaisiin tarinoihin.
Historiallisten väestölaskenta- ja kuolinrekisterien digitoinnin myötä on nyt mahdollista tutkia suuria nimi- ja tulosnäytteitä yli vuosisadan ajalta, jotta voidaan testata, ovatko mustat nimet todella nykyaikainen ilmiö vai onko niillä paljon vanhempia historiallisia juuria. Cook et al. (2014) ovat käyttäneet historiallisia liittovaltion väestölaskentatietoja ja kuolintodistuksia Illinoisista, Alabamasta ja Pohjois-Carolinasta yksilöidäkseen joukon nimiä, jotka ovat yleisesti mustien miesten hallussa ja jotka ovat suhteettoman usein mustien miesten hallussa suhteessa valkoisiin miehiin. Nämä tiedot paljastavat, että mustille tyypillisiä nimiä oli olemassa jo kauan ennen kansalaisoikeusliikettä. Itse asiassa niiden mustien miesten osuus, joilla oli selvästi musta nimi 1900-luvun alussa, on verrattavissa siihen osuuteen, jolla oli selvästi musta nimi vuosisadan lopulla. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, erottuvasti mustat nimet itsessään ovat kuitenkin varsin erilaisia.
Taulukko 1. Erottuvasti mustat nimet, menneisyys ja nykyisyys
Huomautukset: 1900-luvun lopun nimet ovat Bertrandin ja Mullainathanin (2004) käyttämiä mustien miesten nimiä, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun nimet ovat Cookin ym. lähteestä (2014).
Taulukossa 1 esitetyt Bertrandin ja Mullainathanin (2004) tunnistamat nimet ovat samankaltaisia kuin Fryerin ja Levittin (2004) löytämät nimet. Muissa nykyaikaisissa tutkimuksissa tunnistetuissa nimissä on keskitytty mustien nimien lisääntyvään yksikäsitteisyyteen, apostrofien käyttöön ja matalataajuisten konsonanttien käyttöön (Figlio 2005). Historialliset selvästi mustat nimet eroavat melkoisesti näistä nykyaikaisista nimistä. Historiallisten nimien tunnusmerkkejä, jotka erottuvat muista, ovat raamatullisten nimien yleisyys ja nimet, jotka näyttävät osoittavan valta-asemaa, kuten Prince, King tai Freeman. Historiallisten erottuvasti mustien nimien erilainen luonne herättää kysymyksen siitä, oliko niillä myös erilaisia seurauksia haltijoilleen. huomautukset – 1900-luvun lopun nimet ovat Bertrandin ja Mullainathanin (2004) käyttämiä mustien miesten nimiä, 1900-luvun lopun ja 1900-luvun alun nimet ovat peräisin Cook et al. (2014) teoksesta.
Tummaihoisten nimien historialliset hyödyt
Samaiset kuolintodistukset, joiden avulla voidaan yksilöidä historiallisten erottuvasti mustien miesten nimiä, tarjoavat tilaisuuden niiden seurausten arviointiin. Kuolinikä, joka on saatavissa suoraan kuolintodistuksista, on osittain sosioekonomisen aseman tuote yksilön koko elinaikana. Näin ollen se tarjoaa keinon arvioida, oliko erottuvan mustan nimen omistamisesta etua tai haittaa historiallisessa kontekstissa, jossa ei ole käytettävissä nykyaikaisia terveys-, koulutus- ja työmarkkinatuloksia koskevia mittareita.
Kuva 1. Elinajanodote, mustat miehet ja mustat nimet: 1802-1970
Lähde: Cook, Logan ja Parman 2015.
Huomautus: Vuodet ovat 1908-59, AL’ 1916-47, IL; 1802-1910, MO; 1910-70, NC.
Kuviossa 1 on esitetty Alabaman, Illinoisin, Missourin ja Pohjois-Carolinan mustien miesten elinajanodotteet kyseisten osavaltioiden kuolintodistusten perusteella. Selvästi mustan nimen omistamisesta on silmiinpistävää hyötyä mustan väestön keskuudessa. Ne, joilla on selvästi musta nimi, elävät keskimäärin 4 vuotta (Pohjois-Carolina) – 11 vuotta (Missouri) pidempään kuin ne, joilla ei ole selvästi mustaa nimeä. Nämä erot säilyvät, kun tarkastellaan ajallisia suuntauksia, jolloin erottuva musta nimi lisää elinaikaa 2,5-7,5 vuotta (Cook ym. 2015). Vaikka nämä erot eliniän pituudessa ovat suuria ja merkittäviä aikuisilla, niitä ei ole varhaisemmassa iässä – mustan nimen omistamisella ei ole johdonmukaista vaikutusta imeväis- tai lapsikuolleisuuteen kaikissa neljässä osavaltiossa. Tämä viittaa siihen, että erottuvan mustan nimen hyödyt kasautuivat yksilön eliniän aikana.
Mustien nimien silmiinpistävän erilaiset historialliset vaikutukset herättävät kysymyksiä nimien ja niitä synnyttävien perhe- ja yhteisöolosuhteiden vaikutuksista. Nykyaikaiset mustat nimet näyttäytyvät nykyaikaisissa empiirisissä tutkimuksissa albatrossina niiden haltijoiden kaulassa, joko siksi, että mustan nimen saaneet tulevat huonommista sosioekonomisista oloista tai kohtaavat syrjintää myöhemmässä elämässä, mutta historialliset mustat nimet merkitsivät suurta etua, joka kumuloitui yksilön elinaikana. Yksi mahdollinen selitys löytyy näiden historiallisten mustien nimien luonteesta. Ne perustuvat usein raamatullisiin nimiin tai merkitsevät voimaantumista. Yhdessä todisteiden kanssa siitä, että nimet siirtyivät usein isältä pojalle, nämä nimien ominaisuudet viittaavat siihen, että niillä, joilla oli selvästi musta nimi, saattoi olla vahvemmat perhe-, kirkko- tai yhteisösiteet. Nämä vahvemmat sosiaaliset verkostot voivat auttaa yksilöä selviytymään negatiivisista häiriöistä koko elämänsä ajan, mikä johtaa lopulta paljon parempiin pitkän aikavälin tuloksiin, kuten Cook (2011, 2012) on osoittanut.
Tämän hypoteesin ja muiden hypoteesien empiirinen testaaminen on pelottava mutta välttämätön tulevaisuuden tehtävä. Nyt kun tiedämme, että menneisyydessä oli selvästi mustia nimiä, voimme tutkia niiden vaikutuksia tuloksiin. Historiallisten ja nykyaikaisten mustien nimien vaikutusten jatkotutkimus auttaa meitä tutkimaan perheen, rodun merkityssisältöjen ja pitkän aikavälin tulosten välisiä vuorovaikutuksia. Näiden suhteiden ymmärtäminen voisi luoda pohjan tehokkaammalle politiikalle, jolla voidaan vähentää jatkuvia rotueroja tuloksissa.
Akerlof, G A, ja R E Kranton (2000), ”Economics and Identity”, Quarterly Journal of Economics: 715-753.
Bertrand, M, ja S Mullainathan (2004), ”Are Emily and Greg More Employable Than Lakisha and Jamal?”. A Field Experiment on Labor Market Discrimination”, The American Economic Review 94(4): 991-1013.
Cook, L D (2011), ”Inventing Social Capital: Evidence from African American Inventors, 1843-1930”, Explorations in Economic History 48: 4: 507-518, joulukuu.
Cook, L D (2012), ”Overcoming Discrimination by Consumers during the Age of Segregation: The Example of Garrett Morgan”, Business History Review 86: 2, Summer.
Cook, L D, T D Logan ja J M Parman (2014), ”Distinctively Black Names in the American Past”, Explorations in Economic History 53: 64-82.
Cook, L D, T D Logan ja J M Parman (2015), ”The Mortality Consequences of Distinctively Black Names”, Explorations in Economic History.
Figlio, D N (2005), ”Names, Expectations and the Black-White Test Score Gap, No. w11195, National Bureau of Economic Research.
Fryer Jr, R G ja S D Levitt (2004), ”The Causes and Consequences of Distinctively Black Names”, The Quarterly Journal of Economics: 767-805.
Ginther, D K, W T Schaffer, J Schnell, B Masimore, F Liu, L L Haak ja R Kington (2011), ”Race, Ethnicity, and NIH Awards”, Science 333: 1015-1019.
Milkman, K L, M Akinola ja D Chugh (2012), ”Temporal Distance and Discrimination: An Audit Study in Academia”, Psychological Science 23: 710-717.