Ankyloglossia on synnynnäinen suullinen anomalia löytyy 4 prosentista 10 prosenttiin vastasyntyneistä, kuvailee epätavallisen paksu, lyhyt suullinen frenulum (membraani kiinnittämällä alapuolella kielen pohjaan suuhun). Tämä hyvin laaja arvio lukumääristä on vain esimakua tilaan liittyvistä laajemmista erimielisyyksistä. Tosiasia on, että ei ole olemassa mitään hyvin validoitua kliinistä menetelmää ankyloglossia-diagnoosin tekemiseksi, ja vielä enemmän kiistaa on siitä, miten näitä tapauksia tulisi käsitellä.
Huulien kiinnityskudos kuvaa kudosta, joka kiinnittyy huulten ja ikenien välille, ja se saattaa olla yhtä kiistanalainen, mutta se on synnyttänyt paljon vähemmän avointa keskustelua. Molempien tilojen ajatellaan vaikuttavan ensisijaisesti imetykseen, joten niihin törmätään yleensä imeväisikäisten kanssa työskenneltäessä.
Puheterapeutit joutuvat kuitenkin usein tekemisiin kielisiteeseen (puhekielinen nimitys ankyloglossialle) ja huulisiteeseen liittyvien kysymysten kanssa. He ovat usein ensisijainen ammattihenkilö, joka vastaa kummankin tilan ensimmäisen diagnoosin tekemisestä. Heitä saatetaan pyytää arvioimaan, miten nämä tilat voivat vaikuttaa kyseisten potilaiden ruokintaan, puheeseen tai nielemiseen. Jos he toteavat, että puheeseen tai syömiseen on vaikutusta, he voivat olla ensisijainen ei-kirurginen hoitovaihtoehto näiden ongelmien korjaamiseksi. Jos päädytään kirurgiseen lähestymistapaan, he voivat osallistua terapiaan potilaan uudelleenkouluttamiseksi jälkikäteen.
-
Emerson College tarjoaa puhe- ja kielipatologian maisterin tutkintoa verkossa – Valmistaudu tulemaan SLP:ksi vain 20 kuukaudessa. GRE:tä ei tarvita. Stipendejä saatavilla.
-
NYU Steinhardt’s Master of Science in Communicative Sciences and Disorders online – ASHA-akkreditoitu. GRE ja kandidaatin tutkinto vaaditaan. Valmistunut valmis tavoittelemaan lisensointia.
-
Baylor’s Master of Communication Sciences and Disorders online – kandidaatin tutkinto ja GRE-pisteet vaaditaan. Valmistu kokopäiväisesti 20 kuukaudessa tai osa-aikaisesti 28 kuukaudessa.
To Clip or Not to Clip is The Question in Ankyloglossia Cases
Vuoden 2005 kyselytutkimuksessa, johon osallistui 299 SLP:tä, kävi ilmi, että hieman yli puolet heistä oli vastuussa ankyloglossian alkuperäisestä diagnoosista. Noin 20 prosentissa tapauksista he suosittelivat, ettei toimenpiteisiin ryhdytä, koska havaittavia puhe- tai ruokailuvaikeuksia ei ollut havaittavissa. Noin 11 prosentissa tapauksista potilaat ohjattiin kirurgille frenulektomiaa varten, joka on toimenpide, jossa frenulum leikataan kielen liikkeen vapauttamiseksi.
Vähemmistöön lopuista tapauksista puututtiin tiukasti suun motoriikkaa tai ruokintaa/nielemistä koskevilla terapioilla.
Vähäisimmissä muodollisissa tutkimuksissa on kuitenkin kyseenalaistettu kieli- tai huulten sidonnaisuuden ja useimpien puhe- ja kieliongelmien välinen yhteys. Lukuisat tutkimukset, jotka ovat alkaneet vuonna 1963 ja joista yksi on tehty vasta vuonna 2003, eivät ole osoittaneet syy-yhteyttä kielisiteen ja puhevaikeuksien välillä. ASHA:n vuonna 2015 tekemässä tutkimusten ja tapausraporttien katsauksessa ei löydetty näyttöä ei-kirurgisten hoitojen arvioimiseksi potilailla, joilla on ankyloglossia tai ankyloglossia ja samanaikainen huulten sidonta.
Vaikutuksista ruokintaan ollaan laajemmin yhtä mieltä, mutta silloinkin SLP:t, lääkärit ja korva- ja nielulääkärit ovat laajalti eri mieltä siitä, kuinka suuri vaikutus niillä on ja mikä olisi asianmukainen hoito. Kun kyseessä on frenulektomia, joka voi aiheuttaa mihin tahansa leikkaukseen liittyviä komplikaatioita, kirurgit alkavat vaatia enemmän todisteita todellisesta ongelmasta ennen kuin he ottavat sakset esiin.
Amerikkalaisen puhe-, kieli- ja kuuloyhdistyksen (ASHA, American Speech-Language-Hearing Association, ASHA) virallinen kanta frenulektomiaan on se, että päätös ei kuulu puheterapeuttien ammatinharjoittamisen piiriin, vaan se on lääketieteellinen kysymys, joka on jätettävä lääkäreille. Monet SLP:t ovat kuitenkin edelleen mukana tekemässä näitä suosituksia… ja tekevät niin ilman todellisia ohjeita omalta standardointielimeltään.
SLP:t tarjoavat ei-kirurgisia toimenpiteitä kielen sidonta- ja huulien sidontapotilaille
Äärimmäisissä tapauksissa ankyloglossia tai huulien sidonta voi silti vaatia hoitoa, vaikka kirurginen toimenpide olisi suljettu pois. Vaikka puhevaikeudet eivät useinkaan liity kielen sidontaan, monet muut toiminnalliset rajoitukset liittyvät siihen:
- Orthodonttiset ongelmat
- Toiminnalliset rajoitukset imetyksessä
- Nieleminen
- Artikulaatio
- Limitoitunut suulakihalkio
- Psykologiset kysymykset
Valitettavasti SLP:t ovat ohuimmilla varoilla myös silloin, kun on kyse siitä, millaisia tehokkaita hoitomuotoja he pystyvät tarjoamaan ankkyloglossiapotilaille. Tutkimuksia on tehty vain vähän, jotta saataisiin parempi käsitys siitä, miten puheterapia vaikuttaa kieli- ja huultensidontatapauksiin, ja niitä tutkimuksia, joita on tehty, pidetään yleensä heikkolaatuisina, eivätkä ne välttämättä ole osoitus kliinisestä tehokkuudesta.
Kielen sidonnan sosiaalinen leimautuminen on kuitenkin edelleen yksi merkittävimmistä potilaisiin kohdistuvista vaikutuksista, ja SLP:iden tarjoamalla terapialla voi olla psykologisia sekä kliinisiä vaikutuksia. Tutkimukset, joissa raportoitiin kielisidepotilaiden puheterapian myönteisistä tuloksista, eivät olleet luonteeltaan vertailevia, joten niistä ei voida esittää vakuuttavia väitteitä siitä, kuinka tehokkaita ne voivat olla tai eivät voi olla. Silti ei ole syytä epäillä, etteivätkö sekä terapeutit että potilaat olisi havainneet ja arvostaneet raportoituja parannuksia.
Niin kauan kuin kielen ja huulten sidonnan hoitomuodoista ei ole näyttöä, puheterapeutit joutuvat jatkossakin käyttämään omaa arvostelukykyään ja kokemustaan ensisijaisena mittapuuna, kun he suosittelevat ja hoitavat näitä tiloja.