Oikeudellisessa kontekstissa ”vahingonkorvaus” on vain vanhempi ja vieraampi sana ”henkilövahingolle”. Tässä artikkelissa selitämme, mitä ”vahingonkorvaus” on, mistä löydät vahingonkorvausoikeudellisiin tapauksiin sovellettavat lait ja muutamia asioita, joita kannattaa ottaa huomioon, kun haluat löytää lakimiehen käsittelemään vahingonkorvausoikeudellista tapaustasi.
Mitä on vahingonkorvaus?
Vahingonkorvaus on siviilioikeudellinen vääryys, jonka joku toinen henkilö, yritys tai yhteisö aiheuttaa yhdelle henkilölle. Ja koska vahingonkorvaus on ”siviilioikeudellinen” vääryys (vastakohtana vääryydelle, joka nousee rikoksen tasolle), korvaus vahingon kärsineelle henkilölle on tyypillisesti taloudellinen korvaus. Vahingonkorvausoikeuden perusperiaatteet – eli se, että väärintekijä olisi saatettava vastuuseen siviilioikeudellisesta vääryydestä aiheutuneista vahingoista – muodostavat perustan kaikelle, aina loukkaantumiseen liittyvästä vakuutuskanteesta siviilioikeuden valamiesoikeudenkäyntiin onnettomuuden jälkeen.
Vahingonkorvausoikeudellisten tapausten eri tyypit
Useimmat vahingonkorvausoikeudelliset tapaukset syntyvät silloin, kun yksi henkilö on jollain tavalla huolimaton ja tämä huolimattomuus vahingoittaa toista ihmistä tai muulla tavoin vahingoittaa toista. Oikeudellinen termi tälle on huolimattomuus. Laiminlyönti on oikeudellinen teoria, joka muodostaa perustan useimmille vahingonkorvausoikeudenkäynneille, kuten auto-onnettomuuksiin, hoitovirheisiin, liukastumis- ja putoamisonnettomuuksiin ja moniin muihin tapauksiin, joissa henkilö vahingoittaa vahingossa toista henkilöä.
Vahingonkorvausoikeudenkäynteihin kuuluu kuitenkin myös niin sanottuja tahallisia vahingonkorvausoikeudenkäyntejä, jotka ovat vahingonkorvausoikeudellisia vahinkotapauksia, jotka johtuvat tarkoituksellisesta toiminnasta. Teko, joka on tahallinen vahingonkorvaus, voidaan katsoa myös rikokseksi osavaltion rikoslain mukaan, mikä tarkoittaa, että yksittäinen teko voi antaa aihetta sekä siviilioikeudenkäyntiin että rikosoikeudelliseen syytteeseen. Esimerkkejä tällaisista teoista ovat pahoinpitely ja pahoinpitely.
Mistä löytyy vahingonkorvauslainsäädäntöä?
Vahingonkorvausoikeudellisia tapauksia säännellään enemmän tuomioistuimen päätöksillä kuin kodifioiduilla laeilla. Osavaltioiden lait vaikuttavat vahingonkorvausoikeudellisissa tapauksissa — jokaisessa osavaltiossa on esimerkiksi vanhentumisaika, joka rajoittaa aikaa, jonka kuluessa voit nostaa kanteen loukkaantumisen jälkeen. Useimpiin vahingonkorvausoikeudellisiin tapauksiin sovelletaan kuitenkin niin sanottua common law -käsitettä, joka tarkoittaa periaatteessa sitä, että näitä tapauksia koskevat säännöt ovat kehittyneet (ja kehittyvät edelleen) sen mukaan, mitä tuomioistuimet ovat todenneet kaukaisessa (ja ei niin kaukaisessa) menneisyydessä.
Jos sinulla on vahingonkorvausjuttu, on todennäköistä, että tapaukseesi läheisimmin sovellettava ”laki” on monitahoinen tilkkutäkki aiemmista päätöksistä, joita osavaltiosi tuomioistuimet ovat antaneet, erityisesti osavaltion korkeimman muutoksenhakutuomioistuimen päätökset.
Minkälaista vahingonkorvausjuristia tarvitset?
Niin kuin vahingonkorvausoikeudellisia tekoja on monia erilaisia, on myös vahingonkorvausjuristeja monenlaisia. Vaikka monet asianajajat ovat erikoistuneet ”henkilövahinkoihin”, huomaat myös, että monilla asianajajilla on (tai ainakin väittävät, että heillä on) asiantuntemusta tietyntyyppisissä henkilövahinkotapauksissa.
Tämä on tärkeä tekijä, kun valitset asianajajaa, koska hoitovirheasia on hyvin erilainen kuin esimerkiksi tuotevirheasia. Lukemattomat erilaiset tapaukset kuuluvat laajemman ”henkilövahinkotapausten” sateenvarjon alle, mutta nämä tapauslajit voivat olla hyvin erilaisia usein esiin tulevien keskeisten kysymysten osalta.
Kun asianajajalla on kokemusta tietynlaisen henkilövahinkotapauksen käsittelystä, se tarkoittaa, että hän pystyy ennakoimaan ja käsittelemään ratkaisevia oikeudellisia ja oikeudenkäyntiin liittyviä haasteita ja tekemään sen usein tehokkaammin ja tuloksekkaammin kuin tuntemattomalla alueella oleva asianajaja.