Malaria
Malariaa, maailman tärkeintä loisperäistä tartuntatautia, levittävät hyttyset, jotka lisääntyvät makeassa tai toisinaan murtovedessä.
Tauti ja miten se vaikuttaa ihmisiin
Malarian oireita ovat kuume, vilunväristykset, päänsärky, lihassäryt, väsymys, pahoinvointi ja oksentelu, ripuli, anemia ja keltaisuus (ihon ja silmien keltainen väri). Kouristuksia, kooma, vakava anemia ja munuaisten vajaatoiminta voivat myös esiintyä. Oireiden vakavuus ja laajuus riippuvat malariatyypistä. Tietyissä malariatyypeissä infektio voi pysyä passiivisena jopa viisi vuotta ja uusiutua sitten. Alueilla, joilla malaria leviää voimakkaasti, ihmisille voi kehittyä suojaava immuniteetti toistuvien tartuntojen jälkeen. Ilman nopeaa ja tehokasta hoitoa malaria voi kehittyä vakavaksi aivotulehdukseksi, joka johtaa kuolemaan. Malaria on alle 5-vuotiaiden lasten viiden yleisimmän kuolinsyyn joukossa Afrikassa.
Syy
Malariaa aiheuttavat neljä Plasmodium-loislajia (P. falciparum, P. vivax, P. ovale, P. malariae). Ihmiset sairastuvat malariaan saatuaan malariatartunnan saaneen Anopheles-hyttysen pureman. Jotkut naarashyttyset ottavat veriateriansa iltahämärässä ja alkuillasta, mutta toiset purevat yöllä tai varhain aamulla. Kun hyttynen puree tartunnan saanutta ihmistä, se nielee malariaparasiitteja veren mukana. Parasiitti kehittyy hyttysen sisällä 8-35 päivän ajan (ympäristön lämpötilasta riippuen). Tartuntavaarallinen muoto (sporotsoiitti) päätyy sylkirauhasiin ja ruiskutetaan uuteen ihmisisäntään myöhemmillä veriaterioilla. Ihmisen isännässä sporotsoiitit siirtyvät maksaan, lisääntyvät maksasoluissa ja leviävät verenkiertoon. Maksavaihe voi kestää malarialajista riippuen 8 päivästä useisiin kuukausiin. Niiden kasvu ja lisääntyminen tapahtuu punasolujen sisällä. Kliiniset oireet ilmenevät, kun punasolut hajoavat. Jos näin tapahtuu runsaasti, henkilö kokee taudille ominaisen ajoittaisen kuumeen. Vapautuneet loiset tunkeutuvat muihin verisoluihin. Useimmat ihmiset alkavat voida pahoin 10 päivän tai 4 viikon kuluttua tartunnan saamisesta.
Jakauma
Nykyään malariaa esiintyy lähinnä trooppisissa ja subtrooppisissa maissa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikan metsänreunavyöhykkeillä. Taudin ekologia liittyy läheisesti veden saatavuuteen, sillä hyttysten toukkavaihe kehittyy erilaisissa vesistöissä. Hyttyslajien vesi-ekologiset vaatimukset vaihtelevat huomattavasti (aurinkoinen tai varjoinen, vesikasvillisuuden kanssa tai ilman, seisova tai hitaasti virtaava, makea tai murtovesi), mikä vaikuttaa taudin ekologiaan. Ilmastonmuutos (ilmaston lämpeneminen) näyttää siirtävän malarian korkeusrajoja korkeammalle, esimerkiksi Itä-Afrikan ylängöillä ja Madagaskarilla.
Kastelujärjestelmien ja altaiden rakentamisella joissakin osissa maailmaa voi olla dramaattinen vaikutus malarian levinneisyyteen ja tartunnan voimakkuuteen.
Ongelman laajuus
WHO:n arvion mukaan malariaan sairastuu 300-500 miljoonaa ihmistä, ja vuosittain kuolee yli miljoona ihmistä.
Malaria aiheuttaa suurimman taakan (yli 90 %) Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa vuosittain kuolee arviolta yli miljoona ihmistä. Kaksi kolmasosaa muusta taakasta kohdistuu kuuteen maahan: Brasilia, Kolumbia, Intia, Salomonsaaret, Sri Lanka ja Vietnam. Monissa osissa luonnon elinympäristö ylläpitää voimakasta malarian leviämistä; toisissa osissa vesivarojen kehittäminen (kastelu, padot, kaupunkien vesihuolto) on pahentanut leviämisen voimakkuutta ja aiheuttanut taudin leviämisen. Toisissa maissa, esimerkiksi IVY:n Keski-Aasian tasavalloissa, malaria on palannut vesihuollon romahtamisen ja paikallisten kastelujärjestelmien huolto-ongelmien seurauksena.
Toimenpiteet
WHO:n malarian torjuntastrategiassa, joka on Roll Back Malaria -aloitteen perusta, määritellään neljä tärkeintä toimenpidettä:
- Kuolleisuuden vähentäminen erityisesti lasten keskuudessa tapausten varhaisella havaitsemisella ja nopealla hoidolla tehokkailla malarialääkkeillä
- Hyönteismyrkyllä käsiteltyjen vuodeverkkojen käytön edistäminen erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten keskuudessa
- Malarian ehkäiseminen raskauden aikana soveltamalla jaksottaista ehkäisevää terapiaa
- Malariaepidemioiden varhaisen havaitsemisen ja hallinnan varmistaminen erityisesti hätätilanteissa.
Tarvittaessa maita ja yhteisöjä kannustetaan vähentämään hyttysten lisääntymispaikkoja täyttämällä ja tyhjentämällä vesistöjä ja muilla ympäristönhoitojärjestelyillä.
Valmisteltu Maailman vesipäivää 2001 varten. Tarkistettu tartuntatautiklusterin (CDS) ja vesi-, sanitaatio- ja terveysyksikön (WSH) henkilökunnan ja asiantuntijoiden toimesta, Maailman terveysjärjestö (WHO), Geneve.