Psykiatrian osaston apulaisprofessori Cinnamon Bloss esitteli avajaiskonferenssissa tutkimuksensa ”Geenitekniikka Kultaisessa osavaltiossa”. Kuvat: Patrick Hennessey/UC San Diego Division of Arts and Humanities.
UC San Diegon Institute for Practical Ethics isännöi avajaiskonferenssia geenitekniikan vaikutuksista
CU San Diegon Institute for Practical Ethics järjesti avajaiskonferenssinsa geenitekniikan eettisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista, ja se toi yhteen johtavia tiedemiehiä ja eetikoita, jotka työskentelevät parempaan ymmärrykseen siitä, mitä tapahtuu, kun – ei, jos – geenitekniikka yleistyy.
Vuosittain järjestettävän konferenssin yleistavoitteena on kehittää ja edistää tutkimusta eettisistä kysymyksistä, joita yleisö kohtaa geenitekniikan teknologian suhteen, painottaen erityisesti eetikoiden, tiedemiesten ja poliittisten päättäjien välisen keskustelun edistämistä: tämä on keskeinen osa instituutin tehtävää.
John H. Evans, käytännöllisen etiikan instituutin toinen johtaja ja Tata Chancellor’s Chair in Social Sciences.
”Ympärillämme tiedemiehet löytävät uusia tosiasioita luonnollisesta maailmasta perimmäisenä tavoitteenaan ihmisen parantaminen, mutta mistä tiedämme, mitkä näistä uusista teknologioista todella johtavat elämämme parantamiseen?”. Emme voi saada tätä tietoa tieteestä itsestään, vaan meidän on katsottava yhteiskuntaan”, sanoi John H. Evans, käytännöllisen etiikan instituutin toinen johtaja ja Tata Chancellor’s Chair in Social Sciences.
Evans johtaa monitieteistä instituuttia yhdessä filosofian laitoksen professorin Craig Callenderin kanssa, joka sanoi, että UC San Diegosta on nopeasti tulossa maailmanlaajuinen keskus geeniajoteknologian ja niiden käyttöön liittyvien yhteiskunnallisten keskustelujen alalla. Toukokuun 9.-10. päivän konferenssi järjestettiin yhdessä yliopiston Tata Institute for Genetics and Society -instituutin kanssa, joka on UC San Diegon, intialaisen hyväntekeväisyysjärjestö Tata Trustsin ja Bangaloressa Intiassa sijaitsevan kantasolubiologian ja regeneratiivisen lääketieteen instituutin välinen kumppanuushanke.
”Tatan väen kaukonäköisyyden ja Biologisten tieteiden osaston johtohenkilöiden ansiosta olemme luoneet samaan aikaan keskustelun tämän teknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista ja eettisistä näkökohdista”, Evans sanoi. ”Tavoitteenamme on helpottaa keskustelua geeniajosovelluksista yleisemmin, ja mielestämme tarvitaan riippumatonta keskustelua kaikista tämän teknologian ponnisteluista eri puolilla maailmaa.”
Kaksipäiväinen konferenssi alkoi torstaina yleisölle suunnatulla esitelmällä ja keskustelulla, jota johti Northeastern-yliopiston filosofian ja uskontotieteen laitoksen professori ja Northeastern-yliopiston Etiikkainstituutin johtaja Ronald Sandler. Sandler keskittyi käsittelemään geeniajureiden käyttöä keinona pyrkiä ympäristönsuojeluun.
Osallistuvat tutkijat pitivät esitelmiä kolmessa paneelissa 10. toukokuuta, ja jokaisen paneelin jälkeen käytiin keskustelua.
”ovat paljon tehokkaampia kuin aiemmat teknologiat siinä mielessä, että ne lisäävät niiden tapojen valikoimaa ja helppoutta, joilla ihminen voi tarkoituksellisesti muokata biologista maailmaa genomitasolla. Se, mikä ei kehity läheskään yhtä nopeasti, on kyky analysoida ja arvioida näiden teknologioiden käyttöönoton merkitystä luonnonsuojelukontekstissa”, Sandler sanoi ja myönsi, että oli jännittävää jakaa näitä ajatuksia johtavien geneettisten eetikoiden kanssa eri puolilta maata.
Sandler sanoi, että luonnonsuojelupyrkimyksissä teknologialla, mukaan lukien geenien muokkaus CRISPR:n avulla, avustettu lisääntyminen, synteettinen biologia ja genomiikka sekä geeniajurit, on monia sovelluksia: muun muassa kloonaus, geneettinen pelastus, sukupuuttoon kuolemisen estäminen, invasiivisten tuholaisten eliminointi, avustettu sopeutuminen ja suunniteltu tautien vastustuskyky.
Sandlerin puheenvuoro herätti paljon keskustelua yhteisön piirissä, sillä hän tarjosi perustan, jonka avulla voitiin yksilöidä kaikki eettiset kysymykset, joita liittyy uusiin luonnonsuojelun mahdollisuuksiin, joita geneettinen suunnittelu tarjoaa. Hänen mukaansa tarkoituksena ei ollut kannattaa eikä vastustaa näitä tekniikoita, vaan pikemminkin osoittaa, kuinka ”harkitsevaisuus ja varovaisuus on perusteltua” keskustelussa.
Ronald Sandler Northeastern Universitystä piti konferenssin täysistuntopuheenvuoron.
Kymmenen tutkijaa esitteli seuraavana päivänä osioita työstään, minkä jälkeen järjestettiin kolme paneelikeskustelua kutsuttujen osallistujien kanssa. Institute for Practical Ethics -instituutin tutkija Ramya Rajagopalan antoi yleiskatsauksen jatkuvaan työhönsä geeniajureiden, arvojen ja etiikan parissa, kun taas väitöskirjatutkijat Daniel Callies ja Amy Zhou esittelivät tutkimuksiaan bioteknologian priorisoinnista ja riskien ymmärtämisestä kolmen sidosryhmän välillä geeniajuriteknologiassa.
Rajagopalanin, Calliesin ja Zhoun lisäksi instituutti isännöi useita vierailevia tutkijoita, ja tällä hetkellä siellä työskentelee myös kaksi tohtorintutkinnon suorittanutta apurahaa: Hailey Kwon, jatko-opiskelija filosofian laitokselta, ja Riley Taitingfong viestinnän laitokselta.
”Sen lisäksi, että kasvatamme ja kehitämme geeniohjauslaitteisiin liittyvää eettistä alaa, olemme rakentamassa erittäin vilkasta tutkijoiden yhteisöä, joka tutkii uusia välineitä lääketieteen ja globaalin terveyden, ilmastonmuutoksen ja luonnonsuojelun, suurten tietomassojen (big datan) ja inhimillisten ominaisuuksien parantamisen parissa”, Callender sanoi.
Instituutti tukee akateemista tutkimusta siemenapurahojen kautta, ja se rahoittaa hankkeita, jotka tutkivat sitä, missä kovan tieteen ja etiikan välit kohtaavat. Yhdessä UC San Diegon Halicioğlu Data Science -instituutin ja yhteiskuntatieteiden osaston kanssa järjestettiin helmikuussa Ethics and Policy Implications of Algorithms and Big Data -konferenssi.
Taiteiden ja humanististen tieteiden osasto käsittelee tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät lääketieteen keksintöjen, tieteellisen tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden esiin nousevaan edistykseen, osaston tunnusomaisen aloitteen, Institute for Practical Ethicsin kautta. Se perustettiin UC San Diegon monitieteiseksi tutkimusyksiköksi vuonna 2017, ja se on omistautunut tavoitteelle luoda sosiaalisesti vastuullista tiedettä ja politiikkaa.
Vasemmalta Ramya Rajagopalan, Ronald Sandler, John H. Evans, Daniel Callies, Amy Zhou, Craig Callender ja Tata Institute for Genetics and Society -instituutin globaali johtaja Suresh Subramani 9. toukokuuta.
Tata-instituutti on yksi maailman suurimmista tieteellisen huipputiedon tuottajista, ja sen ansiosta UC San Diegossa eetikot ja yhteiskuntatieteilijät työskentelevät ”käsi kädessä” biologien, lääketieteen tutkijoiden ja insinöörien kanssa kouluttaen toisiaan omilla aloillaan, jotta he voivat aidosti löytää parhaan etenemistavan ottamalla huomioon kaikki vaikutukset.
”Instituutin visiona on harjoittaa kokonaisvaltaista analyysia tieteen, teknologian ja lääketieteen sosiaalisista vaikutuksista ja etiikasta, ja olemme jo nyt rakentaneet mielestäni yhden yliopiston vahvimmista poikkitieteellisistä instituuteista”, sanoo Evans, joka on yhteiskuntatieteiden osaston apulaisdekaani ja sosiologian laitoksen professori. ”Olemme kiitollisia siitä, että meillä on monia tiedemiehiä, yhteiskuntatieteilijöitä ja filosofeja useilta osastoilta, jotka ovat aktiivinen osa missiotamme.”