kirjoittanut Vicky Manley , Science Network WA
Neurologit, jotka tutkivat WA:n ensikohtaustietokantaa, ovat todenneet, että univaje toimii todennäköisemmin laukaisevana tekijänä ihmisille, joilla on kohtauksia, eikä niinkään provosoivana epilepsian syynä.
Royal Perth Hospital -sairaalan neurologi ja tutkimuksen pääkirjoittaja tohtori Nicholas Lawn sanoo, että on yleisesti hyväksytty, että univajeen ja kohtausten välillä on yhteys, mutta epäselvää on, pitäisikö univajeen aikana esiintyviä kohtauksia pitää provosoituneena syynä.
Kansainvälinen epilepsialiitto ILAE (International League against Epilepsy) oli dokumentoinut aiempaa asiantuntijatietoa tällä alalla todeten: ”he eivät määrittele univajeeseen liittyviä kohtauksia provosoituneiksi”.
Tohtori Lawn ja hänen tutkimusryhmänsä pystyivät tukemaan ja toimittamaan tilastollista näyttöä tästä ILAE:n perustelusta.
”antaa tukea käsitykselle, jonka mukaan univajeen yhteydessä esiintyvää ensikohtausta ei pitäisi pitää provosoituna, eikä hoidon tässä tilanteessa, mukaan lukien ajo-ohjeet, pitäisi poiketa siitä, mitä annetaan potilaille, joilla on ensikohtaus, jota ei ole provosoitu”, tohtori Lawn sanoo.
Diagnosoidessaan ensikohtausta neurologit etsivät provosoitunutta aiheuttajaa, kuten esimerkiksi sitä, mitä potilaan elämässä on tapahtunut ennen kohtausta.
Esimerkiksi akuutti aineenvaihdunnan häiriö, kuten hyvin alhainen glukoosi- tai natriumpitoisuus, voi aiheuttaa kohtauksen.
Tässä tutkimuksessa päädyttiin siihen, että univaje on provosoimaton syy ensimmäisiin kohtauksiin, eikä sillä ollut juurikaan tai ei lainkaan vaikutusta kohtauksen uusiutumisen todennäköisyyteen.
Tutkimukseen kuului yli 1000 potilaan kohortti, joka kärsi univajeesta sekä osittaisen (50 prosenttia vähemmän unta) että täydellisen univajeen muodossa (
Kohtauksen uusiutumisen todennäköisyyttä potilailla, joilla oli univajeen kanssa ja ilman univajetta ilmeneviä provosoimattomia ensikohtauksia, verrattiin tuloksiin, jotka saatiin potilailta, joilla oli selkeästi määritettyyn välittömään syyhyn liittyviä ensikohtauksia.
”Tutkimus osoittaa, että univaje on todennäköisemmin laukaisevana tekijänä kuin nimenomaan ensimmäisen kohtauksen syynä”, tohtori Lawn sanoo.
Epilepsiaa on vaikea diagnosoida, ja sen syyt ovat moninaisia eivätkä aina selviä.
”Noin 50 prosentissa tapauksista epilepsian varsinaista syytä ei pystytä tunnistamaan”, tohtori Lawn sanoo.
”Kehittyneen neurokuvantamisen (magneettikuvaus) ja genetiikan myötä tämä määrä kuitenkin todennäköisesti laskee merkittävästi.”
WA:n ensikohtaustietokanta on laaja, sillä se sisältää suuren kohortin ja pitkittäistutkimusdatan vuodelta 2000.
Se on jatkossakin merkittävässä asemassa, sillä se tarjoaa tutkijoille arvokasta tietoa epilepsiapotilaiden tulevan diagnosoinnin ja hoidon tueksi.
Lisätietoja: Nicholas Lawn, Sam Lieblich, Judy Lee, John Dunne, ”Are seizures in the setting of sleep deprivation provoked?”. Epilepsy & Behavior, Volume 33, April 2014, Pages 122-125, ISSN 1525-5050, dx.doi.org/10.1016/j.yebeh.2014.02.008.
Provided by Science Network WA